sunnuntaina, lokakuuta 31, 2010

Halloween-ideoita


Halloween-ideoita ja -kirjoituksia löydät Syksyblogistani. Samoin tästä blogista klikkaamalla hakusanaa  'Halloween'.

 Jos blogiin ilmestyy mainos, klikkaa oikeassa kulmassa olevaa raksia, jolloin mainos poistuu. Kyseessä on jokin mainoskampanja. Firefoxista löytyy kikka, jolla häiritsevät mainokset voi poistaa kokonaan.

keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Miesten kirjoja. Kommentti

mm Hyryn Uuni


Kommenttini:


Ehkäpä Hyry saa aivan uudenlaisia ihmisiä innostumaan lukemisesta. 

Tiedän miehiä, joilla on pitkä rivi Päätalon kirjoja kotonaan, vaikka eivät muuta kirjallisuutta harrasta. Enoni kehui, että niissä kerrotaan asiat "juuri niin kuin ne ovat". 

Hän tarkoitti omalle elämälleen ja vanhalle maaseudulle ominaisia käytännön asioita, joita ei monesti käsitellä kaunokirjallisuudessa hänen näkökulmastaan, toimivana subjektina.

Suomalaiset tarvitsevat haukkumisen kohteen

Kun nykyään ei ole enää salonkikelpoista haukkua Amerikkaa, eikä eräitä muita tahoja uskalleta haukkua, on etsitty uusi kohde: erittäin suvaitsevainen ja vapaamielinen luterilainen kirkko, jonka palveluja suomalaiset saavat hyvin edullisesti ja myös täysin ilmaiseksi. Eräässä nettikeskustelussa joku sanoikin, että uskovaisten kiusaaminen ja ärsyttäminen on hänen lempiharrastuksensa. Samalla tavallahan puhuvat koulukiusaajat.

Toisaalta tämä kaikki vaikuttaa siis lapselliselta, mutta toisaalta se tuo mieleen natsit, jotka polttivat kirjoja sekä  Ranskan ja itäisen naapurimaamme vallankumoukselliset, jotka tuhosivat ja räjäyttivät kirkkoja ja tappoivat uskonnon harjoittajia. Tilanne ei ole hauska. Kysymyksessä on erittäin voimakas ja ehkäpä taitavasti organisoitu taistelu uskontoa vastaan. Juutalaisten vainoaminenkin alkoi "leikinlaskulla" ja "lapsellisilla" tempuilla.

Lue myös Valdemar Kallunki: Politiikkaa ja uskontoa ei voi eristää toisistaan HS/Vieraskynä A2 lokakuun 28.päivä 2010.
"Uskonnon  pois sulkemisen ongelmiin on kiinnittänyt huomiota eurooppalaisen yhteiskuntafilosofian kärkinimi Jürgen Habermas. Hänen käsityksensä mukaan elämme yhteiskunnassa, jossa uskonnoilla on julkiselle elämälle myönteistä annettavaa. --
Uskontoon myönteisesti suhtautuvassa yhteiskunnassa uskonnolliset ja maallistuneet ihmiset ovat aidosti tasavertaisia keskustelukumppaneita. "

Tämä ei näytä toteutuvan  Suomessa. Mistähän se johtuu?

tiistaina, lokakuuta 26, 2010

Halloween



Halloweenia juhlitaan muualla maailmassa 31. lokakuuta.
Kurpitsa on blogista Hanneles bookparadis
Klikkaa hakusanaa 'Halloween' ja lue kirjoitukseni Halloween-juhlasta.
Halloween on pyhänpäivän aatto, ja pyhäinpäivää juhlitaan muissa maissa perinteisesti marraskuun 1.päivänä.
Halloween ja pyhäinpäivä ovat eri asia. Suomessa sekoitetaan Halloween ja pyhäinpäivä.

Englanninkielisessä Wikipediassa on tasapuolista tietoa Halloween-juhlasta. Se kertoo esimerkiksi siitä, että kirkolliset piirit suhtautuvat eri tavoin Halloweeniin. Suurin osa pitää sitä hauskana juhlana. Kanadassa Halloween-päivänä koululaiset ja monet opettajatkin pukeutuivat Halloween-asuihin. Näin on ollut myös katolisissa kouluissa. Monet kirkot ja museot järjestivät turvallisia ja hauskoja Halloween-juhlia.

perjantaina, lokakuuta 22, 2010

Parnasso. Aivot ja Internet


Onko kirjanlukija uhanalainen ilmiö?

Parnassossa ja päätoimittajan blogissa kirjoitetaan aivoista, Internetistä ja lukemisesta.

Lukijan aivot. Lapset, lukeminen ja tietokone ja Internet.

Kommenttejani Parnasson keskusteluun

Jo vuonna 2007 esitti amerikkalainen aivotutkija ja kasvatustieteilijä Maryanne Wolf kirjassaan "Proust ja mustekala" [Proust and the Squid] väitteen, että Internet tulee muuttamaan ihmiskunnan aivoja.
http://www.theguardian.com/books/2008/apr/12/featuresreviews.guardianreview21
(klikkaa sanaa Maryanne Wolf)

kommenttini:
Wolfin kirjoituksen perusteella esitin, että lapselle ei tarvitse opettaa näkemistä tai kuulemista, mutta lukemaan hänet täytyy opettaa, se ei ole synnynnäinen geneettinen ominaisuus kuten näkeminen ja kuuleminen.
Ihminen on täysi ihminen, vaikka ei osaisi lukea ollenkaan. Eihän siitä ole kauan, kun suomalaisetkin olivat kirjoitustaidottomia, lukea he osasivat, kun oli pakko, ei päässyt muuten naimisiin.
He olivat kuitenkin yhtä älykkäitä kuin nykyajan ihmiset. Kirjoittaminen ei vain kuulunut heidän kulttuuriinsa. Ei kai Kaarle Suurikaan osannut kirjoittaa. Sitä varten olivat kirjurit.

vastaus toisen henkilön kommenttiin:
Patriot,
luku- ja kirjoitustaidoton Kaarle Suuri (742 – 814) uudisti lainsäädäntöä ja talouselämää. Hänen kirjurinsa kirjoitti hänen muistelmansa. Kirjurit olivat arvostettuja ammattilaisia. Heidän käsialastaan saa yleensä hyvin selvää. Se oli parhaimmillaan "kuin painettua".
Urho Kekkonen eli 1900-1986. Vertaa Kaarle Suurta ennemminkin Urho Kekkosen luku- ja kirjoitustaidottomiin esi-isiin.
Varmaankin näillä älykkäillä ihmisillä oli suullista perimätietoa, runoja, lauluja, kronikoita, jotka säilyivät sukupolvesta toiseen ulkomuistissa, josta aivotutkija Wolf kirjoittaa. Valitettavasti heillä ei ollut kirjuria, sillä ulkomuisti heikentyi vähitellen, ja osa henkisestä perinnöstä katosi.

Kommentti
Lukulaite
on ihan hyvä idea. Kaikilla ei ole asunnossaan tilaa tuhansiin kirjoihin. Allergiset kärsivät kirjojen pölystä.
Monet hakevat netistä kuvia ja lisätietoa lukiessaan tai luettuaan kaunokirjallisuutta. Eikö se ole aika normaalia?
Joistakin kirjoista on jo esittelyssä tällaista tietoa
.Minusta tuollainenkin on hyvä idea.

kommentti
Neulojien älynlahjoja epäillään usein.  Sanoihan jo teräväkielinen Edith Sitwell Virginia Woolfen olevan vain "kaunis neuloja". Neulominen pitää vireänä. Kuten sanaristikot - ja ristipistojen ompeleminen - se treenaa aivoja. Ja se kasvattaa uusia aivosoluja ja vahvistaa entisten välisiä yhteyksiä. Se voi estää dementiaa.
Tässä blogissa samasta aiheesta eli neulomisesta ja aivoista ym. ks linkit




http://blogisisko.blogspot.fi/2015/07/aivot-kirja-tietokone-meditaatio.html

keskiviikkona, lokakuuta 20, 2010

Koti - paikka - mielentila - kodikkuus


Muratti ja orkideoja kasvamassa uudessa keittiössä kasvulamppujen alla. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Kommentti Haloefektin blogiin, siinä olleeseen kirjoitukseen ja kuvaan: Koti on sekä paikka että mielentila.

Tämä on hyvin lohdullinen kirjoitus. Muutimme vuosi sitten asunnosta, joka oli kotimme 20 vuotta. En ole asunut missään muualla niin kauan.

Olen pohtinut sitä, täytyykö minun luopua siitä kodista mielessäni ja sopeutua elämään alueella, jossa en viihdy, vaikka opettelen viihtymään, sillä se on monella tavalla hyvä asuinalue ja monille paras mahdollinen, mutta se on minulle uusi (!) ja siksi ei tunnu kodilta.

Tämä blogikirjoitus auttoi minua tajuamaan, että se koti on edelleen kotini samoin kuin eräs ränsistynyt kyproslainen huvila vihreällä linjalla Nikosiassa - vaikka asuimme siellä vain muutaman kuukauden ennen vallankumouksen ja sodan puhkemaista. Koteja ovat edelleen monet muut kodit lapsuuden ja kouluvuosienkin ajoilta.

[Haloefektin blogin ] Hauska valokuva. Siinä on kodikkuutta, jota puuttuu niin usein nykyaikaisista asunnoista ja asuinalueista.

Linkissäni kirjoitus kodikkuudesta tällä vuosituhannella.
Klikkaa haku sanaa 'kodikkuus', jolla löydät muitakin kirjoituksiani samasta aiheesta.

maanantaina, lokakuuta 18, 2010

Keskustelua kirkosta 2





Kuvassa: Hautamuistomerkki Zagrebin hautausmaalla.
Lisäys: Mitä teet, jos huomaat, että joku tuttavasi tai sukulaisesi on eronnut kirkosta nimissäsi? Se on mahdollista. Tämän aamun HBL kertoo, että  joku erosi kirkosta piispa Björn Vikströmin nimissä. Eroilmoitus meni maistraattiin asti. Asia paljastui, kun "erottaja" oli tehnyt virheen henkilötiedoissa. Jotain vikaa systeemissä?
Suomessa kirkosta eroamisesta on tullut äkkiä muoti-ilmiö. sosiaalisesti hyväksyttävä ja jopa jalona pidetty asia. Mutta mistä on todella kysymys? 


Tämä on kommentti Iineksen blogiin, jossa keskustellaan - mistäpä muusta kuin kirkosta eroamisesta.  Siiinä vasta loputon aihe. Kun kirkosta voi erota yhdellä klikkauksella, ei voi puhua vakavasti harkitusta teosta. 



-Mutta hyvä, että keskustellaan.


Kirkkoon suhtaudutaan nykyään niin kuin kuntosalijäsenyyteen. toisinaan ollaan jäseniä toisinaan ei. Mutta jos ei ole jäsenmaksujen maksajia voi käydä niin, että kuntosali onkin suljettu, kun sitä tarvittaisiin.

Nythän kirkko on avoin kaikille, niin kirkon jäsenille kuin muillekin. Joku valitteli lehtihaastattelussa, ettei saa enää nauttia kauniista kirkoista. Miksi ei saisi? Ovet ovat auki.

Minusta kirkkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Suvaitsevaisuutta tarvitaan kaikilta osapuolilta. Joillakin kestää aikansa, että he hyväksyvät erilaisuutta. Niin on aina ollut. Muutokset ovat suuria.

Minullakin on muuten "tieteellinen maailmankatsomus", mutta se ei ole ristiriidassa uskonnollisten ajatusteni kanssa, sillä tiede (=luonnontieteet ja muut tieteet) puhuvat tästä maailmasta ja uskonto tuonpuoleisesta, jonka toivomme olevan olemassa.

Olemme kaikki samassa veneessä.


P.S. Suomen luterilainen kirkko on harvinaisen suvaitsevainen kirkkokunta. Ihmiset ovat täällä hemmotellut uskonnollisissa asioissa. Kovan paikan tullen harva suomalainen - tai ihminen yleensäkään muuallakaan maailmassa - kääntää selkänsä uskonnon tuomalle lohdutukselle. Kukaan ei ole täydellinen. Olemme kaikki yhtä heikkoja elämän suurten mysteerien edessä.

sunnuntaina, lokakuuta 17, 2010

Näyteikkunaostoksilla


Illalla saa ideoita.
Posted by Picasa

Tonttia kiertämässä


2010-10-17 Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.

Iltakävelyllä Aleksilla ja Pohjois-Esplanadilla-

Nyt tarvitaan järkeä ja maltillisuutta kirkossa



Hattulan kirkko kertoo uskonpuhdistajamme Mikael Agricolan suvaisevaisuudesta ja maltillisuudesta. Katolisuuden symbolina pidetty triumfiristi, pyhimystenkuvat ja seinämaalaukset ovat edelleen paikoillaan, vaikka esimerkiksi Englannissa niistä riideltiin, niin että niitä vuoroin tuhottiin vuoroin  laitettiin taas paikalleen. Samoin puhdasoppisuuden aikana pilattiin kauniita keskiaikaisia kirkkoja. Nyt tarvittaisiin jälleen Suomessa maltillisuutta.



perjantaina, lokakuuta 15, 2010

torstaina, lokakuuta 14, 2010

I like this chair


I like this chair, originally uploaded by Anna Amnell.

Nestor valitsi jälleen itselleen lempituolin käydessään meillä viikonloppuvieraana.

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2010

Chile mielessä


BBC on muuttanut kokonaan ohjelmistonsa, ja kuuluuttaja sanoi: "On vain yksi asia, mitä maailma katsoo tänään". Ja menimme takaisin Chileen. Katson harvoin TV:tä , mutta tänään TV on ollut minulla koko päivän auki, laitan mainokset hiljaiselle, muun ajan kuuntelen selostusta ja laitan samalla koneelle korjauksia, jotka olen kirjoittanut käsin tulostamaani tekstiin.

Jännitämme, onnistuuko kaikki hyvin Chilessä. BBC kertoi äsken, että tunteet ovat keskeisiä tänään, omaiset ja perhe. Kaivosmiesten puheissa esiintyy sana rakkaus. BBC kertoo juuri, että uskonnolla on tärkeä osuus. Toivo on tärkeintä. Omaisten leirin nimi on Toivon leiri.

Uskonnolla on ollut keskeinen asema kaivosmiesten perheille ja kaivosmiehille, kertoo CNN. Katolinen maa, jossa paljon protestantteja. Kaivosmiehistä kaksikymmentä osallistuu joka ilta protestanttien pitämään rukouspiiriin. Eräs kaivosinsinööri on lähettänyt heille kuunneltavaksi saarnoja, raamattutunteja ja uskonnollista musiikkia. Eräs miehistä,  Jose Henriques järjestää kahdesti päivässä jumalanpalveluksen kaivoksessa.

Kaivosmiehille ja heidän omaisilleen eloonjäminen on ihme. He ovat kiitollisia pelastajilleen, nykyajan teknologialle, kaikille asiantuntijoille - ja Jumalalle, mistä ei ehkä Suomessa kerrota.

Kaikki kaivosmiehet (kuvat)

BBC paikalla (video)

MTV 3

YLE

Yllä kuvassa on Linnanmäen maailmanpyörä, joka muistuttaa Chilen laivaston suunnitteleman nostolaitteen pyörää.

Tällaisia uutisia kuullaan harvoin. Eräs pelastetuista, Mario Sepulveda, sanoi olleensa maan alla "Jumalan ja paholaisen kanssa, ja Jumala voitti." (BBC)

Myöhemmin: Chile päivä tuli kalliiksi BBC:lle, kertoivat lehdet. Mutta se oli unohtumaton meille, jotka saimme olla mukana.

Kultainen pyörä


2010-10-13 Linnanmäki, originally uploaded by Anna Amnell.


Tämä kultainen pyörä näkyi samana aamuna, jolloin oli aloitettu pelastusoperaatio Chilessä. Pyörä muistuttaa nostossa käytetyn kapselin nostolaitteen pyörää.
En ole käynyt Linnanmäellä vuosikausiin enkä maailmanpyörässä koskaan, mutta näen Linnanmäen ikkunastani. Tänä aamuna maailmanpyörä loisti kultaisena.
Klikkaa kuvaa ja katso muutkin kuvat Linnanmäestä sellaisena, miltä se näyttää täältä ja Töölönlahdelta katsottuna.

tiistaina, lokakuuta 12, 2010

Ihmetteletkö ratsastavaa Luciaa?

Valitettavasti laitoin  tämän väärään blogiin. Kirjoitus on luettavissa  Lucia Olavintytär -blogissa.

Should we leave? It's snowing.

Valkoposkihanhet harjoituslennolla Töölönlahden rannassa.

Uhanalainen Töölönlahden puisto

Olin hyvästelemässä Töölönlahden puistoa sellaisena, kuin se on nyt , ennen kuin sitä aletaan modernisoimaan.

Ruskaa Kansallisoopperan pihalla

Oopperan pihalla voi löytää kauniita yksityiskohtia.

Näkymä pihalle Töölössä

Syksy on kauneimmillaan, ja Töölön suuret korttelipihat loistossaan.

Iltarusko Töölössä


Sunset in Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.

Huomaan, että laskee aurinko täälläkin. Näkymä ei ole yhtä laaja kuin edellisen asunnon ikkunasta katsottuna, mutta silloin tällöin saa otettua jonkun kuvan.

059 Linnanmäki


059 Linnanmäki, originally uploaded by Anna Amnell.

värikäs Linnanmäki

maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Ruskaa Tukholmassa

En ole matkalla, mutta saan käyttää näitä kauniita kuvia. Tekisi mieli lähteä Tukholmaan tänä syksynä, mutta muitakin kiinnostavia kohteita on.

Syyslomalla Tukholmassa

Gamla Stan and The Royal Palace, Stockholm. Kuva: Matti Amnell

lauantaina, lokakuuta 09, 2010

Uusi kotisivu Vuodatukseen

Kuvassa "Kirjailijan työhuone", kollaasi jonka valmistin Turun kirjamessuille, jossa se lienee ollut esillä Nuorisokirjailijoitten tilaisuudessa. Kuvassa näkyy puu, josta pidän kovasti, lehmus joka kasvoi ikkunan alla. Pienessä kuvassa on näkymä työhuone-makuuhuoneesta. Ja vasemmalla näkyy "työpöytäni" kirpputorila ostettu muovinen tarjotin, joka saattoi vetää vuoteen viereen, kun kirjoitin jalat ristissä tai kyljellään Lucia Olavintytär -kirjat. Aurora-kirjat kirjoitin ruokasalissa ihan oikean, kirpputorilta ostetun, työpöydän ääressä lasteni vanhoilla tietokoneilla. Sitten istuminen kävi hankalaksi ja siirryin kirjoittamaan eri systeemillä. Nyt kirjoitan lähinnä sohvan divaanipuolella istuen. Työpöytänä on Ikealta ostettu kätevä pieni siirrettävä pöytä, jonka ääressä kirjoitan nytkin ja seuraan samalla Uutisvuotoa.

Olen käyttänyt samaa kuvaa uudella kotisivulla, jolla on vanha nimi Kirjoituslipasto. Osoite on uusi http://kirjoituslipasto.vuodatus.net

Töölönlahden puisto syksyllä 2010


Autumn colours, originally uploaded by Pink Lady on the Loose!.

Miksi Helsingistä pilataan kauniit paikat, joissa ihmiset viihtyvät? Kuka sitä kannattaa?

Tämän kauniin kuvan katseleminen on surullista, sillä Töölönlahti ei ole enää sama, kun se muokataan kaavamaiseen moderniin tyyliin. Tämän päivän Töölöläinen -lehdessä kirjoitettiin siitä, että ei välitetä ollenkaan siitä, että ihmiset pitävät tästä puistosta juuri tällaisena, luonnonmukaisena.

Täytynee hyvästellä tämäkin puisto. Kaivopuistosta kaadettiin  (kuvakansio Kaivopuistosta ja linkki nykyiseen näkymään) puistokäytävän kaikki puut, ja kestää kymmeniä vuosia ennenkuin siitä tulee yhtä kaunis kuin se oli ennen. Diana-puistosta tuli hyvin kaavamaisen näköinen. Se on kaunis ainoastaan yöllä ja talvella, jolloin on paljon lunta joka paikassa.

Ehkä seuraavaksi pilataan Esplanaadin puistot, kaadetaan kaikki lehmukset yhtä aikaa. Helsinkiläisten mielipiteillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. On vähän samanlainen tunnelma, kuin jos jostakin kauniista puutalokaupungista purettaisiin kaikki vanha pois ja rakennettaisiin tilalle uutta ja kaavamaista. Sitähän on tehty.

Kaikki missä ihmiset viihtyvät halutaan poistaa tai pilata niin kuin esimerkiksi Strindbergin kahvila, jossa kaikki, sekä turistit että kaupunkilaiset ovat nauttineet Suomen lyhyestä kesästä ja kauniista ympäristöstä.

Joku ei pidä kauneudesta eikä kodikkuudesta.

Klikkaa hakusanoja 'Töölönlahti', "Kaivopuisto", "puistot ja katso muutkin kuvat näistä kauniista puistoista.

Syksyn lehdet

Posted by Picasa

torstaina, lokakuuta 07, 2010

Milloin Sofi Oksanen saa Nobel-palkinnon?

Sofi Oksanen

Jos olisin päättämässä kirjallisuuden Nobel-palkinnosta, antaisin sen Sofi Oksaselle. Varsinkin hänen kirjansa "Puhdistus" [Purge] on vahvasti moraalinen teos Euroopan historiasta, mutta sillä on myös ajaton aihe, kuten olen kirjoittanut blogissani jo aikaisemmin ja Parnasson keskustelussa pian Puhdistus-teoksen [Purge] ilmestyttyä. Nobel-palkinto tälle kirjalle vauhdittaisi kommunismin rikosten käsittelyä ja puhdistaisi ilmaa Euroopan poliittisessa ilmastossa.

If I could decide about the Nobel prize in literature I'd give it to Sofi Oksanen. Her book 'Purge' is a strongly moral novel about European history, but its theme is universal and timeless as I wrote in this blog and elsewhere after reading it in April 2008. The Nobel Prize in Literature for this writer would speed the investigation of the crimes of Communism and help to purge the European political climate.

keskiviikkona, lokakuuta 06, 2010

Scrabble-peliä puistossa New Yorkissa

Scrabble-peliä pelataan myös kilpailumielessä ja joukkuepeleinä eri puolilla maailmaa. Löysin Flickristä piirroksen, jossa on innokkaita ja peliinsä keskittyneitä Scrabblen pelaajia New Yorkin Washington Square -puistossa.

tiistaina, lokakuuta 05, 2010

Vihkimätön uimamaisteri



Kuva: Dover
Lapsia kohdellaan monesti hyvin omavaltaisesti, ja usein he eivät edes kerro siitä kotona. 

Eräänä kesänä halusin suorittaa "uimamaisteriksi". Suoritin kaikki tehtävät kuten pituusuinnin, pituussukelluksen, syvyyssukelluksen (= piti hakea mutaa järven pohjasta), uin vaatteet päällä ja suoritin pelastusharjoituksen, jossa uitiin kyljellään "hukkunutta" kuljettaen. 

Sitten oli vaihtoehtoisena tehtävänä joko kymmenestä metristä jalat edellä hyppääminen tai kolmesta metristä sukeltaminen. Hyppy niin korkealta tuntui jännittävältä. Kuvittelin, että hyppään hukkuvasta laivasta mereen. Sukeltaminen kolmesta metristä pää edellä olisi taas tuntunut epämiellyttävältä ja jopa vaaralliselta. En halunnut lätsähtää vatsalleen veteen.

Ennen promootiotilaisuutta uimaopettajamme, nuori tyttö, sanoi vastoin alkuperäistä sopimusta, että kaikkien piti promootiossa sukeltaa kolmosesta tai ei saanut uimamaisterin arvoa. Se tuntui minusta epäoikeudenmukaiselta, ja jäin pois promootiosta. Uimisintoani tapaus ei onneksi vähentänyt.



Kommentti

P.S. Ei ole ihme, että pelkäsin pää edellä sukeltamista, sillä erään tuttavaperheen abiturienttityttö oli kuollut sukellettuaan kotirannallaan järveen. Rantaan oli ajautunut tukki, joka ei näkynyt veden pinnalta, ja tyttö iski päänsä tukkiin..

Syksy Töölössä


syksy 2010, originally uploaded by Anna Amnell.

Lääkärille mennessä ja sieltä tullessa näin muodikkaan asun, kauniita syyshortensioita ja ihastuttavan pihanäkymän.

Jää taas kirjamessut käymättä

Flunssat ovat minulla aina hyvin lieviä, mutta ne kehittyvät silloin tällöin aivan huomaamatta keuhkoputkentulehdukseksi. Olo on aamulla synkkä, iho kuin hiekkapaperia, ei tekisi mieli nousta ylös. Ääni rahisee, keuhkoputket vinkuvat niin kuin Shakespearen ihmisen ikävaiheet-runon loppuosan ihmisellä ('All the world's a stage' in' As you like it') kuudennessa ikävaiheessa..
Silloin pitää mennä lääkärille. Tulee viikon antibioottikuuri, tuttu merkki, joka auttaa. Olo on parasta sohvan divaanipuolella lojuessa. Kirjoittaminen tai tekstin korjaaminen ei suju, mutta aina voi selata sisustuslehtiä ja kirjojakin ja laittaa tarralapun kohtaan, johon voi palata, kun on virkeämpi olo. Lahjakirjoja oikeaan aikaan.

On vielä jotakin, mikä auttaa - jokin oikein viihteellinen historiallinen draama. Huomasimme, että Catherine Cooksonia arvostetaan Englannissa. Uusia TV-sarjoja syntyy, interiöörit ovat huolella valitut olipa kyseessä koillis-englantilainen slummi -ulkoilmamuseo tai jokin hienoista kartanoista. Ja ne maisemat ja vaatteet sekä hyvät näytttelijät. Cookson ei vaikuta hassummalta, on vähän niin kuin Dickens, sosiaalista realismia, johon on lisätty romantiikkaa ja onnellinen loppu. He tiesivät sen, slummeista nousseet Catherine ja Charles, että onnellinen loppu on mahdollinen.
Shakespeare: Loppiaisaatto eli miten haluatte. (Gutenberg) suom Paavo Cajander.
Posted by Picasa

maanantaina, lokakuuta 04, 2010

Minne unohtui lapsuus?

Ei tämä ole menneiden aikojen ihannointia vaan syvää sääliä niitä nuoria tyttöjä ja poikia, jopa lapsia kohtaan, joiden kasvuvuodet nykyajan seksihulluus pilaa.

Tämän aamun HBL kertoo, että alaikäisten tyttöjen aborttien määrä on jälleen noussut. Niiden lukujen takana on paljon kyyneleitä. 

Kukaan ei uskalla ehdottaa, että lapset voisivat olla lapsia eikä seksiobjekteja. Sen ikäisille on nimittäin paljon muutakin hauskaa tekemistä kuin seksi ja juopottelu. Varsinkin nykyaikana, jolloin voi harrastaa miltei mitä hyvänsä. 

On unohdettu sellaiset hauskat asiat kuin ystävyys ja toveruus tyttöjen ja poikien välillä. Uskooko kukaan enää, että sitä voi olla myös aikuisten miesten ja naisten välillä?


Tämä oli kommentti, samoin tämä:


Ainahan on outoja ja häiriintyneitä ihmisiä, joista saa kiinnostavia romaaneja, ja ne leimaavat usein jälkipolvien käsitystä jostakin aikakaudesta. Todellisuus oli kuitenkin 1950-1970-luvuilla yleensä sellaista kuin tutkimuksessa, josta kerron.

Siitä "uskonnollisesta ahdasmielisyydestä": Minunkin körttimummoni moitti, kun en ottanut permanenttia enkä käynyt tansseissa. Minusta oli hänen mielestään tulossa varsinainen vanhapiika, kun olin aina kirja kädessä. Suku päästi helpotuksen huokauksen, kun aloin seurustella 19-vuotiaana.

Nuorten seurustelua pidettiin luonnollisena ja toivottavana, sitä kannustettiin, mutta oletettiin, että elää siivosti eli jättää varsinaisen seksin harjoittamisen avioliittoon.

Ei siihen kuollut! Tuli juteltua tuntikaudet, ja romantiikka on aina suositeltavaa. Naimisissaolevat neuvoivat naimisiin meneville ehkäisyä ja kertoivat, "miltä se tuntuu" ensimmäisellä kerralla.

Noiden aikojen avioliitot ovat olleet yleensä kestäviä, ei pakosta vaan molemminpuolisen rakkauden ja uskollisuuden vuoksi.

(Avoliittoa ei suosittu, sillä siihen ei ollut mitään lakia suojaamassa naista ja lapsia, kuten oli esim keskiajalla pohjoismaissa.)

sunnuntaina, lokakuuta 03, 2010

Blogeille uusi asu

Olen uurastanut blogien laittamisessa. Uudenlaiset blogipohjat ja -taustat ovat hauskoja, mutta niiden laittamisessa on kova työ. Linkit ym eivät katoa kuten ennen aikaan - eli viisi vuotta sitten - kun alkoi tehdä muutoksia. Mutta on vaikeaa valita, sillä on runsaudenpulaa varsinkin taustoissa. Tekstin väri on monissa liian vaalea, mutta sitä on vaikeaa muutella.

Tuloksia eilisen työstä: Kotikissat , Aurora ja Auroran talo Nukkekotiblogi, joka sai uuden alaotsikon Castles in the Sky taustan vuoksi. En ihmettelisi, vaikka nämä vielä muuttuisivat.

Agatha ym


Wordle: Blogisisko
Click the picture!
Onko nimesi Agatha?
Nimi Agatha on kreikkaa ja tarkoittaa 'hyvä'. Se oli suosittu keskiajalla ja tuli uudelleen suosioon 190-luvun alussa. Lieneekö Suomessa yhtään Agathaa?

perjantaina, lokakuuta 01, 2010

Naiskirjailija-ainesta

Aikaisempina vuosikymmeninä suurin osa naiskirjailijoista oli yläluokkaa, varakkaasta ja sivistyneestä perheestä. Uskokaa pois, kävin joskus läpi Suomen kirjailijoista kertovaa teosta. Sitten tulivat hullut vuosikymmenet, jolloin naiskirjailija oli kyllä edelleen yleensä mukavista oloista: pankinjohtajan tai professorin tytär, mutta  sanoi itseään kulttuurityöläiseksi, sillä muu ei olisi ollut poliittisesti sopivaa. Catherine Cookson -ilmiö, naiskirjailija joka on oikeasti kotoisin yhteiskunnan pohjalta, on edelleen poikkeuksellista Suomessakin. Tämän päivän HS/NYT esittelee kirjailijan, jossa yhtyvät vanhan hyvän ajan yläluokkaisuus ja nykyajan vaatimus: kauneus.
jatko on kommenttia keskusteluun:
Uusimmassa Kirjailija-lehdessä on julkistettu tulokset kirjailijoille tehdystä kyselystä.
Parasta kirjailijan kovassa ammatillisessa elämässä näyttäisi olevan hyvä ja ystävällinen kustannustoimittaja. Olen samaa mieltä. 
Lisäisin siihen perheen ja ystävien tuen.