lauantaina, marraskuuta 12, 2011

P. D. James: Death Comes to Pemberley




P. D. Jamesin uuden salapoliisiromaanin ajankuvaus on herkullista, kieli kaunista. Niistä nautin.

On kiinnostavaa verrata tätä 90-vuotiaan P. D. Jamesin 2010-luvun romaania Austenin kirjoihin, jotka ovat nuoren naimattoman naisen kirjoittamia 1800-luvun alun romaaneja.

Tämä ei ole modernia ihmistä kosiskeleva naistenromaani vaan klassinen salapoliisiromaani, jossa sekä miehet että naiset kuvataan realistisesti tuon aikakauden ihmisinä.

Se on samalla historiallinen romaani, jossa Englantia ja sen ihmisiä kuvataan nykyajan tietämyksen avulla.

Austenin kirjat päättyvät avioliittoon, mutta Jamesin kirjassa kaikki alkaa siitä. Nuori Jane Austen kuvasi elämää sellaisena, kuin hän oli sen tuon ajan nuorena naisena kokenut.

Romaaniensa sankaritarten lailla Jane Austen oli kulkenut ahkerasti tanssiaisissa ja kutsuilla haaveenaan löytää aviomies itselleen. Ennen lyhyen elämänsä loppua hän oli kokeva hylkäämisen, torjuva kosinnan ja jäävä naimattomaksi.

Austen kuvaa avioliittoa ulkoapäin, kuvaa vanhempiensa ja tuttavaperheiden avioliittoja. P. D. James astuu Elizabethin ja Darcyn eli Fitzwilliamin avioliittoon sisälle.

Se on rakkausavioliitto. Mahtavaa sukukartanoa kohtaava skandaali ei horjuta heidän läheistä ja hellää suhdettaan, mutta se paljastaa uusia puolia heistä. Henkilökuvaus yllättää.

Fitzwilliam Darcy muuttuu nöyremmäksi. Nuori Darcy oli velvollisuudentuntoinen, mutta myös kopea ja koetti nuorten miesten tavoin vaikuttaa vahvalta ja ankaralta. Yllättävä tragedia saa Fitwilliamin tajuamaan, että hän ei olekaan niin täydellinen ihminen, kuin on luullut itse olevansa tai antanut ihmisten luulla.

Yllättävin on Elizabethin muuttuminen avioliiton ja äitiyden myötä nuoresta teräväkielisestä ja kapinallisesta tytöstä lämpimäksi ja viisaaksi äidiksi ja vaimoksi.

Elizabeth on eräs älykkäimpiä naisia, joita kohtaa kaunokirjallisuudessa. P. D. James on myös tunnettu älykkyydestään. Se näkyi hänestä myös siinä esitelmässä, jonka kuulin hänen pitävän Torontossa vuosia sitten.

On kiinnostavaa, että juuri P. D. James korostaa Elizabethin ja Fitzwilliamin välisen suhteen lempeyttä ja lämpöä. Seurusteluaikojen kirpeä sanailu on jäänyt pois.

Juonen puolesta romaani vaikuttaa 1800-luvun jännitysromaanilta. Siinä on pahanenteinen myrsky, mystinen erakkotarina, joka selittää paljon nuoren Darcyn luonnetta. Uskon, että Jane Austen olisi pitänyt tästä romaanista.

Samasta kirjasta kirjoitin jo aikaisemmin "Murha Jane Austenin maailmassa"

Agatha Christie ja P. D. James , romantikko ja realisti.

Lue myös tämä- P. D. James: Salapoliisiromaani tuo järjestystä kaaokseen. (lehtijuttuni, Jamesin esitelmä Torontossa 1980-luvulla.


Muiden kustantajien kansikuvia
Hieno Jane Austen blogi Jane Austen's World

TV-sarjasta kannattaa lukea tämä Huffington Postin arvostelu
http://www.huffingtonpost.com/2014/10/24/jane-austen-death-comes-to-pemberley_n_6042424.html

4 kommenttia:

  1. Kiitos tästä, Anna! Olen juuri tilannut tämän joululahjaksi ystävälleni joka on P.D Jamesin suuri ihailija, samoinkun sinä, ja me molemmat ollaan Austenin lukijoita. Luulen että täm kirja tulee saamaan meidän lainastostakin.

    VastaaPoista
  2. Tämä mielenkiintoinen arviosi vahvistaa haluni lukea tämä kirja - kiitos!

    VastaaPoista
  3. Maria, alussa olin hiukan ymmällä. Ajattelin: Onko tämä nyt Austenia vai Jamesia?

    VastaaPoista