sunnuntaina, huhtikuuta 21, 2013

Mielessä bloggaamisen tarkoitus



To blog or not to blog, that is the question (Vintage Books & Anchor Books, julkinen FB-sivu).
Blogata vai eikö blogata, siinä pulma. 

Parasta ovat mielestäni tällä hetkellä kuvahaasteet,  joita on monenlaisia. Tunnelma on ystävällinen ja innostunut. Tutustuu moniin kiehtoviin aiheisiin. Tulee käytyä läpi omia vanhoja kuviakin, jotka muuten unohtuisivat.

Kirjablogeja on valtavan paljon, niin paljon, etten uskalla mennä niitä lähellekään. Millä ihmeen ajalla ehtisin lukea kaikki nuo kirjat, joista puhutaan? On paljon kirjoja, joita täytyy lukea omien projektien vuoksi, ja niistä en halua vielä puhua. 

Kirjabloggaajia on monenlaisia, on tutkijoita, jotka keräävät aineistoa ja on niitä, jotka mainostavat kirjoja, näille molemmille ryhmille kirjabloggaus on työtä. Joillekin mainostajille se on varmaankin työtä kirjapalkalla. Mikäpä siinä, jos pitää niistä kirjoista, joita tarjotaan. Kirjailijat ja kustantajat ovat vaikeuksissa laman vuoksi. Kaikki tuki on tietenkin tarpeen. Kirjallisuuden tukeminen on hyvä harrastus.  Kirjablogit tukevat eniten kustantajia ja kääntäjiä, sillä suurin osa mainostetuista kirjoista on käännöskirjoja.

185 suomalaista kirjablogia (tänne voit myös ilmoittaa kirjablogisi)

Uusin kirjoitus samasta aiheesta eli Vievätkö kirjabloggaajat toimittajilta leivän? "Sähäkkä" keskustelu kirjamessuilla. Eli sohaisin arvaamattamani ampiaispesään.

Lisäys 13.5.2014
Lue tämä, ennen kuin alat moittia minua, bloggaaja:
Yhä useampi tienaa blogillaan
http://yle.fi/uutiset/yha_useampi_tienaa_blogillaan/6825359?ref=leiki-uu

Lisäys 16.5.:

Kirjabloggaajat ovat loukkaantuneet edellä olevasta kirjoituksesta. Mutta blogeista työnä puhutaan muuallakin. Esim Vaasan ylioppilaslehti: Bloggaamisesta tuli työ.
Viestintätoimisto Manifeston tutkimus (PDF)
Ovatko kirjabloggaajat sitten erilaisia kuin muut?
Toivon, että kirjabloggaajat kirjoittavat tästä aiheesta omissa blogeissaan. Miksi asia on niin tulenarka?
Ovatko kirjabloggaajien saamat kirjat eri asia kuin muotibloggaajien saamat vaatteet? 

Kirjablogien asema kustantajan mainostaessa uutta kirjaa. Vrt kuinka monta kirjablogia, kuinka monta lehtiarvostelua Kustantajan sivulla. Mistä tämä ilmiö kertoo?
Liike-elämässä ajatellaan, että ystävien suosittelut ovat tehokkaampia ja luotettavampia mainoksia kuin maksetut mainokset. 

Tästä puhutaan: Hankkivatko bloggaajat blogeillaan? 
YLE uutiset: Mainostus elättää satoja
Mitä häpeämistä siinä? Kirjabloggaajan tulot ja apurahat.

Palkittu kirjablogi
Kirjallisuudentutkija kirjabloggaajana (lasten- ja nuortenkirjat, saanut mm Kordelinin ja Majaojan säätiön apurahoja kirjallisuusblogin pitämiseen). Muitakin on.
Tästähän on puhuttu jo vuonna 2011 kirjablogeissa

Kommenttini Pinon päällimmäinen blogiin
Anna Amnell/BlogisiskoMay 18, 2013 at 3:06 PM

Hyvät kirjabloggaajat, tämän aamun Helsingin Sanomat kirjoittaa blogeista. "Blogimainonnalle laaditaan tarkempia sääntöjä." HS/Talous B8, 18.5.2013.
Kuluttajaviraston lakimies: "Ongelma on, että lukija ei aina pysty erottamaan, onko kyse bloggaajan omasta suosituksesta vai mainostajalta saaduista tuotteista".
Samassa kirjoituksessa kerrotaan, että mainostajien liiton "kyselyn mukaan blogien käyttö yleistyy markkinoinnissa kovaa vauhtia".

Edellä olevassa anonyymin viestissä kirjan mainonnasta kiinnittyy huomio siihen, että siinä on esillä nimenomaan kustantajan oma mainossivu. Edellä kirjoittamaani viitaten sanoisin, että lukija ei tiedä, ovatko bloggaajat saaneet tuotteen eli kirjan kustantajalta?

Mainonnassa on kyse suurista rahoista. Sitä me bloggaajat emme useinkaan tajua. Pian myös verottaja iskee kyntensä bloggaajien tuloihin - mikäli sellaisia on. Siksi minusta olisi parasta, että ammattimaiset bloggaajat saisivat apurahoja, jotka ovat verottomia. Se edistäisi kirjallisuutta samalla tavalla kuin kirjailijoille myönnettävät apurahat.
Neuvoisin: pitäkää silmät ja korvat auki, olkaa avoimia.
Lisäys 17.10. 2013
Keskustelu jatkuu :Kirjablogit vakiintuivat kritiikin rinnalle

lisäys 11.12.2013
kirjabloggaaja ja "kustannusherra"

Lue myös seuraava kirjoitukseni samasta aiheesta
Kirjabloggaajien valta ja ongelmat
http://blogisisko.blogspot.fi/2013/06/kirjabloggaajien-valta-ja-ongelmat.html

Rehelliset kirjabloggaajat kertovat saavansa rahaa blogistaan.


68 kommenttia:

  1. Totta puhut, Anna!

    Kirjablogisteja on monta lajia, meitä oppimattomia ja hyvin oppineita, joilla on yo-loppututkinto kirjallisuudessa. Lisäksi he lukevat suurinpiirtein samoja kirjoja, jotka on jo kehuttu maasta taivaaseen. Olen pettynyt moniin kehumisiin, enkä usko enää kaikkia hehkutuksia. Tai minun makuni on niin erilainen!

    Oikein hyvää sunnuntai-iltaa sinulle, Anna, ja hyvää tulevaa viikkoa.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja on valtavan paljon, moneen makuun. Tavallisen lukijan ei ole pakko lukea muuta kuin niitä kirjoja, joista pitää. En jaksaisi enkä joutaisi pitää kirjablogia.
      Aili, olen pitänyt kirja-arvosteluistasi.

      Poista
  2. Puutarhablogien joukosta löytää saman harrastuksen omaajia. Ruotsissa ei kirjablogaajat tee sitä työksi, vaan omaksi huviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhablogeja on kiva lukea ja katsella. Olisipa ollut puutarhablogeja siihen aikaan, kun minullakin oli puutarha - vain muutaman vuoden Kanadassa.

      Koska olen ollut jo kauan vain nojatuolipuutarhuri, mielenkiintoni on puhtaasti teoreettista. Tietenkin myös osittain työtä, kun olen kirjoittanut jotain kasveista ja puutarhoista kirjoissani, varsinkin Aurora-kirjoissa.

      Silloin ei ollut vielä blogeja, joten kaikki tieto piti hankkia kirjoista ja käymällä paikan päällä puutarhoissa. Käytin Aurora-kirjojen kartanon esikuvana Spadinan kartanomuseota, jolla on nykyään omat Facebook-sivut. Kartanosta oli onneksi erään entisen asukkaan kirjoittama hyvä kirja ja lisäksi hyviä lehtiartikkeleita. Talo lahjoitettiin Toronton kaupungille niihin aikoihin.

      Hannele, minulla on linkki sekä Hannelen Paratiisiin että Topiaries-blogiisi Nojatuolipuutarhurin sivupalkissa. Seuraan niitä usein ja treenaan ruotsiani lukemalla ruotsinkielistä kirjablogiasi.:)
      http://amnellannaphoto.blogspot.fi/

      Poista
    2. Kirjablogaajat lukevat ja kirjoittavat vain kirjoista, joista pitävät. Joskus otan vastaan ihan uusia kirjoja luettavaksi, mutta vain niitä joista olen kiinnostunut. Eikä niistäkään kukaan pakoita minua blogaamaan (vaikka ihan ilmatteks niitä joskus saan).

      P.S.
      On mulla niitä yliopistonkin papereita, mutta on kirjoitettva niin että useempi kiinnostuu lukemaan.

      Poista
  3. Eksyinpäs tänne. Hei vaan!

    Kirjabloggaajana jaksan aina uudestaan hämmästellä näitä väitteitä ja vähän harmistuakin niistä:
    -kaikki lukevat samoja kirjoja
    -blogataan vain niistä joista tykätään
    -kirjabloggaja mainostaa

    Seuraan itse noin kahdeksaakymmentä suomalaista kirjablogia. Siinä on melkoinen kirjo! Jotkut uutuudet pulpahtavat pintaan. Nyt moni on blogannut esim. Tua Harnon teoksesta. Itse en ole (enkä aiokaan) ja väittäisin pikaisella laskutoimituksella, että noin kuusikymmentä muuta blogia ei myöskään ole käsitellyt mainittua teosta.

    Usein kirjabloggaaja varmasti pyrkii valitsemaan itselle mieluisan kirjan. Emmekö me kaikki tee niin (silloin kun kirjan saa vapaasti valita)? Olen itse kirjallisuudenopiskelija ja olen arvioinut blogeissani myös ns. pakkolukemiset. Lisäksi matkalle on mahtunut noin 80 pettymyksen aiheuttanutta kirjaa. 138 on "ihan ok" ilman hehkutuksia. Todellista hehkutusta on saanut 32 kirjaa. Tähän menessä blogissani on arvosteltu 374 kirjaa.

    Kaikki kirjabloggaajat eivät ole kytköksissä kustantajiin. Vai lasketaanko lukeminen ja kirjasta bloggaaminen aina jonkun kustantamon mainostamiseksi?
    Viime vuoden oman tilastoni mukaan luin 107 kirjaa, joista arvostelukappaleita oli 40. Alle puolet, mutta paljon toki. Niiden joukkoon mahtui niin tyrmäyksiä kuin hehkutuksiakin.

    En tunne kaikkia kirjabloggaajia henkilökohtaisesti, mutta tiedän kaksi bloggaajaa jotka saavat bloggaamisestaan pienen korvauksen. Ehkä se lasketaan työksi? Heilläkin on kuitenkin varsinainen palkkatyö muualla, sillä olen ymmärtänyt, että saatava korvaus on niin pieni, ettei sillä voi kuvitella elävänsä.
    En tiedä ainuttakaan, joka tekee bloggaamista puhtaasti ansiotyökseen. Olisi kyllä kiinnostavaa lukea sellaista blogia!

    Summa summarun pitkien pölinöideni jälkeen. Kirjablogien kirjo on niin valtava, että mitään "kirjabloggaajat ovat..." yleistyksiä on hankala tehdä. Yhden sellaisen kyllä rohkenen tehdä: Kirjabloggaajat rakastavat kirjoja.

    VastaaPoista
  4. Morre, kiitos perusteellisesta ja ansiokkaasta kommentistasi.

    Olisin varmaankin Sinun laillasi ahminut kirjablogeja, jos niitä olisi ollut opiskeluaikanani. Luin "estetiikkaa ja nykyiskansainkirjallisuutta", jossa oli yleisen kirjallisuuden jälkeen mahdollisuus erikoistua ja erikoistuin ranskalaiseen ja (klassiseen) venäläiseen kirjallisuuteen. Sitten oli vielä pääaineeni englanti, jossa tein gradunkin kirjallisuusaiheesta. Kirjallisuus oli vuosikaudet melkein koko elämäni, joten ymmärrän innostuksesi.

    Nyt ei ole aikaa eikä energiaa, tulee luettua vain niitä kirjoja, joita tarvitsee välttämättä ja niitä jotka tuottavat varmasti iloa. Maku muuttuu elämän aikana.

    Uskon, että myös monille eläkkeellä oleville kirjablogit avaavat uuden maailman, johon ei ole ehtinyt tutustua aikaisemmin.

    P.S. Minusta olisi oikeus ja kohtuus, jos myös ahkerat kirjabloggaajat saisivat jonkinlaisen korvauksen vaivoistaan. Hehän tekevät ilmaista PR-työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Mielenkiintoinen keskustelu ja kirjabloggaajana komppaan kyllä Morren näkemystä.

      Pakko vielä kysyä tästä: "Minusta olisi oikeus ja kohtuus, jos myös ahkerat kirjabloggaajat saisivat jonkinlaisen korvauksen vaivoistaan. Hehän tekevät ilmaista PR-työtä."

      --> Kenen siis pitäisi maksaa korvaus? Kustantajienko? Eikö silloin nimenomaan syntyisi kaupallinen kytkös, joista kirjabloggaajia niin usein syytellään? Kirjailijoidenko? Silloinhan bloggaajat vasta saisivatkin kirjailijoiden vihat niskaansa, jos kirjailija vähistä rahoistaan joutuisi ostamaan blogeista näkyvyyttä. Vai kenen pitäisi olla maksumiehenä? Apurahoja myöntävien säätiöidenkö?

      Ainakaan oma motivaationi kirjablogin pitämiseen ei ole halu tehdä "ilmaista PR-työtä". Pidän lukemisesta, kirjoista ja olen oppinut pitämään todella paljon kirjoista bloggaamisesta.

      Poista
    2. Salla, kysyt: "Kenen siis pitäisi maksaa korvaus?"
      Ehkäpä apurahoja myöntävien säätiöiden. Tietääkseni ainakin muuan kirjallisuudentutkija-kirjabloggaaja sai apurahan blogiaan varten.

      Kyllähän me bloggaajat teemme ilmaista työtä, kun kerromme kaikesta, mitä luemme ja mitä näemme.:) Olen ollut aikoinaan vapaana toimittajana ja saanut maksun samanlaisista jutuista, joita kirjoittelen nyt blogeihin huvikseni. Joitakin valokuviani on ollut ulkomaisissa julkaisuissa ilmaiseksi, mm aasialaisen yliopiston ja hyväntekeväisyyskonsertin mainoksissa ym. Niitä on pyydetty ja olen antanut luvan. Se on hyväntekeväisyystyötä minun osaltani. Samoin voi ajatella kirjabloggaaja: pidetään kirjallisuus hengissä.:)

      Koska olen kirjailija, saan jonkinlaista pienenpientä korvausta siitä, että lukijani ehkä lainaavat loppuunmyytyjä kirjojani kirjastosta. Mutta eiväthän lapset lue Blogisiskoa tai muita aikuisten blogejani.:)

      Jo vuosia sitten luin ulkomaisia nettisivuja, joilla kirjailijoita kehotettiin pitämään blogia, kuten monet tekevätkin. Bloggaaminen on vieläkin aika uusia asia. Sen säännöt ja käytännöt eivät ole vakiintuneita.

      Poista
  5. Maku tosiaan muuttuu ja elää joskus tilanteenkin mukaan. Opiskeluvaiheessa luin paljon realismia (josta tykkäsinkin!), mutta sellaisen kauden jälkeen oli ihanaa vaihtelua sukeltaa esim. vampyyrihömppään :D

    Tuo bloggaajien korvaus on aika monitahoinen juttu. Raha velvoittaa. Enkä tiedä haluaisinko velvoitetta. Nyt olen täysin vapaa bloggaaja; bloggaan mistä lystään, milloin lystään ja sanon mitä lystään :)
    Voisi ajatella että ilmainen kirja on jo jonkilainen korvaus. Mitään bloggauspakkoahan ei arvostelukappaleista ole. Toki jos vain pyytelee ilmaisia kirjoja eikä niistä koskaan bloggaa, niin jossakin vaiheessa kustantamo sanoo ei-oo-ei-tuu.

    VastaaPoista
  6. Kirjabloggaan koska lukeminen ja kirjoista kirjoittaminen virkistää. Ehkä sinun olisi uskaltauduttava tutustumaan kirjablogeihin jotta niitä voisi kunnolla arvioida? Veikkaanpa että jos kirjoittaisimme pääasiassa kotimaisesta kirjallisuudesta, olisimme kotimaisten kirjailijoiden kätyreitä? Mutta on ihanaa olla mm. suomentajien kätyri, sillä he tuntuvat saavan aivan liian vähän huomiota ansioihinsa nähden. ;)

    VastaaPoista
  7. Morre kertoo yllä seuraavansa kahdeksaakymmentä suomalaista kirjablogia ja arvostelleensa 374 kirjaa. Sellainen vie paljon aikaa. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Edes Finlandia lautakunnan jäsenet eivät ehdi lukea vuosittain kaikkia ehdolle asetettuja romaaneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tietysti ottaa huomioon se, että olen aloittanut loppuvuodesta 2007. Ei tuota määrää hetkessä lueta.
      Minä tietysti luen myös opiskellakseni (pääaineeni on kotimainen kirjallisuus, joten esim. minun kohdallani väite käännöskirjojen suosimisesta näyttäytyy hassuna).

      Ja toisaalta... Jos ei blogeja ehdi kauheasti seuraamaan (mikä on tietysti ymmärrettävää, kukin tekee sitä mikä kiinnostaa!), niin onko sitten tietopotentiaalia esittää kirjablogeista väittämiä?

      Poista
    2. Kyllä kirjallisuutta tunteva näkee jo kirjablogeja selatessaan yleiset trendit. Tämä on vain blogikirjoitus. Perusteellisen lausunnon antaminen olisi jo tutkimuksen tekemistä. Ehkä joku tekee tällä hetkellä gradua tai väitöskirjaa kirjablogeista. Kiinnostava aihe.

      Blogikirjoituksekseni ei ole virallinen lausunto, ei arvoarvostelma. Kerron vain, miltä näyttää: joillakin näyttää olevan valtavan paljon aikaa lukea kirjoja ja kirjoittaa niistä. Kuten jo sanoin, se on ihan hyvä asia.:)

      Kirjablogien määrä on liian houkuttelevaa kirjojen ystävälle, kun pitää tehdä muutakin. Kouluaikana istuin kaikki päivät nenä kirjassa.:)

      Poista
    3. Mitkä ovat ne yleiset trendit?
      Kauden uutuudet (niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin) nousevat pintaan, mutta muuten itse ainakin koen, että kirjabloggaus on varsin hajanaista toimintaa. Kirjoitellaan paljon erilaisista kirjoista! Edes kiertäviä haasteita en ole kokenut yhtenäistäviksi, sillä esim. tietty teemamaa, aikakausi tai aihepiiri ei nosta esiin samoja kirjoja.


      Kirjablogeista on tulossa tietokirja syksyllä Avain kustantamolta :)

      Poista
    4. "Kirjablogeista on tulossa tietokirja syksyllä Avain kustantamolta :)"
      Hienoa. Sieltä löydätte vastauksia.

      Poista
    5. Harrastuksesta voi tulla ammatti.
      http://yle.fi/uutiset/huippusuosittu_kirjabloggaaja_saa_kiitosta_myos_kirjailijoilta/5452674

      Poista
    6. Kirjabloggaaminen ei yhä edelleenkään ole Hanna Pudaksen ammatti.
      Jos sinun mielestäsi on, niin olisi kiinnostavaa kuulla perustelut sille?

      Poista
    7. Luin kyllä, kiitos vain. Ammattinahan on siis kustannustoimittaja. Ei kirjabloggaus.
      Bloggaus johti siihen, mutta minusta on erheellistä väittää, että harrastuksesta (eli bloggauksesta) tuli ammatti. On eri asia sanoa harrastus johti ammattiin.

      Poista
    8. Lainasin suoraan YLEn tekstiä: "Harrastuksesta on tullut Hannalle myös ammatti, hän on kustannustoimittaja Avain-kustantamossa."

      Poista
    9. Ehkä hän itse jatkaa tästä, jos katsoo tarpeelliseksi :)

      Poista
    10. Koska täällä puhutaan minusta nimellä, ajattelin, että se on kutsu minulle osallistua keskusteluun. Harrastuksesta tuli tosiaan ammatti, mutta nimenomaan lukuharrastuksesta, ei bloggaamisesta. Teen edelleen kustannustoimittajan töitä freelancerina useampaan kustantamoon. Bloggaamisesta en saa palkkaa.

      Poista
    11. Kiitos kommentista, Hanna. Se täydensi YLEn artikkelin tietoja. Jatkuvaa menestystä työhön ja harrastukseen.

      Poista
  8. Minä bloggaan kaikista lukemistani kirjoista enkä suinkaan pidä kaikista lukemistani, vaikka valitsenkin lukupinoon vain kirjoja, jotka minua kiinnostavat. Muunlainen valikoiminen olisi vähän outoa. Ei kai kukaan kirjabloggaaja ala lukea kirjaa, joka ei kiinnosta pätkääkään?

    Omaa blogiani pitäisi enemmänkin lukupäiväkirjana. Tykkään kirjoittaa kirjoista ja minusta on mukavaa, jos niistä syntyy keskustelua. Minulle bloggaaminen on harrastus eikä mikään työ. Luen mielelläni myös toisten kirjablogeja (ja muitakin blogeja toki), mutta ei minulla ole aikomustakaan lukea kaikkia niitä kirjoja, joista kirjoitetaan. Eihän se ole tarkoituskaan.

    Vähän sama juttu, että tykkään lukea matkajuttuja eri maista, mutta ei minulla ole aikomustakaan matkustaa joka paikkaan. Ihan mielenkiinnosta niitä lueskelen. Toisia nyt vain kiinnostaa lukea erilaisista asioista: toisille se voi olla ns. päiväkirjablogit tai muotiblogit, toisille kirjablogit jne.

    Itse luen pääasiassa englanniksi: olen siten kaiketi erityisesti brittikirjallisuuden (ja kustantamojen) kätyri ;) Valtaosan kirjoista ostan itse tai lainaan kirjastosta.

    VastaaPoista
  9. Minäkin luen useimmiten englanniksi. Tässä yksi kirja-arvosteluni:
    http://blogisisko.blogspot.fi/2011/11/p-d-james-death-comes-to-pemberley.html
    Se on suomeksi.

    VastaaPoista
  10. Yhteenvetona voisin todeta että arviolta 99% kirjabloggaajista kirjabloggaa harrastukseksi ei työnä. Soveltaen voi siis sanoa että 99% kirjabloggaajista ei toteuta tätä väittämääsi: "Kirjabloggaajia on monenlaisia, on tutkijoita, jotka keräävät aineistoa ja on niitä, jotka mainostavat kirjoja, näille molemmille ryhmille kirjabloggaus on työtä."

    Mutta suosittelen lukemaan kirjoja. Aika kirjan parissa ei ole koskaan hukkaan heitetty. Useimmilla olisi aikaa lukea paljonkin mutta kun on tosi-tv ja netti ja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat ovat hauskoja. Kirjoitan tätä olohuoneessamme, joka on "vuorattu" kirjoilla. Niitä on jopa luettu meillä. :)

      En osaa sanoa mitään tosi-Tv:stä, kun en ole katsonut sitä koskaan ja TV:tä muutenkin erittäin harvoin. Mutta yleisenä mielipiteenäni sanoisin, että kukin ihminen saa käyttää vapaa-aikansa niin kuin itse haluaa, kunhan ei puuhaa mitään laitonta.
      Ei kirjabloggaaminen ole huono työ tai harrastus sille, joka siitä tykkää.:)

      Netissä on paljon ihmisiä, jotka kirjoittavat sinne työkseen. Tiedän sen, sillä jopa minuakin on pyydetty kirjoittamaan ja johtamaan keskustelupalstaa - englanniksi. Sanoin kiitos ei.
      Minusta on hauskaa blogata ihan mistä hyvänsä, tulee kirjoitettua joka päivä jotakin. Ei netti ole sen kummempi kuin sanomalehti.
      Toivon, että saat paljon iloa kirjabloggaamisesta.

      Poista
    2. Yhden ihmisen saamalla työtarjouksella on kuitenkin ehkä liian hätiköityä tehdä päätelmiä muista nettiin kirjoittajista?

      Poista
    3. Kirjoita huviksesi Googleen "how to make money by writing online".:) (Miten hankkia rahaa kirjoittamallla nettiin.)

      Poista
    4. Raha, raha, raha.. Onneksi on muitakin arvoja kuin raha.

      Poista
    5. Englanniksi bloggaamalla (vaikka kirjoista) on aivan erilaisia mahdollisuuksia saada rahaa kuin suomeksi. Kyllä suomalainen kirjallisuuspiiri niin pieni, että voidaan sormilla laskea ne, jotka kirjabloggaamisestaan rahallista korvausta saavat. Siitä korvauksesta työksi onkin sitten vielä pitkä matka.

      Poista
    6. Se on totta, vaikka tilanne muuttuu kovasti.

      Poista
    7. Anna, toivottavasti et kovasti klikkaile noita 'how to make money by writing online', sillä monet sivustot ovat hyväuskoisten huijaussivustoja! Huvikseni kurkistin pariin, ja yhdessä oli varmasti aiheellinen disclaimer:

      "Most online writing is low-paying. Don't expect to pay off the mortgage with this unless you're brilliant or in high demand (or both!)."

      Poista
    8. Kiitos ystävällisestä varoituksesta.

      Minä en uskalla klikkailla mitään. Klikkasin kerran erästä täysin viattomalta näyttävää suomalaista linkkiä (muistaakseni joku kysely) ja seurauksena oli loputon määrä tekstiviestejä ja puheluja joita minulle tuli ja joista minä jouduin maksamaan eräässä kuussa 90 euroa. Oli iso homma selvittää se asia. Olen aktiivisesti koettanut unohtaa sen tapauksen.

      Poista
  11. Mistä kirjabloggaaja saa kirjat, joista kirjoittaa? Ostaa vai saa lahjaksi kustantajalta?

    juuritallaista.blogspot.fi/2011/08/kirjabloggaajat-hei.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten linkistä käy ilmi, bloggaajat saavat kirjoja arvostelukappaleina (eivät kaikki).
      Lisäksi kuitenkin myös ostamalla, kirjastosta lainaamalla ja ainakin minä olen saanut jokusen myös esim. Joulupukilta.

      Poista
    2. Paras viimeisenä.:)

      Minä olen "kirjablogannut" harvoin, vain kun jotain aivan erikoislaatuista ilmestyy.

      Ostin Sofi Oksasen Puhdistuksen heti kun se tuli kirjakauppaan, luin sen heti melkein yhteen menoon ja kirjoitin mielipiteeni heti, sillä koin, että jotain aivan uutta oli tullut kirjallisuuteen, uusi kansainvälinen tekijä.

      P. D. Jamesin kirjan tilasin netin kautta, kun sitä ei oltu vielä suomennettu. Se olin niin yllättävä kirja. Olin kuullut Jamesin puhuvan Kanadassa ja lukenut sen jälkeen kaiken häneltä.

      Kirsti Ellilän sarjakuvakirjan Pieni pyhiinvaellus ostin, sillä olihan se uuden suomalaisen katolisen kirjailijan ensimmäinen katolinen kirja. Kirjoitin arvion uuden paavin valinnan kunniaksi.

      Sitä olen ihmetellyt, miten vähälle huomiolle ja vähän arvostetuksi on jäänyt Rakel Liehun Helene. Ehkä siitä täytyy tulla kansainvälinen elokuva, jotta suomalaiset osaavat antaa sille arvon. Syy oli varmaankin se, että sen vuoden Finlandia voittajan valinta oli poliittinen teko. Nolo juttu. Sellaista sattuu vielä Suomessa.

      Poista
  12. Hei, kansainvälisellä silmäykselläkään en löytänyt kirjablogia, jonka kirjoittajan päivätyö olisi kirjoista bloggaaminen (lukuunottamatta tietenkin kustantajien omat blogit). Tietääkö joku oikean kirjablogityöläisen blogin jossakin?

    Oma mutu kertoo, että selvästi suurin osa ainakin suomalaisista kirjablogeista on ihan harrastus- ja hauskuuspohjalta ylläpidettyjä blogeja. Muutama arvostelukappale itseostettujen ja lainattujen lisäksi (mutun mukaan näitä jälkimmäisiä on blogeissa luetuista kirjoista reippaasti suurin osa) ei mielestäni muuta tilannetta työn suuntaan. Ne kirjablogiharrastajat, jotka ovat kustannusmaailmassa töissä, eivät usein edes kirjoita kirjoista, joiden tekemisessä ovat olleet mukana, niin, etteivät harrastus- ja työroolit sotkeutuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavaa.
      Asiat ovat hyvin Suomessa ja maailmalla, jos suuri joukko ihmisiä - muitakin kuin eläkeläisiä - joutaa lukemaan valtavan paljon kirjoja + blogeja ja kirjoittamaan kirjoista ilman mitään taloudellista tai ammatillista hyötyä.

      Minulla on ollut sellainen käsitys, että työikäisillä ihmisillä on ainakin Suomessa rahapula ja ylirasitusta tai ainakin toinen niistä. Olen kuvitellut, että opiskelijoilla on rahapula. Olen nähtävästi median harhaanjohtama, ja tuttavapiirini työikäiset ovat poikkeuksellisen huonoissa varoissa ja ylirasittuneita.

      Odotan kiinnostuksella tutkimusta kirjabloggaajista.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Pirskatti, nyt taisi piiiitkä vastaukseni hajota jonnekin bittiavaruuteen.

      Lyhyesti ja ytimekkäästi: en ymmärrä vastaustasi. Onko muiden kuin eläkeläisten kirjabloggaaminen mielestäsi mahdotonta mainitsemistasi syistä (köyhyys, ylirasitus)? Epäiletkö, että työikäiset kirjabloggaajat saavat joltakin taholta rahallista korvausta, joka mahdollistaa bloggaamisen?

      Onneksi Suomessa on ilmainen kirjastolaitos, josta saa kirjat ja netin käyttöönsä vaivattomasti. Kirjablogia voi siksi kirjoittaa köyhä opiskelijakin :-)

      Itse en katso telkkaria tai lue lehtiä, ja siitä säästynyt aika riittää hyvin kirjojen lukemiseen ja niistä bloggaamiseen.

      Työstäkin meillä taitaa olla erilainen käsitys. Minun mielestäni työtä tekee ammattilainen eikä harrastelija. Lisäksi työhön liittyy allekirjoitettu työsopimus, ehdot, edut ja työnkuva. Monien kirjabloggareiden päivätyö ei liity kirjallisuuteen millään lailla.

      Poista
    4. Rahan puutteessa olevat ihmiset tekevät mitä hyvänsä työtä. Olen tehnyt seuraavia töitä: koululaisena kesäisin kemikaaliokaupan myyjää, konttoristi ja lasten leikkiohjaaja. Ennen vaihto-oppilaaksi lähtöä lakaisin katuja ja hoidin puistoja ja hankin rahaa ja rusketuksen. Opiskelin työn ohella ja olin tavaratalossa kokopäivämyyjänä, postissa lajittelijana, kynttilätehtaassa jouluapulaisena, koehenkilönä lattialämmitystutkimuksessa - jatkanko listaa?
      Tiedän, että rahanpuutteessa oleva ihminen haluaa nimenomaan rahaa, sillä rahalla saa maksettua vuokran, sillä voi ostaa vaatteita ja ruokaa.

      Poista
    5. En nyt valitettavasti ymmärrä, kuinka tämä liittyy aiheeseen, mutta tottahan tuo on, jotenkin on selvittävä, laskut maksettava ja markkinataloudessa se tapahtuu nykyään rahalla. Minullakin on aikamoinen liuta erilaisia työpaikkoja takana koululaisajoista alkaen.

      Onkin hienoa, että kirjabloggarit jaksavat työn/perheen/opiskelujen jne ohella vielä ilostuttaa erinomaisilla blogeillaan!

      Poista
    6. On paheksuttu sitä, että minun mielestäni ei haittaa vaikka kirjabloggaajat saisivat rahaa työstään. Kyllähän toimittajatkin saavat rahaa ja pyrkivät siitä huolimatta puolueettomuuteen arvioissaan.
      Avoimuus. Sitä kannatan.

      Poista
    7. Pointti taitaa olla juuri se, että suurimmalle osalle kirjabloggareista bloggaaminen EI ole työtä (tai edes palkatonta orjatyötä), vaan aikuisten ihmisten vapaaehtoinen harrastus.

      Avoimuus on hyvä juttu!

      Poista
    8. Kirjablogien suuri määrä vain ihmetyttää. Mistä se kertoo?

      Aivan samalla tavalla ihmeteltiin bloggaamisen alkuaikoina käsityöblogien suurta määrää. Ehkä vasta silloin tajuttiin, että käsitöiden tekeminen oli tullut takaisin. Välillähän neulomista ja virkkaamista ym pidettiin "mummojen" puuhana.

      Sanomalehdissä on hyvin vähän kirja-arvosteluja. Ennen bloggaamisen yleistymistä niitä oli paljon. Ajatellaanko lehdistössä, että kirjabloggaajat saavat hoitaa homman? Ajattelevatko kirjabloggaajat, että harrastelija osaa tehdä arvostelut paremmin kuin ammattitoimittaja? Pääsevätkö sanomalehdet vähemmällä, kun harrastelijat hoitavat arvostelut ihan ilmaiseksi?

      Nämä ovat vain pohdiskelua.

      Poista
    9. Mikä on "suuri määrä"? Kaikki on niin suhteellista :)
      Blogilista.fi -sivun mukaan "kirjallisuuskritiikki" -sanalla merkittyjä blogeja on 155 kpl.

      Jos valitsee koko "Kirjallisuus, kirjoittaminen" -kanavan (sis. sanat: "runot runous runoja runotorstai runoblogi runoilu runoilijat kirjallisuus kirjoittaminen kirjat lukeminen kirjailijat kirjallisuuskritiikki novellit kirjastot proosa kirja), on tuloksena 6 219 blogia. Nämä kaikkihan eivät ole siis kirjablogeja siinä mielessä, että niissä arvosteltaisiin kirjoja.

      Koko Blogilista.fi -sivulle on merkattu 51 567 blogia.
      Onko siis kirjablogien määrä paljon vai vähän?

      Suomalaisethan ovat perinteisesti muutenkin kirjakansaa, joten minusta kirjablogien määrä on vain iloinen asia.

      Minä en ajattele tekeväni paremmin kuin ammattitoimittaja. Teen eri tavalla ja vapaammin (jo esim. merkkimäärävapaus vaikuttaa), mutta paremmin? En tiedä. Se lienee lukijoiden päätettävissä.

      Ja mielestäni tässä keskustelussa ei ole paheksuttu mitään muuta kuin kirjablogeista tehtyjä oletuksia ja väittämiä (esim. kirjabloggaus on työtä), kun samaan hengenvetoon todetaan, ettei kirjablogeja edes lueta.
      Vähän sama, jos esittäisin oletuksia ihmisryhmästä X olematta juurikaan tekemisissä ryhmän edustajien kanssa.

      Poista
    10. Onko kirjablogeja niin valtavan paljon? Minusta tuntuu, että blogeja yleensä on valtavan paljon ja hirmu monista eri aiheista. Harrastaminen on levinnyt blogeihin, jotka mahdollistavat ajatustenvaihdon saman- ja erimielisten kanssa.
      Kymmenen minuutin pikatutkimus, lähteenä blogilista.fi, blogeja haettu hakusanoilla: ‘kirjat’, ‘juoksu’ jne:
      - Kirjablogeja 1275
      - Urheilublogeja 1387
      - Musiikkiblogeja 3410
      - Meikkausblogeja 405
      - Tyyliblogeja 2287
      - Muotiblogeja 4774
      - Kissablogeja 876
      - Koirablogeja 1460
      - Puutarhablogeja 812
      - Sisustusblogeja 2914

      Jossakin keskivaiheilla taitaa kirjabloggaus olla tuollaisten suosittujen aiheiden ja harrastusten muassa.

      Mitä suomalaisissa sanomalehdissä ajatellaan kirja-arvosteluista yleensä ja kirjabloggareiden postauksista? Olisikin mielenkiintoista kuulla. En usko, että bloggarit ja lehdet ovat samalla viivalla saatika kilpasilla kirja-arvioiden suhteen. The more the merrier, sanon minä!

      Poista
    11. Hih, Morre, taisimme googlailla samaan aikaan :-D

      Poista
    12. Kiinnostavia tietoja. Kiitos!
      Minusta olisi työtä lukea suuuria määriä kirjoja, joista en edes pidä ja kirjoittaa niistä vuodesta toiseen. MInua ei ollenkaan häiritsisi, jos kirjabloggaajat saisivat siitä palkkaa, kun nykyään joka työstä maksetaan.:)

      Minäkin olen tehnyt palkatonta työtä, ollut kotiäitinä vuosikaudet. Myös minä tein sitä rakkaudesta - lapsiini ja miehiini - siivosin, tiskasin - laitoin ruoat, luin ääneen kirjoja, ompelin vaatteet jne jne. Se oli ehdottomasti työtä, vaikka kotiäitejä haukuttiin siihen aikaan siivelläeläjiksi.:)

      Tulemme tässä aiheeseen. Mikä on työtä?

      Poista
    13. Taidamme päästä väärinkäsityksesi ytimeen: harrastusbloggarit kirjoittavat itse valitsemistaan kirjoista, eivät kirjoista, joista eivät pidä. Velvoitteita lukea ja kirjoittaa ei ole, eikä elanto riipu bloggailusta. Siksi se ei ole työtä.

      Poista
    14. Ei onnistu.:)
      Osa varsinaisista kirjabloggaajista sanoo kirjoittavansä myös kirjoista, joista eivät pidä. (MInäkin olen tehnyt niin, kirjoitin mm nuortenkirjasta Valo, valoa, josta en pidä, vaikka arvostan sen kirjoittajaa esimerkiksi runoilijana. Minusta oli tärkeää kirjoittaa siitä, sillä muut arvioijat eivät olleet tajunneet esim. sen olevan postmodernismilla kikkailua, kauniisti sanottuna kokeilua.)

      Kun olin kotiäiti, elantoni ei riippunut kotiäitinä olosta. KUkan ei maksanut siitä, ja mieheni olisi elättänyt minut vaikka olisin vaikkapa kirjoittanut kirjaa ja vienyt lapset päivähoitoon - mitä en halunnut tehdä.

      Poista
    15. Kirjabloggaamista voisi ehkäpä vapaaehtoistyöksi.
      Ks työn määritelmä
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6

      Poista
    16. "Vapaaehtoistyön tekijä ei saa työstä palkkaa, mutta työn teettäjä saattaa esimerkiksi tarjota ruoan vapaaehtoiselle."

      Kuka on kirjabloggaajan työn teettäjä? Kustantamo? Kirjasto? Lahjakirjan antana? Bloggaaja itse, kun hän on ostanut kirjan?

      En oikein tavoita sitä, miksi sinulla on kova tarve määritellä kirjabloggaajat (vapaaehtois)työntekijöiksi?
      Varsinkin, kun moni on tässäkin keskustelussa sanonut, että kokee olevansa harrastaja.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Harrastus

      "Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, ei rahallinen palkkio. Tyypillisiä harrastuksia ovat esimerkiksi keräily, nikkarointi, askartelu, urheilu, musiikki ja lukeminen. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen. Päämääränä on kuitenkin itsensä toteuttaminen."

      Poista
    17. Olen laittanut tähän blogiin 4977 kirjoitusta/kuvaa. Yhdessä mainitsen sivumennen kirjabloggaajat. Se ei osoita kovaa tarvetta.

      Reagoitteko aina näin voimakkaasti ihmisiin, jotka kirjoittavat kirjabloggaajista? Mistä tässä on kyse?

      Poista
  13. Kirjoitit: " Minä en muuten katso telkkaria ollenkaan, vaan iltaisin töiden ja kotihommien jälkeen luen. "
    Siinä saattaa olla yksi selitys. Mieheni ja minä olemme katsoneet aina vähän TV:tä, ja mieheni on tehnyt kaksi väitöskirjaa työn ohella - huvikseen, ilman ammatillista ja taloudellista hyötyä. Minä kirjoitin työn ohella monta kirjaa, ja taloudellinen hyöty niistä on ollut pieni. Meillä kummallakin oli siihen aikaan lapset jo opiskelijoita ja palkka, jolla tulimme toimeen. Ehkä aloitin bloggaamisen, kun mieheni alkoi tehdä toista väitöskirjaansa. Ei ollut aina hauska, kun toinen oli aina nenä kirjassa.

    Miksi kirjabloggaajat ärsyyntyvät siitä, että esitin joitakin arveluja?

    Nykyään puhutaan ja kirjoitetaan lehdissä paljon ihmisten köyhyydestä ja työväsymyksestä. Siksi arvelin kirjabloggaajien saavan jotain korvausta vaivoistaan. Hankkivathan kustannusfirmatkin kirjoilla. Minullekin on tarjottu ilmaiseksi kirjoja, jotta bloggaisin niistä en ole ollut sattumalta kiinnostunut. Ne kirjat eivät kiinnostaneet.

    Olen opiskellut myös sosiologiaa aikoinaan ja ajattelen, että erilaisia asioita voidaan tutkia.
    Siis esimerkiksi, mikä ilmiö on 'kirjabloggaajat? Aika erikoinen ilmiö taloudellisen laman aikana vai juuri siksi. Ketä he ovat: intohimoisia lukjoita, jollainen olin itsekin koululaisena, kun ei ollut muita velvollisuuksia kuin läksyt. Ovatko kirjabloggajat varakkaampia kuin muut? Onko heillä perhettä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mielenkiintoisia kysymyksiä. Luulen, että ärsyyntyminen johtuu siitä, että oman kokemuksensa perusteella monet tuntevat arvelujesi olevan hakoteillä, ja varsinkin siksi, koska tunnustit ettet edes lue kirjablogeja, mikä tietenkin selittää edellisen.

      Moniin esittämiisi kysymyksiin saa kirjablogeista aika nopeasti vastauksen :-) Esimerkiksi suurinta osaa niistä kirjablogeista, joita itse luen, kirjoittaa perheellinen, työssäkäyvä ihminen, ja itsekin lukeudun tuohon ryhmään.

      Kirjastolaitoksen ansiosta aika moni voi onneksi rentoutua ja irtautua työstressistä lukemalla - ja ihan ilmaiseksi. Minulla on esimerkiksi oikea työmyyräystävä, joka RENTOUTUU kirjoittamalla poliittisia, analyyttisia artikkeleita nettijulkaisuun. Niin vain olemme erilaisia. Itse asiassa oma esimerkkisi oli aika hyvä: käytit omaa aikaasi kirjan kirjoittamiseen lähes korvauksetta, ja miehesi kirjoitti väikkäriä muu kuin hyöty mielessä. Samasta asiasta on kai kyse: omaa vapaa-aikaa käytetään johonkin itselle mielekkääseen toimintaan, omasta halusta. Tosin sinulla saattoi olla kustantaja ja sopimus hoputtamassa, samoin miehelläsi apuraha ja yliopisto asettamassa rajoja. Kirjabloggauksessa saa olla ihan omassa rauhassa :-)

      Meillä ei muuten ole ollut lainkaan taloudellista lamaa, mutta kirjablogeja on silti. Luulen että kirja- ja muu bloggalu on enemmänkin osa suurempaa sosiaalisen median sekä sen tuoman 'rajattoman' kommunikaation riemuvoittoa, kuin yksittäinen ilmiö. Mutta en tiedä, kun en ole asiaa tutkinut ;-)

      Poista
  14. "samoin miehelläsi apuraha ja yliopisto asettamassa rajoja. "
    Mieheni ei ole ollut apurahatutkija eikä yliopiston virassa. Hän on tehnyt tutkimusta omalla rahallaan. Han ei ole työssä yliopistossa, vaan on ollut täysin vapaa tutkija. Hänellä on ollut ihan muu virka. Hänen ensimmäinen väitöskirjansa on edelleen yliopistossa kurssikirjana, mutta hän ei ole saanut mitään korvausta siitä. Tällaisia ovat köyhät mesenaatit.:)
    (Yliopisto antaa ns. rehtorin apurahan väitöskirjan tekijöille korvaamaan osan väitöskirjan painatuskuluista.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, onneksi laitoin 'saattoi' ;-) 'Harrastusväikkäreissä' on kuitenkin otettava silti huomioon yliopiston vaatimukset ja tarkastus sekä tiedeyhteisön kritiikki ja konventiot. Blogiharrastuksen kanssa saa aika vapaasti kirjoitella omia mielipiteitään, fiiliksiään ja mutuhuttua niin paljon kuin näppiksestä lähtee!

      Kunnioitettava suoritus tosiaan, 2 väikkäriä ilman ammatillista ja taloudellista hyötyä, vau!

      Poista
  15. Hei,

    Kävit blogissani kommentoimassa. Vastasin jo sinnekin, mutta tässä vielä suurin piirtein sama tänne :-) Summeerattunahan olen sitä mieltä, että mielipiteeseensä on kaikilla oikeus ja on hyvä, että syntyy keskustelua. Kyseessä ovat kuitenkin aina vain mielipiteet ja yleistäminen puolin ja toisin voi johtaa hankaliinkin johtopäätöksiin.

    "Saa meistä puhua, enkä minä ainakaan varsinaisesti loukkaantunut. Tekstisi vain sattui triggeroimaan aika paljon keskustelua - osittain varmaan sen takia, että kaikenlaista kommentointia on tässä viime aikoina tullut vastaan - ja halusin kirjoittaa (kirja)bloggauksesta oman mielipiteeni näkyviin.

    Minusta on tosi hyvä, että kirjablogeista (ja muista blogeista) sekä niiden tarkoituksesta, niihin mahdollisesti liittyvästä kaupallisuudesta ja asenteista kirjoitetaan ja puhutaan. Sillä tavallahan asiat selviävät.

    Kerrotaan vastakin omia ajatuksiamme ja kuunnellaan kaikenlaisia mielipiteitä eri aiheista. Blogeissa kun on se hyvä puoli, että jos sisältö ei jostain syystä miellytä, voi aina klikata muualle. :-)"

    VastaaPoista
  16. Hyvä, että keskustelette.:)

    VastaaPoista
  17. Muutoksen tuulia.
    http://www.lukukesa.fi/

    VastaaPoista
  18. Itse kirjabloggaajana voin sanoa, että blogi ei ole minulle työtä. Tähän mennessä olen saanut kaksi kirjaa arvosteltavaksi blogin kautta, enkä koe itseäni mainostajaksi vaan levittäväni kirjapalkalla tietoa kyseisestä kirjasta. (Mainostuksen käsitän puhtaan positiivisena.)

    Mielestäni bloggaus muuttuu työksi, kun siitä saa palkkaa. (Esim. Indiedays-bloggaajat.) Yhteistyössä tehdyt postaukset eivät muuta blogin pitämistä työksi - tai no, tietysti asiaa voi ajatella keikkatyönä. Mielestäni kirjablogistin saamat kirjat eivät ole eri asioita kuin bloggaajan saamat vaatteet - muutama blogin kautta saatu vaate ei kuitenkaan muuta blogia työksi.

    Mielestäni esität kirjablogit hieman liian suoraviivaisesti. On kirjablogeja, jotka eivät suostu ottamaan vastaan arvostelukappaleita. Itse en koe mainostavani kirjoja, jotka olen itse lainannut/ostanut.

    VastaaPoista
  19. Hyvä TT, sanot: "Mainostuksen käsitän puhtaan positiivisena". Niin minäkin. Ihmisten täytyy saada tietää, mitä on tarjolla. Mutta mainonnalla on lakinsa, ja sen tulisi olla eettisesti hyväksyttävää. Kaikessa mielessä.

    On hyvä kuulla erilaisten kirjabloggaajien mielipiteitä. Voisit lukea HS/Nyt kirjoituksen.

    On varmaankin hyvin hauskaa olla kirjabloggaaja. Näen epäkohtana sen, että samaan aikaan kun isot kustantajatkin laittavat kustannustoimittajia ja tiedottajia työttömiksi, ne käyttävät ilmaiseksi tai kirjapalkalla bloggaajia eli kirjojen lukijoita ja ehkä myös ostajia tekemään mainostamistyön.

    Tämähän on tuttu ilmiö: asiakas saa tehdä työt. Näin on nykyään pankeissa ym aloilla. Entä vapaat toimittajat, jotka tekisivät lehdille kirja-arvoisteluja? Kirjabloggaajien tekemä "ilmaistyö" vähentää heidän tulojaan, sillä lehtarvosteluaja ei enää tarvita, jos bloggaajat tekevät arvostelut ilmaiseksi.

    Kirjabloggamaisessa on monet puolet. Niistä pitäisi keskustella enemmän ja luoda jonkinlaiset pelisäännöt. Minusta vaikuttaa siltä, että jotkut käyttävät hyväkseen kirjabloggaajia.

    Minusta kustantajilta saadut ilmaiset kirjat ovat tietenkin myös rahaa, sillä kirjat ovat hyvin kalliita Suomessa. Se on tietenkin pieni palkkio.

    Ajatelkaa asiaa. Keskustelkaa, luokaa jonkinlaiset pelisäännöt.

    VastaaPoista
  20. Voit jättäää kommenttisi myös uudempaan kirjoitukseeni "KIrjabloggaajien valta ja ongelmat", jossa on linkki Hesarin NYT-nettilehden kirjoitukseen, jossa sanotaan että kirjabloggaajat ovat kustantajien "bestiksiä" ja kerrotaan hiukan siitä, ketä kirjabloggaajat ovat: suuri osa kirjallisuuden ammattilaisia.

    http://blogisisko.blogspot.fi/2013/06/kirjabloggaajien-valta-ja-ongelmat.html

    Nimilinkistäni myös suoraan kirjoitukseen.

    VastaaPoista
  21. Ylempänä näyttää "Muutoksen tuulia" viittaavaan ilmoitukseen, jossa tarjotaan kirja-arvostelujen tekemisestä ihan oikeaa rahaa. Rehellistä peliä.

    VastaaPoista
  22. Jotkut kustantajat kertovat kenen kirjablogeissa on arvosteluja heidän kirjoistaan.

    http://www.minervakustannus.fi/

    VastaaPoista