Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhani Ahon koulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhani Ahon koulu. Näytä kaikki tekstit

torstaina, heinäkuuta 17, 2014

Iisalmen koulut. Tyttölyseo unohdettu kokonaan

Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957): Wivi Lonn designed this school

Iisalmen Tyttölyseo toimi vuodet 1949-1957 tässä rakennuksessa, jonka on suunnitellut Wivi Lönn.


Iisalmen Tyttölyseo 1957-1974 (nyk. Juhani Ahon peruskoulu)

Iisalmen Tyttölyseo toimi tässä rakennuksessa vuosina 1957-1974. Siitä tehtiin Juhani Ahon peruskoulu vuonna 1974. Iisalmen Tyttölyseo on kokonaan unohdettu kaupungin ylioppilaiden luettelosta.

Kuvasarja Iisalmen Tyttölyseon ensimmäisestä (1949-1957), ja toisesta (1957- 1974) koulurakennuksesta. Iisalmen Tyttölyseon uudesta rakennuksesta tehtiin Juhani Ahon koulu vuonna 1974.



Iisalmen lyseo

Iisalmen lyseo, jossa mieheni kävi koulua ja josta hän pääsi ylioppilaaksi.

Iisalmen koulut, kuvakansioni

Kaikkien kaupungin koulujen ylioppilaat on laitettu saman koulun ylioppilaiksiISALMEN LYSEOSTA JA AIKUISLUKIOSTA VALMISTUNEET YLIOPPILAAT Koulun nimen vain  sanotaan vaihtuneen. Miten tuollaista voidaan tehdä? Eliminoida kokonaan merkittävä vaihe Iisalmen koulujen historiassa; tyttökoulu. Onko se laiskuutta vai tietämättömyyttä? Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.

Mieheni ja minä olemme muuttuneet luokkatovereiksi, vaikka kävimme Iisalmessa koko ajan eri koulua hän Lyseota (poikalyseota) ja minä Tyttölyseota. En ole koskaan elämässäni käynyt Iisalmen lyseota enkä aikuislukiota!

Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.Vai eikö tiedetä, mitä kouluja Iisalmessa on ollut? Ei Iisalmessa ole liikaa historiaa talteen laitettavaksi!

torstaina, marraskuuta 14, 2013

Uusi Iisalmi on punatiilikaupunki

Punavalkoinen tiilitalo by Anna Amnell
Punavalkoinen tiilitalo, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Uudessa Iisalmessa on matalia tiilitaloja, joissa on valkoista koristeena.

Värit on varmaankin otettu ydinkeskustassa olevista rakennuksista:


Iisalmen lyseo

kirkonmäellä vanha poikalyseo (1930-luku), Iisalmen lyseo

Entinen poikalyseo ja kaupunginkirkko


ja kaupunginkirkko



Iisalmen Tyttölyseo 1957-1974 (nyk. Juhani Ahon peruskoulu)

sekä vanha tyttölyseo (1957-1974), nykyään Juhani Ahon koulu

Aitta, Savonkatu 2, Iisalmi, Finland

Myös punavalkoiset aitat kuuluvat Iisalmeen. Aitta Savonkatu 2:n pihasta, joka on minulle tuttu. Kuva: Anna Amnell


Savonkatu

Savonkadulta otetussa vanhassa kuvassa (omistajat A & S Pajunen) on nähtävissä sekä vesitorni että vanhoja taloja, joissa oli punainen katto.


tiistaina, helmikuuta 22, 2011

Penkinpainajaiskuvani


Pirkko Anna Amnell, originally uploaded by Anna Amnell.

Iisalmen Tyttölyseon [nykyinen Juhani Ahon Ahon koulu ] penkinpainajaisten kohokohta abiturienttien kantaminen pulpeteissa järjestettiin poikalyseon pihalla, jossa lyseon seitsemännen luokan - eli lukion toisen - luokan pojat kantoivat meitä. Tämän hienon valokuvan otti latinan ja ruotsin opettajani Helvi Kontro, puolalais-suomalaista sukua oleva lahjakas latinisti. Kantaminen tapahtui lyseon pihalla, josta syystä minut merkittiin koulujen 100-vuotisnäyttelyssä Iisalmen lyseon ylioppilaaksi !

Minulla on päällä Amerikasta vaihto-oppilasvuonna saatu musta cocktailasu, jonka yläosa on samettia ja leveä alaosa satiinia. Hameen alta näkyy Amerikasta saatu tyllialushame. Tämän jälkeen ajoimme reellä kierroksen kaupungilla.

 Ilalla lyseossa rinnakkaisella luokalla oleva poikaystäväni ja minä menimme kotikutsuille poikaystäväni luokkatoverin kotiin Kattaalaan. Poikalyseolaiset olivat olleet koko luokka päivällä aterialla samassa talossa.  Iltajuhliin oli kutsuttu vain muutama talon pojan ystävä ja kaksi tyttölyseolaista, luokkatoverini ja minut. Paikalla oli pojan vanhempien lisäksi muutama lyseon opettaja. Palvelijat tarjosivat hienoa ruokaa, ja aikuiset nauttivat vähän viiniä. Keskusteltiin henkevän akateemisesti. Oli hienoa ja jännittävää. Tunsimme itsemme melkein aikuisiksi.

Kuvan otti lehtori Helvi Kontro, ruotsin ja latinan opettajani. Hän oli puolalais-suomalaista sukua. pitkä tumma nainen. Hänen näköisekseen kuvittelin Katariina Jagellonican kirjoittaessani vuosikymmenien kulttua Lucia Olavintytär -kirjojani.

Tämä on Iisalmea  (Filmi vuodelta 1959, Elävä arkisto)