Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kustaa Vaasa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kustaa Vaasa. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, syyskuuta 14, 2010

Historian rapinaa: kommentti

Olen laittanut tämän uudestaan häiriön vuoksi. (Osoitteessa päivämäärä on muuttunut, muuten sama)


Vastaukseni HS n keskustelupalstalla nimimerkille -x-.

-x- kirjoitti: "Blogikirjoituksen historiantulkinnan sisällön perusteella tekee mieli kainosti
 ehdottaa kirjoittajalle presidentti Koiviston muinaista neuvoa vahvasti mukaillen:
Teillä on "16th century" - pysykää siinä!"
Kommenttini otsikko: Vaasojen ja Stalinin siirtomaat

Hyvä -x-,

en asunut Suomessa etäisen sukulaiseni Koiviston ollessa presidentti,
joten en tiedä paljonkaan siitä, mitä hän puhui ja teki. Voin vain arvailla.
Uskon ja toivon, että hän pyrki tekemään parhaansa siinä historian tilanteessa.

Mutta 1500-luku sattuu sopimaan tähän aiheeseen hyvin. 1500-luvulla
Kustaa Vaasa poikineen käytti Suomea "siirtomaanaan" ja rikastui suomalaisten avulla.
(Nykyajan ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset eivät ole kuitenkaan Vaasojen tekoihin syyllisiä.)

Samalla tavalla Neuvostoliitto käytti hyväkseen virolaisia ja muita alistamiaan kansoja.
 Täytyy katsella maailmanhistoriaa Leningradin puoluekaupasta ostetuilla
vaaleanpunaisilla silmälaseilla, jos ei tuota vieläkään myönnä.
 Virolaiset elivät köyhyydessä ja kurjuudessa, kun parhaat tuotteet menivät
 muihin suihin ja varsinkin "rauhaa rakastavan" NL:n asevarusteluihin.

Tuo kaikki on onneksi historiaa. Olkaamme ystäviä nykyisten
naapurikansojemme kanssa, tasaveroisina, teeskentelemättä ja mielistelemättä.
P.S. Olen ajatellut, että Kustaa Vaasan häikäilemättömyys on pohjana
suomalaisten usein  käsittämättömälle vihalle ruotsia kohtaan

http://blogisisko.blogspot.com/2010/03/vaasojen-aika-ja-ruotsinviha-suomessa.html

torstaina, joulukuuta 18, 2008

Ankkalammessa kuohuu



Seuraan kiinnostuksella HBL:ssä tällä viikolla käynnissä olevaa keskustelua siitä, pitäisikö suomenruotsalaisten pyytää anteeksi sitä, että heidän esi-isänsä ovat sortaneet vuosisatojen ajan suomenkielisiä kansalaisia. Nämä eivät ole saaneet kehittää kieltään, vaan kaikki viralliset dokumentit, tutkimukset ja jopa ylioppilaskirjoitukset on täytynyt kirjoittaa ruotsiksi.

Samassa lehdessä eräs suomenkielinen kirjoitti, että ehkä suomenkielisten pitäisi pyytää anteeksi sitä, että ruotsikieliset ovat joutuneet "suomettumaan" (förfinskning). Tästä aiheesta keskustellaan Aamulehdessä.

En usko, että yksityiset suomenruotsalaiset olisivat vastuussa Ruotsin vallan ajoista. Mutta olen ollut jo kauan sitä mieltä, että Ruotsin valtion virallisten edustajien pitäisi esittää anteeksipyyntö Suomelle siitä, että Ruotsi piti Suomea "siirtomaanaan" vuosisatoja ja rikastui mm suomalaisen tervan ja suomalaisista metsistä pyydystettyjenn turkisten viennillä. Koko renessanssin Eurooppa kulki suomalaisten (ja venäläisten) mailta saaduissa turkiksissa.

Tästä kaikesta kärsivät sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset suomalaiset. Samalla Ruotsi voisi palauttaa Suomeen vaikkapa kaikki ne kirkkojen kalleudet, jotka Kustaa Vaasa nappasi aarrekammioonsa uskonpuhdistuksen nimissä 1500-luvulla. Yksityiset kansalaiset - sekä ruotsin- että suomenkieliset - olivat ne lahjoittaneet kirkolle. Olemme samassa veneessä kaikki suomalaiset.

maanantaina, lokakuuta 24, 2005

Helsinki on ollut aina kansainvälinen kaupunki

Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1500-luvulla kilpailijaksi Tallinnalle. Hän halusi, että siitä tulisi nopeasti kansainvälinen kaupunki, johon muuttaisi varakkaita kauppiaita Hollannista ja Englannista. Jonkin verran heitä muuttikin, mutta suurin osa tuon pikkukylää muistuttavan kaupungin asukkaista oli väkipakolla muista kaupungeista siirrettyä väestöä.

Helsingissä puhuttiin jo silloin suomen ja ruotsin lisäksi ainakin saksaa, viroa ja venäjää, ehkä muitakin kieliä. Huonosta alusta huolimatta Helsinki kasvoi varsinkin kun se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Se on ollut todellisuudessa koko ajan kansainvälinen kaupunki.

Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Kaius Niemi ilahdutti tänä aamuna kirjoituksellaan "Kaikuja menneisyydestä". (HS 24.10.2005 C/Näkökulma).

Näin kertoo Niemi 1900-luvun alun Helsingistä:

"Autonomian aikana Helsinki muuttui pikkukylästä erittäin kansainväliseksi kaupungiksi.

Aivan kuten Pietarissa, täälläkin kuuli puhuttavan monenlaisia kieliä. Oli baltteja, puolalaisia, saksalaisia...Venäjän sotaväen mukana Helsinkiin kulkeutui myös juutalaisia, tataareja ja romaneja. Ulkopuolelta tulleista kansallisuuksista venäläisväestö oli suurin ryhmä Helsingissä."

Niemi jatkaa: "Jälkeenpäin tarkasteltuna vielä 1980-luvulla täällä vallitsi hämmästyttävän sulkeutunut ilmapiiri.
Kansainvälistyminen jouduttiin aloittamaan alkeista--."

Sanoisin, että vielä 1990-luvulla oli samanlaista. Olen kuvannut nuortenkirjoissani 1900-luvun alkua ja tuntuu, että vasta nyt, 2000-luvulla, alan saada sijaa ajatuksilleni ja näkökulmalleni.

Vielä Kaius Niemi:
"Kansainvälistyminen on pitkä ja monimutkainen prosessi. Kehitys ei aina ole kitkatonta. Siksi kannattaa välillä vilkaista taakseen ja miettiä Helsingin menneisyyttä monikulttuurisena pääkaupunkina."