Näytetään tekstit, joissa on tunniste ammatit kirjallisuudessa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ammatit kirjallisuudessa. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, huhtikuuta 05, 2013

Palvelijat ja isäntäväki ihmisinä kirjallisuudessa



Toronton luonnon, varsinkin sen laaksojen luonnon kuvaus on keskeistä Kanadasta kertoville kirjoilleni. Kuvaus perustuu suurelta osin omiin havaintoihini, sillä kotimme lähelle oleva laakso oli suosituin kävelykohde miehelleni ja minulle.

Palvelijat ja isäntäväki:

Kun kirjoitin Aurora-kirjat 1990-luvulla [1991-1999], ei ollut tietämäni mukaan vielä kirjoja, joissa olisi kuvattu suuren talon elämää tasa-arvoisesti myös palveluskunnan näkökulmasta kuten tein noissa tyttökirjoissa.

Hesarin Irja Båsk kirjoitti 1996 ihan otsikossa, että otin Aurora-kirjoilla osaa "piikakeskusteluun". Kirjoitus oli hauska, ja minusta oli iso kuvakin kaupunkiosastossa. Suvi Ahola taas näki jopa Helsingin suurlakkovuotta kuvaavan kirjankin L. M. Montgomeryn kirjojen jäljitelmänä, vaikka yhteistä niissä on vain 1900-luvun alku. Maud Montgomery asui siihen aikaan Prinssi Edwardin saarella, kaukana Torontosta, jossa hän tuli elämään loppuelämänsä mentyään naimisiin. Hän kirjoitti tyttövuosiensa viktoriaanisesta Prinssi Edwardin saaresta, joka oli ajallisesti ja maantieteellisesti kaukana Edwardin ajan Torontosta ja Helsingistä, joita kuvaan Aurora-kirjoissa. Myös Liisi Huhtala katsoi minun jäljittelevän L. M. Montgomerya. Ehkäpä kaikki tyttökirjat nähdään Suomessa Montgomeryn läpi. Olin lukenut tietenkin Anna - ja Runotyttö -kirjat lapsena. Olisivatko ne voineet vaikuttaa alitajuisesti minuun vielä vuosikymmenien jälkeenkin?

En ollut nähnyt sarjaa Kahden kerroksen väkeäkään, sillä meillä ei ollut TV-tä siihen aikaan, kun tuo TV-sarja nähtiin Suomessa ja asuin 1980-luvulla Kanadassa, jossa se oli näytetty jo ajat sitten. Löysin 1990-luvun lopulla kirpputorilta kirjan Kahden kerroksen väkeä ja luin sen uteliaana. Myöhemmin olen nähnyt sarjan ja sen jatko-osan TV:ssä. Aurora-kirjoissa on samoja aiheita, mutta myös aivan muuta kuten siirtolaisuus ja suomalaiset. Lisäksi Aurora on kahden yhteiskuntaluokan jäsen, sekä palvelija että herrasväen tyttö.

Omasta mielestäni olen saanut vaikutteita E. M. Forsterin romaaneista ja pohjoisamerikkalaisista museoista, joissa kävin tehdessäni lehtijuttua Viktorian tyylist Kotilieteen 1980-luvun puolivälissä.

  Downton Abbey - TV-sarjassahan vasta kuvataan sekä palvelijat että herrasväki ihmisinä, ei vain yhteiskuntaluokkana.
Lue lisää Aurora-blogistani
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2006/11/miten-aurora-kirjat-ovat-syntyneet.html



tiistaina, lokakuuta 18, 2011

Aihe 'kirjallisuus' blogeissani

Kuva venetsialaisesta kirjakaupasta. Matti Amnell Jr. Katso koko kansio Books and bookcases

Olen kirjoittanut kaikissa blogeissani kirjallisuudesta, sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Ne kirjoitukset löytää tästä blogista mm hakusanoilla kirjailijat tai kirjallisuus.

http://blogisisko.blogspot.com/search/label/kirjallisuus

1800-luku ja 1900-luvun alku löytyvät Aurora-blogista, keskiaika Lucia Olavintytär -blogista ja puutarhakirjoja on jo jonkin verran Nojatuolipuutarhuri-blogissani.

keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Miesten kirjoja. Kommentti

mm Hyryn Uuni


Kommenttini:


Ehkäpä Hyry saa aivan uudenlaisia ihmisiä innostumaan lukemisesta. 

Tiedän miehiä, joilla on pitkä rivi Päätalon kirjoja kotonaan, vaikka eivät muuta kirjallisuutta harrasta. Enoni kehui, että niissä kerrotaan asiat "juuri niin kuin ne ovat". 

Hän tarkoitti omalle elämälleen ja vanhalle maaseudulle ominaisia käytännön asioita, joita ei monesti käsitellä kaunokirjallisuudessa hänen näkökulmastaan, toimivana subjektina.

torstaina, marraskuuta 15, 2007

Vain siivoojako?



Kuva: Dover

Tunsin Kanadassa useita tapauksia, joissa korkeankin koulutuksen saanut siirtolainen toimi siivoojana, sillä siivoojaksi pääsi helpolla ja palkka oli hyvä verrattuna entisen asuinmaan palkkoihin. Ja eihän ammatti ole koko ihminen.

Eräs virolainen pakolaisnainen oli kouluttanut lapsensa hyviin ammatteihin sairaalan siivoojan palkallaan. Aviomies oli ollut Virossa akateemisessa ammatissa eikä hänen terveytensä kestänyt kaivoksessa työskentelyä, vaan hän kuoli nuorena. Manner-Kiinasta tulleet lääkärit toimivat myös usein siivoojina sairaaloissa, mikä oli minusta koulutuksen tuhlausta. Mutta ehkä hekin ajattelivat seuraavien sukupolvien elämän olevan parempaa.

Kanadassa oli helppoa olla vaikkapa siivoojana, sillä ihmiset suhtautuivat yleensä toisiinsa ystävällisesti ja kohteliaasti riippumatta toisen yhteiskunnallisesta asemasta. Suomessa ei ole useinkaan näin. Eräs Kanadasta Suomeen palannut nuori mies toimi opiskeluaikanaan teollisuusvartijana suuressa firmassa. Eräänä päivänä hän meni jututtamaan sievää nuorta naista, joka oli asiakaspalvelussa eteisaulan tiskin takana. Nuori nainen suhtautui teollisuusvartijaan halveksivasti ja niskojaan nakellen. Nuori mies sanoi, ettei Kanadassa olisi koskaan tapahtunut vastaavaa.

Toinen tositapaus. Eräs nainen joutui Ruotsin matkalla kahvipöytäkeskusteluun, joka käsitteli kirjallisuutta ja taidetta. Jonkin ajan kuluttua joku kysyi, että missä työssä hän toimii, kun hän tuntee niin hyvin kulttuuriasiat. - Kaupassa myyjänä, vastasi nainen. Seurue meni hiljaiseksi, vilkuili toisiaan punastellen (Herra jestas, me on juteltu myyjän kanssa!) ja katsoi sen jälkeen tämän sivistyneen keskustelijan ohi, niin että tämä katsoi parhaaksi mennä hytiinsä lukemaan. Hän olisi voinut olla yhtä hyvin siivooja, sillä eihän ihmisen todellinen sivistystaso riipu ammatista. Olen kuullut muistakin vastaavista tapauksista, vaikka toisaalta demokratia on huimasti lisääntynyt monilla aloilla.

Ainakin Helsingin keskustan liikkeissä näyttää olevan iltaisin siivoojina nuoria fiksunnäköisiä tummaihoisia miehiä. Mitenkähän heihin suhtaudutaan? Siinä aihe jollekin kirjailijalle.

Mitä ammatteja romaanien henkilöillä on.