Näytetään tekstit, joissa on tunniste kohtuubloggaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kohtuubloggaaminen. Näytä kaikki tekstit

torstaina, maaliskuuta 14, 2013

Netti on hyvä renki ja huono isäntä

A Croatian meal by Anna Amnell
A Croatian meal, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Valinnanvaraa on netissä. Kukin voi löytää mieleistään luettavaa ja katseltavaa.

Leena pohtii bloggaamisen ihanuutta ja ongelmia

Kommenttini.

1.
Meidän kannattaa muistaa, että on myös olemassa ilmiö nettiriippuvuus, joka vaanii meitä ahkeria bloggaajia.:)

2.
--, olen päättänyt että kirjariippuvuus ja digikuvaamisriippuvuus saavat rehottaa,  suklaariippuvuus pitää rajoittaa yhteen kertaan viikossa. Mutta entä "nettiriippuvuus"?

 Onko netti niin kuin sanomalehti, jonka lukemista ei pidetä riippuvuutena? Vai onko se oopiumia kansalle? Ainakin se levittää takamusta.:)

Koetan pyrkiä kohtuubloggaamiseen. Se tarkoittaa sitä, että kaikkia ihania blogeja ei voi lukea säännöllisesti eikä kaikkiin omiin blogeihin tarvitse kirjoittaa usein, vain silloin tällöin.

Vakioblogi on niin kuin muistikirja, johon voi raportoida ajankohtaisia tapahtumia ja kodin pieniä ilmiöitä kuten sen, kuinka kauan orkidea on kukassa.

Bloggaamista ei pidä ottaa liian vakavasti. Tätä sääntöä yritän pitää mielessä. Uskon, että silloin kaikki menee hyvin.

Mukavaa viikonloppua!

sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Miten tulla kohtuubloggaajaksi?



Photo: Beesi

Kerroin vuoden 2005 viimeisenä päivänä blogissani, että vuotta 2005 oli sanottu "bloggaajien vuodeksi".

Kysyin: Kuihtuuko bloggaaminen tämän jälkeen vai kasvaako se? Jatkuuko median kiinnostus blogeihin vai tuleeko blogistakin vain yksi kuluneista aiheista? Ja meidän bloggaajien kannalta tärkeä kysymys: Millä tavalla me jaksamme jatkaa bloggaamista alkuinnostuksen jälkeen? Miten säilyy bloggaamisen ilo?

Bloggaamisen utopiat ja todellisuus

Bloggaaminen on lisääntynyt kuluneena vuonna Suomessa. Joku bloginpitäjä varmaankin tulee esittämään siitä tilastoja. Mutta bloggaamisen ilo on ainakin minulta huomattavasti vähentynyt, ajoittain kokonaan kadonnut. Minulla oli nimittäin alussa utopistinen kuvitelma, että bloggaaminen olisi asia, joka yhdistäisi eri tavoin ajattelevia bloggaajia. Kuvittelin, että siinä toteutuisivat modernin demokratian ihanteet: todellinen sananvapaus, ajattelunvapaus, uskonnonvapaus ja toisen ihmisen henkilön kunnioittaminen. Mutta alkuinnostuksen - ja varsinkin presidentinvaalien - jälkeen jälkeen ihmiset ovat siirtyneet omiin klikkeihinsä. Eduskuntavaalit tulevat varmaankin olemaan erityisen kiihkeät ja vaikuttamaan myös blogeihin.

Olen käyttänyt kuluneen puolentoista vuoden aikana paljon aikaa bloggaamisen opettelemiseen ja blogien lukemiseen. Nyt pitäisi ruveta taas keskittymään muihin asioihin. Käytän sanomalehtiä hyvin kohtuullisesti, TV:tä en paljon ollenkaan. Osaisinkohan myös kohtuublogata?

Suomalainen bloggaaminen on aika addiktiivista joka-päivä-kirjoitus -bloggaamista. Jotkut ovat jo harventaneet tahtia. Olisiko yksi blogipäivä viikossa hyvä idea? Onko kenelläkään kokemuksia kohtuubloggaamisesta?

Kiitos kaikille bloggaajlle ja lukijoille!

P.S. Kuului juuri ensimmäinen ilotulitusraketin ääni sumuisessa ja sateisessa Helsingissä. Onnellista vuotta 2007!