maanantaina, heinäkuuta 25, 2005

Romaanit ovat kuin rotukoiria, runous kuin kissa

"Romaanit ovat näyttelykoiria, joita kasvatan ja myyn elättääkseni kissani", sanoi Robert Graves proosastaan (mm. Minä Claudius) ja runoudestaan, lempilapsestaan. Mitä eläimiä olisivat novellit, näytelmät, elokuvakäsikirjoitukset, pakinat, blogikirjoitukset?

6 kommenttia:

  1. Olisiko pakina mopsi? Pieni, tarpeen tullen ärhäkkä.

    VastaaPoista
  2. Minua on aina viehättänyt näissä yhteyksissä toistelemani muistaakseni G. Grassilta peräisin oleva väite, että romaani on sika, joka syö mitä vain. Samoin blogi, vaikka eroavaisuuksiakin riittää tietenkin.

    VastaaPoista
  3. Jaa, minä luulin, että lause oli peräisin Matti Pulkkisen kirjasta Romaanihenkilön kuolema, joka täyttää itsessän lauseen ehdon.

    - Prospero

    VastaaPoista
  4. Blogi on myös kuin harakka, joka käy nappaamassa kaikenlaista kivaa ja kiiltävääkin muista blogeista ja tuo sitten omaan pesäänsä. Ehkäpä suurin osa kirjallisuudesta on tällaista kierrätystä.

    Vai ovatko blogit kuin papukaijoja, jotka huutelevat orsiltaan samaa uutista vähän niin kuin iltapäivälehdet?

    Sanoma muuttuu niin kuin seuraleikin juoru. Sitä ihan ällistyy, kun kuulee huudettavan, mitä on muka itse vähän aikaa sitten sanonut.

    VastaaPoista
  5. Näytä minulle se ihminen, joka uskoo keksineensä jotain uutta ja omaa.

    - Prospero

    VastaaPoista
  6. Harakka onkin mainio vertaus. Illuusia ei taida oikein hyväksyä sitä tai sen käytöstä. Pitäisiköhän sitten joskus tarkistaa hyllystä mistä sika on kotoisin? Ehkäpä. Mutta taitaa olla illuusio saada siitäkään lopullista selkoa, ja luultavasti sanonnalla onkin monta alkuperää kuten monella muullakin ilmauksella. Jopas menee tämä sekulaariksi tänään.

    VastaaPoista