Matkustan kaikkein mieluiten junalla. Kaikkein vaikuttavin matkani on ollut Atlantin ylitys kahdesti laivalla. Mutta sekin matka alkoi junamatkana. Juna merkitsee minulle matkaa. Mieluiten hidas juna.
Junat ovat kiehtovia, aina edelleen. Lentokone on siirtymistä paikasta a paikkaan b, mutta junalla kulkeminen on myös se matka noiden kahden pisteen välissä.
Minäkin olen aina pitänyt junamatkoista. Hitaista junista tuli mieleeni tekemäni matkat vanhoilla kolisevilla junilla, joissa oli aina kaksi pitkää kovaa penkkiä vastakkain ja niiden yläpuolella tavaraverkko. Ei ollut ravintolavaunua, vaan syötiin omia eväitä ja juotiin kahvia termospullosta.
Meillä on Earl Grey -teepussit, italialaisia keksejä (= ei lisäaineita), manteleita, hasselpähkinöitä ja jokunen mehutetra. Nykyään usein myös vettä, omaa vesijohtovettä pullossa. Junan ruuat ovat liian suolaisia/sokerisia ja tee pahanmakuista.
Junassa todellakin nukuttaa. Kai se johtuu huonosta ilmasta.
Minusta pahempi este maisemien katsomiseen on junan vauhti. Maisemat vilisevät silmissä nopeissa junissa. Koetimme ottaa valokuvia junan ikkunasta. Muutama onnistui: oikein suuri järvi.
Ravintolavaunuun voi mennä katsomaan maisemia. Siellä on isot ikkunat.
Ja arkitodellisuutta... Lapsena minullakin oli junarata, mutta isäni sillä leikki. Käytän paljon julk. kulkuvälineitä, mutta minulla se on ollut bussi. Muutetttuani kotoani pois -77 olen matkustanut kaukobussilla ~ viikottain, ja koskaan bussi ei ole ollut myöhässä. Ainakin Turun junat ovat jatkuvasti myöhässä. Kun perillä on tapaaminen, en voi luottaa junaan.
Jutussa http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-07-23,104:2:315926,1:0:0:0:0:0: haastateltiin minua, mutta kyllä ongelma on yleinen, jonkunhan se vain pitää pukea sanoiksi. Ei juttua olisi edes tehty, jos kyseessä olisi ollut vain minun mielipiteeni.
Jutussa olisi sopinut mainita, että erityisesti junien myöhästymisten aiheuttamat ex tempore -kuulutukset ovat ovat häiritseviä, toisin kuin nauhalta tulevat. Ex tempore -kuulutukset karjutaan mikrofoniin ilmeisen pottuuntuneella mielellä. Olenkin ehdottanut, että kun poikkeuksellisesti juna on AIKATAULUSSA, soitettaisiin Turun tuomiokirkon kelloja.
Me matkustamme junalla (ja yleensäkin) aika harvoin ja silloinkin huviajelulla, joten emme ole kärsineet junien myöhästelystä.
Minä olen kärsinyt puolestani siitä, että Turkuun kulkeva Pendolino menee liian kovaa vauhtia kuhmuraisella radalla. Ihan siinä tulee merikipeäksi, kun juna heiluu ja tutisee.
En pidä busseista, sillä niissä täytyy istua koko ajan paikallaan. Sama vika on lentokoneissakin, jotka ovat lisäksi ahtaita ja huonosti ilmastoituja.
Italian junat ovat oman kokemukseni perusteella mukavia, jollei ole kova helle ja tungosta.
Kovalla penkillä matkustin minäkin opiskeluaikana Iisalmeen yöjunassa istuen. Kesti muistaakseni kahdeksan tuntia. Samassa ajassa poikani lensi vaimonsa kanssa kesällä Japaniin, tulomatka kesti vielä vähemmän myötätuulen avulla.
Noissa vanhoissa junissa oli ennen tunnelmaa ja jännitystä: sotaväessä olevat pojat matkustivat tavaraverkossa nukkuen. Näin matkusti miehenikin kerran Pieksämäeltä Joensuuhun. Nukutti hyvin.
Meillä on aina eväitä junamatkalla Suomessa tai ulkomailla. Eihän se matkustaminen tuntuisi miltään muuten.
Junaelokuvia: Agathan Idän pikajunan filmatisointi ja se hieno Hitchcockin elokuva, jossa Cary Grant pakenee junalla kauniin vaaleaverikön kanssa. Mikä ihme sen nimi on? "North by Northwest." Entäs "Throw Mama from the train".
Mitä muita? Kemppinen varmaankin pystyisi kirjoittamaan pitkän lastun junaelokuvistakin. Toivottavasti kirjoittaa joskus.
Junalla matkustaminen on rentouttavaa ja ravintolavaunussa tapaa ja näkee mielenkiintoisia ihmisiä. Ulkomailla kantsii aina kokeilla paikallista junaa.
Matkustan ulkomailla mieluiten junalla, varsinkin jos se kulkee hitaasti ja ikkunoista ehtii nähdä jotakin.
Suomessa matkustan tietenkin aina junalla, bussilla ja taksilla, sillä meillähän ei ole ollut koskaan Suomessa omaa autoa. Minulla ei ole ollut koskaan edes ajokorttia.
Junat ovat kiehtovia, aina edelleen. Lentokone on siirtymistä paikasta a paikkaan b, mutta junalla kulkeminen on myös se matka noiden kahden pisteen välissä.
VastaaPoistaMinäkin olen aina pitänyt junamatkoista. Hitaista junista tuli mieleeni tekemäni matkat vanhoilla kolisevilla junilla, joissa oli aina kaksi pitkää kovaa penkkiä vastakkain ja niiden yläpuolella tavaraverkko. Ei ollut ravintolavaunua, vaan syötiin omia eväitä ja juotiin kahvia termospullosta.
VastaaPoistaMinäkin valitsen matkustusvälineeksi aina junan, jos vaan voin.
VastaaPoistaJunakuva aiheuttaa vieläkin tiettyä jännitystä, matkalle lähdön muistoja.
VastaaPoistaSiunkin haastekuva on juna...
VastaaPoistaHienoja kuvia jälleen kerran! =)
Niin ne eväät kuuluvat junamatkaan. Vieläkin otan jonkun hedelmän tai mehun mukaani junaan.
VastaaPoistaMeillä on Earl Grey -teepussit, italialaisia keksejä (= ei lisäaineita), manteleita, hasselpähkinöitä ja jokunen mehutetra. Nykyään usein myös vettä, omaa vesijohtovettä pullossa. Junan ruuat ovat liian suolaisia/sokerisia ja tee pahanmakuista.
VastaaPoistaBlogisisko
Tunnelmallisia! Kuvista tulee mieleen lähtö ja matkalla nautiskellen viipyminen, ei saapuminen.
VastaaPoistaTykkään junalla matkustamisesta, mutta... miten ihmeessä siellä pysyy hereillä, että voi nähdä maisemia?
VastaaPoistaJunassa todellakin nukuttaa. Kai se johtuu huonosta ilmasta.
VastaaPoistaMinusta pahempi este maisemien katsomiseen on junan vauhti. Maisemat vilisevät silmissä nopeissa junissa. Koetimme ottaa valokuvia junan ikkunasta. Muutama onnistui: oikein suuri järvi.
Ravintolavaunuun voi mennä katsomaan maisemia. Siellä on isot ikkunat.
Blogisisko
Ja arkitodellisuutta... Lapsena minullakin oli junarata, mutta isäni sillä leikki. Käytän paljon julk. kulkuvälineitä, mutta minulla se on ollut bussi. Muutetttuani kotoani pois -77 olen matkustanut kaukobussilla ~ viikottain, ja koskaan bussi ei ole ollut myöhässä. Ainakin Turun junat ovat jatkuvasti myöhässä. Kun perillä on tapaaminen, en voi luottaa junaan.
VastaaPoistaJutussa http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-07-23,104:2:315926,1:0:0:0:0:0: haastateltiin minua, mutta kyllä ongelma on yleinen, jonkunhan se vain pitää pukea sanoiksi. Ei juttua olisi edes tehty, jos kyseessä olisi ollut vain minun mielipiteeni.
Jutussa olisi sopinut mainita, että erityisesti junien myöhästymisten aiheuttamat ex tempore -kuulutukset ovat ovat häiritseviä, toisin kuin nauhalta tulevat. Ex tempore -kuulutukset karjutaan mikrofoniin ilmeisen pottuuntuneella mielellä. Olenkin ehdottanut, että kun poikkeuksellisesti juna on AIKATAULUSSA, soitettaisiin Turun tuomiokirkon kelloja.
Me matkustamme junalla (ja yleensäkin) aika harvoin ja silloinkin huviajelulla, joten emme ole kärsineet junien myöhästelystä.
VastaaPoistaMinä olen kärsinyt puolestani siitä, että Turkuun kulkeva Pendolino menee liian kovaa vauhtia kuhmuraisella radalla. Ihan siinä tulee merikipeäksi, kun juna heiluu ja tutisee.
En pidä busseista, sillä niissä täytyy istua koko ajan paikallaan. Sama vika on lentokoneissakin, jotka ovat lisäksi ahtaita ja huonosti ilmastoituja.
Italian junat ovat oman kokemukseni perusteella mukavia, jollei ole kova helle ja tungosta.
Kovalla penkillä matkustin minäkin opiskeluaikana Iisalmeen yöjunassa istuen. Kesti muistaakseni kahdeksan tuntia. Samassa ajassa poikani lensi vaimonsa kanssa kesällä Japaniin, tulomatka kesti vielä vähemmän myötätuulen avulla.
VastaaPoistaNoissa vanhoissa junissa oli ennen tunnelmaa ja jännitystä: sotaväessä olevat pojat matkustivat tavaraverkossa nukkuen. Näin matkusti miehenikin kerran Pieksämäeltä Joensuuhun. Nukutti hyvin.
Meillä on aina eväitä junamatkalla Suomessa tai ulkomailla. Eihän se matkustaminen tuntuisi miltään muuten.
Junaelokuvia: Agathan Idän pikajunan filmatisointi ja se hieno Hitchcockin elokuva, jossa Cary Grant pakenee junalla kauniin vaaleaverikön kanssa. Mikä ihme sen nimi on? "North by Northwest." Entäs "Throw Mama from the train".
Mitä muita? Kemppinen varmaankin pystyisi kirjoittamaan pitkän lastun junaelokuvistakin. Toivottavasti kirjoittaa joskus.
Junalla matkustaminen on rentouttavaa ja ravintolavaunussa tapaa ja näkee mielenkiintoisia ihmisiä.
VastaaPoistaUlkomailla kantsii aina kokeilla paikallista junaa.
Matkustan ulkomailla mieluiten junalla, varsinkin jos se kulkee hitaasti ja ikkunoista ehtii nähdä jotakin.
VastaaPoistaSuomessa matkustan tietenkin aina junalla, bussilla ja taksilla, sillä meillähän ei ole ollut koskaan Suomessa omaa autoa. Minulla ei ole ollut koskaan edes ajokorttia.
Hyvää matkaa!!