maanantaina, maaliskuuta 31, 2008

Värisävyjä

 


Tänä aamuna ikkunastani näkyvissä katoissa oli aivan uudenlainen värisävy. Yritin heti tallentaa sen. Mutta silmä on kameraa herkempi. En saa koskaan vangittua väriä sellaisena, kuin se on luonnossa.

Olin kouluaikaan hyvin kiinnostunut kuvataiteista. Piirustus oli eräs lempiaineitani ja kävin kerran viikossa piirustuskerhossa, jonka jäsenet olivat meitä muutamaa koululaista lukuunottamatta aikuisia. Kesällä kävimme maalaamassa ulkona. Lapsuudenystäväni ja minä luimme taiteilijoiden elämäkertoja ja valokuvasimme yksinkertaisilla laatikkokameroillamme. Vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa otin maalaustunteja ja yksi valinnaisista kouluaineistani oli "crafts", jossa kokeiltiin erilaisia menetelmiä. Lapsuudenystäväni meni opiskelemaan Ateneumiin. Minusta tuli taiteenystävä, mielenkiinto jatkui.

Muutama vuosi sitten minusta alkoi tuntua siltä, että haluaisin harjoittaa itsekin jotain taiteeseen liittyvää. Digikamera tuntui ihanteelliselta. Nykyinen kamerani on entistä kevyempi, kuvaaminen on edullista, allergiat eivät haittaa. Kuvaan ihan mitä hyvänsä lähiympäristössäni. Valokuvaaminen on minulle täysin stressitön harrastus.

Tiedän, että on olemassa kameroita, joilla voisi saada aikaan loistavia kuvia, mutta sellaiset kamerat ovat liian kalliita ja liian raskaita minulle. Tyydyn siksi siihen, että voin tallentaa edes jotain siitä, mitä näen. Arvostan kovasti ihmisiä, jotka ovat kehittäneet nämä nykyajan kamerat. Valokuvaaminen ei ole enää rikkaan yläluokan harrastus. Sitä voi harrastaa jokainen.

Muistot maisemista ja niiden väreistä ovat myös tallella. Muistin varassa maalattiin ennen aikaan suuria maisemamaalauksia, joiden kaltaisia nykyajan taiteilijat eivät enää tee, mutta jollaisia ihailemme taidegallerioissa. Muistot täydentävät valokuviamme ja lisäävät niihin sävyjä.
Posted by Picasa

perjantaina, maaliskuuta 28, 2008

Pyry printterin pankolla


Pyry cat kissa
Originally uploaded by amnellanna

Minä vaan pankolla makasin.

Ympäri talon minua etsivät
eivätkä minua löytäneet.
Minä vaan pankolla makasin.



keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008

Katolla maaliskuussa


Katolla
Originally uploaded by amnellanna

Koskematon lumipeite.

Pyryn häntä ja pyörremyrsky


Pyry 2426
Originally uploaded by amnellanna

Kommentteja edellisen kirjoituksen jälkeen:

Ennakoiko Pyryn vierailu pyryä?

Anna Amnell sanoi...

taidat olla oikeassa: Pyryn hännän heilahdus voi aiheuttaa lumimyrskyn Helsingissä ihan niin kuin perhosen siiven värähdys Katmandussa voi aiheuttaa pyörremyrskyn Floridassa.

tiistaina, maaliskuuta 25, 2008

Huomenna 20 cm lunta?


Helsinki 2008
Originally uploaded by amnellanna

Tuuli ulvoo ulkona, ja sisälläkin on kylmä. Uutisten mukaan huomenna tiistaina tulee Helsinkiin 20 cm lunta. Sataisiko huomenna virallinen 'ensi lumi'?

Kaikkialla Euroopassa taitaa olla tavallista viileämpää. Helsingissä on pahinta viima, joka tulee mereltä. Koimme sen, kun menimme kattoparvekkeelle ottamaan lumikuvia. Luntahan on satanut tähän asti vain silloin tällöin, se on haihtunut hetkessä ja maa on ollut taas paljaana. Siksi ryntäsimme ulos, kun näimme katoilla lunta.

Ylhäällä oli yllättävän kylmää. Kädet olivat paleltua ja tuuli niin paljon, että melkein kaikista kuvista tuli epätarkkoja.

Tämä näkymä on kuitenkin aina kaunis. Huomenna se lienee vielä kauniimpi.

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2008

Pyry tuli käymään kylässä


Our house guest Pyry
Originally uploaded by amnellanna

Kun Pyry saapui kotiinsa, oli kova pyry. Siksi se sai niin hauskan nimen.

Pyry


Blizzard: It's a strange new world
Originally uploaded by amnellanna

Pyry on huolissaan siitä, kun se jätettiin vieraaseen taloon viikonlopuksi.

Onnellista pääsiäistä!

 


Juhlikaamme pääsiäistä!
http://www.juhlitaan.net/paasiainen/
Posted by Picasa

Pääsiäinen kaupungissa

 


On aikaa yhdessäoloon.
Posted by Picasa

Pääsiäinen Esplanadilla



Lasten pääsiäinen.

Pääsiäinen

 

Ilon väri.
Posted by Picasa

Pääsiäinen Esplanadilla

 


Ihastuttava pääsiäispuu näyteikkunassa.
Posted by Picasa

lauantaina, maaliskuuta 22, 2008

torstaina, maaliskuuta 20, 2008

Kevätpäiväntasaus Helsingissä


Kevätpäiväntasaus Helsingissä
Originally uploaded by amnellanna

Auringonnousu. Tämän kuvan otti mieheni.

Kevätpäiväntasaus

Kuva ei tule  esille. Klikkaa alla olevaa hakusanaa.


aamurusko, aamunkoi, aamunkoite, aamunkoitto, aamunsarastus
auringonnousu, päivännousu

tiistaina, maaliskuuta 18, 2008

Aurinkoista!

 


Vaihteeksi on aurinkoista, sininen taivas ja valkoisia pilviä.

Tämä on toinen yritys laittaa tämä kuva blogiin. Blogger on taas hankala. Picasasta ei tahdo päästä blogiin. Tallentaminen onnistuu, mutta tallennettuun tekstiin on vaikeaa päästä takaisin ja tehdä lisäyksiä ja muutoksia. Kuvienlaitto ja tallentaminen näyttäytyy lisäksi Bloglistalla usein haamupäivityksenä. Jos laittaa kaksi kirjoitusta samana päivänä, lista ilmoittaa usein, että aikaleiman mukaan blogi ei ole päivittynyt. Toisaalta kommentit näkyvät päivityksinä. Käyn enää harvoin Blogilistalla. On nopeinta mennä blogeihin Googlella blogin nimen mukaan.

Minulla on suljettu blogi, johon usein laitan blogikirjoituksen ja kuvat ensin ja siirrän ne sitten vasta varsinaiseen blogiin.
Posted by Picasa

Hård af Segerstad: Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19.



Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19. 1898. Suunnittelija Hård af Segerstad.

Kihlmanin talon suuunnittelijaksi mainitaan yleensä Bertel Jung. Mutta Aili Salli Ahde-Kjäldman kertoo kirjassaan Kotini vuosisadan lopun Helsingissä (1964, 3. painos):

"Maaliskuun 12 p:nä 1898 kuoli Zacharias Topelius. -- Papalla [rakennusmestarilla] oli silloin melkein valmiina Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19:ssä. Talo oli arkkitehti Hård af Segerstadin piirtämä. Tämän talon neljännessä kerroksessa oli meitä varten pesty hyvä näköalaikkuna (josta perhe seurasi Topeliuksen hautajaissaattoa ja ihmisjoukkoa, joka oli kerääntynyt Johanneksen kirkon ympärille.)

Koska Aili Salli Ahde-Kjäldman oli itsekin arkkitehti, arvelin että hän tiesi, miten asia oli. Edellä mainitussa Wikipedian artikkelissakin kerrotaan, että Jung ja af Segerstad työskentelivät yhdessä vuoteen 1898 asti. Seuraavalla sivulla onkin sitten Hård af Segerstadin suunnittelemia taloja.

Vertaa Kihlmanin taloa Rauhankadulla olevaan taloon.

Innostuin tähän "salapoliisityöhön", kun oli laittamassa blogiini kuvaa Kihlmanin talossa alkaneesta remontista.

Talvinen näkymä 2008

 


Tavanomainen näkymä tänä talvena: harmaata, lunta tuiskuaa, Norssin remontti etenee. Lumi haihtuu hetkessä. Norssin uusi katto sulautuu hyvin maisemaan. Entinen punainen katto sopi mielestäni paremmin itse rakennukseen.
Posted by Picasa

sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2008

Lumisadetta

 


Lisää tunnelmaa. Kamera oli suojattu suihkumyssyllä, joten kovin paljon ei lunta liene mennyt kameran sisälle.

(Katso kuvaa suurempana.)
Posted by Picasa

Lumisadetta välillä

 


Satoi niin isoja ja kauniita lumihiutaleita, että yritin taas kuvata niitä. Tuli lunta tupaan eli lumi lensi sisään ikkunasta. Kaunista, mutta kesti vain hetken. Monta kertaa on tämän talven aikana satanut lunta, mutta tuskin voimme sanoa, että meillä on ollut ensilumi.
Posted by Picasa

perjantaina, maaliskuuta 14, 2008

Kauneus luonnossa ja taiteessa. "Maaginen maisema"



Maisema ikkunastani katsottuna tänään vähän aikaa sitten.

Näen ikkunastani Helsingin keskustan taloja ja niiden yllä olevan taivaan. Ihmettelen ja ihailen jatkuvasti tuota maisemaa. Maalaustaiteessa kuvataan nykyään harvemmin luonnonkauneutta. Ennen oli toisin. Taiteilijat maalasivat ulkomuistista (!) suuria maisemamaalauksia, joissa on pilviä, vuoria ja merta.

Meilahden taidemuseossa Helsingissä on menossa venäläisen taiteen näyttely "Maaginen maisema. - Teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista." 20.2. - 1.6. 2008. En ole käynyt koskaan Venäjällä, joten noiden maalausten näkeminen oli suuri elämys, jotain aivan uutta minulle. Venäläisyyshän oli jo tuohon aikaan myös monikulttuurisuutta, mikä tulee myös esille noista tauluista.

Meri, joet, valtavat tasangot, loputtomat kuraiset tiet, uskonnolliset kulkueet, kirkot jotka täyttävät koko valtavan maalauksen. Siinä on venäläisen ihmisen sielu. Se on sitä venäläisyyttä, jota niin monet meistä suomalaisista rakastavat ja joka tulee esille myös venäläisessä musiikissa ja kaunokirjallisuudessa - venäläinen ja ranskalainen kirjallisuus olivat erikoiskohteinani, kun luin Helsingin yliopistossa kirjallisuutta.

Olin näyttelyssä venäläistä taidetta ja venäläisyyttä yleensäkin tuntevan ystäväni kanssa ja opin paljon tuon käynnin aikana.

Lempitauluni? Ivan Aivazovskin (1817-1900) "Myrskyävä meri" vuodelta 1868. Katselin taulua hämmentyneenä, sillä myrskyävän meren vesi taulun alareunassa oli täsmälleen samanväristä kuin vesi on Niagarassa Kanadan puolella siinä kohdassa, jossa vesi putoaa alas valtavalla voimalla. Olen istunut monta kertaa putouksen vierellä olevassa ravintolassa ikkunanvieruspöydässä ja ihaillut tuota väriä. Olen etsinyt sitä, ja nyt näin sen uudestaan. Ostin useita postikortteja, joissa voi nähdä pienen häivähdyksen tuosta väristä.

Lue hyvä arvostelu tästä taidenäyttelystä ja käy katsomassa noita maagisia maisemia, jos vain olet käymässä Helsingissä.

tiistaina, maaliskuuta 11, 2008

Kommunismin rikokset ihmiskuntaa kohtaan

Miksi kerrotaan natsien rikoksista ihmiskuntaa kohtaan, mutta kommunistien rikoksista ihmiskuntaa kohtaan vaietaan? Näin ei ole enää Ruotsissa. Kommunismin rikokset tulevat lukiolaisten opetusohjelmaan. (Lena Skogberg: Gymnasieelever ska lära sig om Stalin, Mao och Pol Pot. HBL/Utrikes 11.3.2008)

Milloin Suomessa?


keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008

Sininen aamu Helsingissä


Sininen aamu
Originally uploaded by amnellanna

Aamulla seitsemän maissa oli Helsinki näin tunnelmallisen näköinen.

sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008

Missä miehet ratsastaa

Tänä vuonna historian ja varsinkin keskiajan ja Tolkienin ystävät saivat juhlia Suomen euroviisujen karsintoja katsoessaan. Mieheni ja minä äänestimmme innokkaasti Teräsbetonia, joka iloksemme voitti karsinnan ja lähtee vuoden 2008 loppukilpailuun.

Teräsbetonin "Missä miehet ratsastaa" oli meidän mielestämme vauhdikas ja karismaattinen esitys. Siinä oli menestyskappaleelle ominaista voimaa -ja toistoa, laulu jäi heti mieleen.

Nämä ratsastavat soturit olivat ilman haarniskaa niin kuin raivoisat viikingit. He olivat hyvin nuoria niin kuin soturit ovat usein olleet. Heidän kasvonsa olivat lapsenomaisen sileät ja parrattomat, mutta heissä oli nuorille miehille ominaista voimaa, jopa raivoa. He vaikuttivat hyvin kookkailta.
Heidän vaaleat hiuksensa ulottuivat miltei vyötärölle. Vai ulottuivatko?

Mutta mistä laulu kertoi? Urhoollisuudesta, uskollisuudesta ja velvollisuuden täyttämisestä. Ratsastajat asuvat kylmässä Pohjolassa, jossa sudet ulvovat, viima käy ja lunta tupruaa( esiintymislavalle asti), mutta urheat miehet liikkuvat karussa ilmastossa yläruumis paljaina niin kuin intiaanit - tai Conan the Barbarian. Suomalais/keskiaikaisen tuvan nurkassa ei ole avoin tulisija tai avotakka vaan kamiina niin kuin Villissä Lännessä. Musiikissa soivat rummut niin kuin ne soivat varmaan myös Attilan joukoilla, joiden hevosten jäljissä ei myöskään kasvanut ruohoa eivätkä lampaat voineet laiduntaa.

"Missä miehet ratsastaa" yhdistää mielestäni omaperäisesti ne lukuisat tarinat, myytit, elokuvat, sarjakuvat ja suomalaisten miesten sotatarinat, joiden kanssa noiden laulajien ikäpolvi on kasvanut. Sota on hirvittävää, mutta soturit ovat uskollisia ja ihanteellisia, valmiita täyttämään velvollisuutensa. Niin kuin aidot soturit ainakin, nämäkään ratsastavat miehet eivät ole machoja, heidän kovaan elämäänsä mahtuu myös "lämpöä ja lempeä". Heidän maailmansa muistuttaa ehkä sittenkin kaikkein eniten Tolkienin luomaa maailmaa, jossa yhtyvät kodikkuus, urheat seikkailut ja taistelu pahaa vastaan.

Jotkut näkevät Teräsbetonin esityksissä huumoria. Sitä saattaa ollakin. Mutta tämä oli kuitenkin ainoa esitys, jonka olen nähnyt, ja ainakin juhlatunnelmissa korostuivat esiintymisessä nimenomaan voima, ihanteellisuus ja sankarimyyttien tunnelma.

Sävellys, sanat ja sovitus on J. Aholan, joka on Teräsbetonin solisti.
Missä miehet ratsastaa -laulun sanat.