tiistaina, maaliskuuta 30, 2010

Mielipide: Sofi Oksanen kuvaa yleismaailmallisia, ajattomia aiheita

Sofi Oksasen Puhdistus (in English 'Purge' ) ilmestyi huhtikuussa 2008. Se on saanut Finlandia-palkinnon, Runeberg-palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston palkinnon (Nordic Prize to Sofi Oksanen). Sofi Oksanen kirjoittaa poliittisesta sorrosta ja naisten kokemasta väkivallasta, mutta hänen suuruutensa on siinä, että hän nousee noiden aiheiden yläpuolelle yleisinhimillisiin ongelmiin, pahuuden ytimeen.

Poliittinen sorto ja naisten kokema väkivalta ovat yleismaailmallisia, ajattomia ongelmia, mutta vielä yleismaailmallisempi ja ajattomampi on se pahuus, mikä syntyy meidän sisässämme, kun annamme pahalle vallan. Eivät kaikki miehet pahoinpitele naisia eivätkä kaikki naiset ilmianna sisartaan edes äärimmäisissä olosuhteissa.

Sofi Oksanen nousee äitinsä kotimaan Viron ja viime vuosisadan kauheuksien yläpuolelle ja kirjoittaa siitä, mikä on yleisinhimillistä. Antiikin tragedioissahan kuvataan myös pahuutta ja rakkauden tuhovoimaa. Samoin tekee Shakespeare.

Minusta Oksasen kirjan tärkeys on siinä, että se kuvaa sitä, että vielä kamalampaa kuin ihmisen kiduttaminen ja tappaminen oli se, että hänet vieteltiin vakoilemaan omaa perhettään ja ystäviään, hänen sielunsa tuhottiin.

Ei kuitenkaan kokonaan Aliden kohdalla, sillä hän nousi vielä vanhuksena siitä loasta, jossa hän oli elänyt ja sovitti pahat tekonsa niin hyvin kuin osasi. Siinä viimeisessä sodassa hän ei ollut enää pahan puolella.

Suvun naiset nousivat yhdessä pahaa vastaan.

Kirjasta keskusteltiin heti tuoreeltaan huhtikuussa 2008 Parnasson blogissa. Kirjoitin kommenttini suoraan nettiin luettuani kirjan pian sen ilmestymisen jälkeen.
Ylläolevat mielipiteeni on poimittu kommenteista, joita kirjoitin tuohon keskusteluun. (huhtikuussa heti luettuani kirjan "Puhdistus". )Olen käyttänyt tässä kirjoituksessa kommenteissani esiintyvän sanan 'ikuinen' sijasta sanaa 'ajaton'.

Kirjailijana kiinnitin huomion myös Oksasen romaanin kieleen ja kirjoitustekniikkaan:
Pidän Oksasen kielestä ja ihailen sitä taitoa, jolla hän kuljettaa eri aikatasoja tässä romaanissa.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2010

Kuvat eivät tule esille Bloggerissa

Olen järjestellyt koko päivän kirjahyllyjäni ja avattuani tietokoneen, huomasin, että
kuva ei tule esille Bloggerissa, entisistä kuvistakin näkyy vain osa. Luin Bloggerin keskusteluista, että vika on Picasassa. Helpotus.

sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2010

Mellow Yellow Monday: Easter

009 easter eggs

Happy Easter!



Mellow Yellow Monday this week

I deleted this post accidentally, but luckily I could return it. I hope to get back the comments, too.

http://www.bloggertipsandtricks.com/2009/08/recover-accidentally-deleted-post-how.html

Sumuinen Töölönlahti

Jogging in Helsinki

Kävelimme eilen Oopperan luota keskustaan. Lumi on jo alkanut sulaa teiltä, mutta paikoitellen on suuria vesilammikoita. Töölönlahden luonto on kaunista. Rakennuksista ei voi sanoa samaa. Sumussa Finlandia-talo näyttää kuitenkin kauniilta. Uusi musiikkitalo näyttää aika masentavalta tässä vaiheessa. Päätin, että ei kannata kävellä tätä tietä kaupunkiin.

024 Finlandia House in fog

Finlandia-talo sumussa.

lauantaina, maaliskuuta 27, 2010

YyKaaKooNee 16: 'Kilo'

 mango

Vähän yli kilo mangoa.

Mangoa saa nykyään kypsänä Suomestakin. Se on ihana hedelmä, maistuu paremmalta kuin suklaa tai jäätelö! Se sopii erinomaisesti myös pääsiäispöytään kauniin värinsä ja terveellisyytensä vuoksi. Sitä voi tarjota alkuruokana, liharuoan kanssa tai jälkiruokana.

YyKaaKooNee

perjantaina, maaliskuuta 26, 2010

Kommentti: luonnontieteet ja uskonto



In life there are many things greater than science.
Elämässä on monia luonnontiedettä suurempia asioita.

Kommentti ja vastine Jani Kotakosken blogin kirjoitukseen Natsikortti viuhuu Saturday, 20th March, 2010.

Hyvä Jani,
me pidämme kaikki luonnontieteitä erittäin tarpeellisina ja olemme kiitollisia luonnontieteitten lukuisista hyvistä saavutuksista. Niiden avullahan voidaan yleensä edistää hyvää ja onnellista elämää.

Mutta luonnontieteet eivät voi sanoa meille, mitä hyvä elämä on. Sen määrittelyyn tarvitaan filosofiaa, arvoja, metafysiikkaa.

Tieteen tarpeellisuus perustuu siis uskontoon tai uskontoa muistuttaviin metafyysisiin maailmankatsomuksiin, jotka saavat olla vapaassa demokraattisessa maailmassa reilussa kilpailussa.

Oli erittäin asiallista mainita natsit aikaisemmassa blogikirjoituksessa, jota Kotakoski kommentoi, sillä heillä oli loistavia tiedemiehiä, mutta he perustivat maailmankuvansa älykkyydestään ja oppineisuudestaan huolimatta ideologialle ja uskonnolle [uuspakanuudelle, ks esim Googlesta 'Germanic Neopaganism'], joka koitui miljoonien tuhoksi. Ei ole siis yhdentekevää, mihin me uskomme. Luonnontiede ei voi neuvoa meitä siinä asiassa.

Toinen kommenttini, vastaus Janin omaan blogiinsa kirjoittamaan kommenttiin:

Tieteellistä moraalia on yritetty luoda ennenkin, mutta tuloksista ollaan eri mieltä. Esimerkiksi Schopenhaer moitti Immanuel Kantin etiikkaa sanomalla, että se on vain kristillisen etiikan ylösalaisin kääntämistä ja muistuttaa kristillistä etiikkaa yhtä paljon kuin puujalka elävää jalkaa.

Photo Friday: 'Pleasure'

Lehmukseni

a source of pleasure

This tree in St. John's park in Helsinki has been a source of pleasure for me during twenty years. I have seen it grow.

Tämä lehmus tuotti minulle iloa kahdenkymmenen vuoden ajan. Seurasin sen kasvua, sen vaiheita eri vuodenaikoina. Nyt se on muisto, joka ilahduttaa.

torstaina, maaliskuuta 25, 2010

Intia: hennakuviot

hennakuviot

Tyttäreni heltyi, kun nuoret tytöt mainostivat hänelle uimarannalla jalka- ja käsihoitoa. Siihen sisältyivät nämä hennakuviot.

Kuvioiden kesto riippuu siitä, mitä aineita käytetään. Jos käytetään vahvoja aineita (joskus suorastaan myrkyllisiä), kuviot kestävät kauan, mutta saattavat aiheuttaa pahoja elinikäisiä allergioita.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95037.pdf

Töölön korttelipihat

042 Runeberginkatu

Töölön korttelipihat voisivat olla kuin pieniä puistoja, jos talot eivät olisi laittaneet aitoja. Ne jakavat suuren pihan osiin, joissa saattaa olla vain muutama auto asvalttipihalla.

Nämä korttelipihat oli suunniteltu olemaan keitaita kivitalojen keskellä, ja sitähän ne ovat jossain määrin. Kasvaahan niissä mahtavia puita. Ehkäpä tulevaisuudessa yhä usemmat pihat vapautuvat autoista ja aidoista.

keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2010

Kodit: Suomenlinna, Punavuori, Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Eira

my-neighbourhoods-Helsinki

Vasemmalla Suomenlinnnan kodin Nooakin arkin ovi ja itse talo kirkkopuiston puolelta sekä Korkeavuorenkadun kodin ikkunasta nähtyjä 1800-luvun rakennuksia

Seuraavissa linkeissä kaksi erikoislaatuista tarinaa opiskeluajoiltani! Ensimmäinen opiskelija-asunto Helsingissä oli palvelijanhuone ruotsinkielisen varatuomarin perheessä Punavuoressa Pöllön korttelissa. Näin ikkunasta sisäpihalle, jossa oli sijainnut 1800-luvulla pieni puurakennus, jossa asuivat opiskeluaikanaan myös Runeberg, Snellman ja Cygnaeus. Runeberg kirjoitti mm Saarijärven Paavon siella asuessaan.


Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki

Iso Roobertinkatu 17-19 (kirjoitukseni talohistoriikissa)
Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912. Lue myös: Kun myrsky riehui Rööperissä. Erikoislaatuinen tarina tämäkin monessa mielessä.

Oman perheen ensimmäinen koti oli Pikku-Konviktin opiskelija-asuntolassa Kaartinkaupunginosassa Ruutanan korttelissa.
Pieni Roobertinkatu 4-6, arkkitehti G.W. Nyberg, rakennusvuosi 1911.

Asuimme kolme vuotta Suomenlinnassa Nooakin arkki-nimisessä 1760 valmistuneessa kivitalossa. Lue Koti Suomenlinnassa 1970-luvulla (Kirjoituksessani on linkki Nooakin arkin restaurointisivuun)
Kuviani

Asuimme pari kolme vuotta myös Tehtaankadulla Lars Sonckin ja Arvo Muroman suunnittelemassa rakennuksessa Punavuoressa korttelissa 233. Rakennus on valmistunut vuonna 1935, ja tyyli oli karu. Modernismi oli vallannut arkkitehtuurin.

Kadun toisella puolen on Eira, ja vastapäätä korttelissa 218 kaunis Italian suurlähettilään residenssi. Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912.

Meidän asuessamme Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla Sillin korttelissa lähellä oli monia 1800-luvulla rakennettuja kauniita taloja, esimerkiksi 1888 valmistunut Ohrana Punanotkonkadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa Kultakalan korttelissa. Arkkitehti oli Axel Högberg.
Korkeavuorenkadun toisella puolella Kultakalan korttelissa on Karl Hård af Segerstadt ja Bertel Jungin suunnittelema Kihlmanin talo (1898).

Sillin korttelissa on myös kaunis vihreä talo, "Korkeavuori" (Vilho Lekman, 1908)

tiistaina, maaliskuuta 23, 2010

sunnuntaina, maaliskuuta 21, 2010

Taas tulee lunta!



Kuuntelimme äsken Schubertin Winterreise -sarjaa Thomas Quasthoffin ja Daniel Barenboimin tulkintana. "Talvinen matka" jatkuu täälläkin, on alkanut taas sataa lunta.

Värikollaasit: ruskeaa ja mustaa



Ihanuudet: hevoset, suklaaputous (totta!) ja hurmaava koira. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurena.

keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2010

Politiikkako ratkaisi arkkipiispan vaalin?

"--Mäkisellä oli Turussa apunaan sosiaalidemokraattisen puolueen kokenut vaalityötä tekevä koneisto, joka toimi tehokkaasti vaalipäivään asti. Ratkaiseva ero
[163-107] Mäkisen hyväksi syntyi juuri Turun rovastikunnassa." (Ruokanen, Kotimaa 18.3.2010)

Saint Patrick's Day


Kuuntelen irlantilaista musiikkia ja ajattelen niitä, jotka viettävät tänään Saint Patrick's Day -juhlaa.

Kanadassa vietimme sekä suomalaisia että kanadalaisia eli monien kulttuurien juhlia. Yhä useammat niistä juhlista, joita juhlimme Kanadassa asuessamme, ovat jääneet pois täällä Suomessa asuessamme. Koristeet ovat kuitenkin jäljellä: Valentinen päivän sydämet, posliininen Halloween-kurpitsa, samoin vihreäpukuinen Leprechaun, irlantilaisten satuolento. Sen pari on mennyt rikki ja se istua nököttää yksin orkidean juurella.

tiistaina, maaliskuuta 16, 2010

Helsinki olisi voinut näyttää tältä: Hesperian kanava

2010-03-15 Hesperian kanava -suunnitelma

Pohjoisen Hesperiankadun eräässä porttikäytävässä on kiinnostava seinämaalaus. Se esittää kanavaa, joka johtaa Taivallahdesta Töölönlahteen. Veneitä, siltoja, joiden alta kulkevat purjelaivat. Mikä kiehtova idea! Se ei kuitenkaan toteutunut.

Valitettavasti jouduin kuvaamaan seinämaalauksen osina, sillä seinässä oli paljon varjoja ja häikäisevän kirkas kohta. En myöskään löytänyt seinämaalauksen tekijän nimeä. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen kokonaan. Flickrissä voit nähdä sen suurena.

Töölö näyttäisi erilaiselta, jos alkujaan vuonna 1891 tehty ehdotus Hesperian kanavasta olisi toteutunut. Rautatieasema olisi Postitalon seuduilla, ja rata olisi rakennettu länsipuolelle lahtea. Uusi ehdotus kanavasta tehtiin vuonna 1907. Suunnitelma ei toteutunut silloinkaan, sillä sitä pidettiin liian kalliina, ja sen sijaan syntyi Hesperian esplanadi hevoskastanjariveineen.

Lue kirjoitus blogista "Muukalaisia vesirajassa": Otso Kivekäs: Helsingin totetumattomat kanavat

Ks. myös Helsingin rakennusviraston Hesperian Esplanadi (PDF)

Kirje on aina kirje



Olemme saaneet tyttäreltämme Intiasta lukuisia tekstiviestejä, sähköpostiviestejä ja puheluja. Mutta kirje on aina kirje. Uskon, että siinä on samaa kuin kirjassa, joka on myös viesti toiselta ihmiseltä, konkreettinen viesti, jota voi koskettaa, pitää kädessään.

maanantaina, maaliskuuta 15, 2010

lauantaina, maaliskuuta 13, 2010

Juhlaliputus: Talvisota päättyi 70 vuotta sitten


Talvisota 70 vuotta uhlaliputus Helsingissä. Kollaasi: anna amnell

Olen kiitollinen sotaveteraaneille siitä, että en joutunut kasvamaan itse ja kasvattamaan lapsiani Neuvosto-Suomessa.
Talvisota päättyi 13.3. 1940.

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana.

Kevään ensimmäiset kukat Esplanadilla

 

Vielä iltapäivälläkin oli kaupungilla kevään tuntua.
Posted by Picasa

perjantaina, maaliskuuta 12, 2010

Lastenkirjallisuus Internetissä


Onnimanni ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Tampereella sijaitseva
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti eli SNI
Päätoimittaja: Tuula Korolainen
SNI:n toiminnanjohtajaksi valittiin vuonna 2009 filosofian lisensiaatti Maria
Ihonen.

torstaina, maaliskuuta 11, 2010

Takatalvi Zagrebissa

zagreb talvi 2010

Photo: Joonas Heiskanen

Lumentulo on yllättänyt Keski-ja Etelä-Euroopan maat. Sukulaiseni keskiviikkoiltana ottamassa kuvassa Zagrebin keskustaa lumen muovaamana satumaana.

Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa sitä Flickrissä suurempana.

Arkkipiispan vaalin voittaja oli Helsingin Yliopisto

Kari Mäkinen voitti arkkipiispanvaalin toisella kierroksella vastaehdokkaansa Miikka Ruokasen äänin 593-582. Vain yhdellätoista äänellä. Mitä se kertoo kirkosta?

Varsinainen voittaja oli kuitenkin Helsingin Yliopisto, jonne Miikka Ruokanen jää professoriksi. Hän on erittäin suosittu opettaja, joka voi vaikuttaa paljon tuleviin pappeihin ja tutkijoihin.

Puoluepolitiikka taisi ratkaista tämän vaalin
http://blogisisko.blogspot.com/2010/03/politiikkako-ratkaisi-arkkipiispan.html

keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010

Värit, muoti, kulttuuri, ulkomuoto

003 pashmietta

Tämä pashmiettan väri sopii minulle

Vaatteiden väri liittyy varmaankin moniin tekijöihin: kulttuuriin, yhteiskunnalliseen asemaan, uskontoon, muotiin. Tietenkin se liittyy myös kantajiensa ihon, hiusten ja silmien väriin, siihen mikä väri kullekin käy.

Suomi on paljolti vaaleiden, sinisilmäisten ja vaaleatukkaisten naisten maa. Kaikki eivät kuitenkaan ole tätä tyyppiä. Minun oli aikoinaan monesti vaikeaa löytää oikeanvärisiä vaatteita.

Minulla on hyvin vaalea iho, mutta tukka oli nuorena aika tumma. Tyttärelläni on varsinainen Lumikin vaalea iho ja tumma tukka -yhdistelmä.

Suomalaisten suosimat siniset vaatteet eivät ole koskaan käyneet minulle.

Kanadaan muutettuani löysin vaatekaupasta aivan toisenlaiset värit. Oli voimakkaita reheviä värejä intialaisille ja Karibian maiden naisille ja sävyjä, joita suosivat britti- tai saksalaista alkuperää olevat naiset. Niistä löytyi sopivia värejä minullekin.

Suomeen palattuani löysin parhaat vaatteet kirpputoreilta, jonne päätyvät eri maista ostetut vaatteet.

Nyt kun tukkani on muuttunut - kiitos tukkageenieni - aivan vaaleaksi, etsin uudenlaisia värejä. Jopa syvä musta käy nyt hyvin, mikä on käytännöllistä täällä pohjolassa, jossa sitä suositaan.

Meille on syntynyt monia vääriä käsityksiä menneiden aikojen muotiväreistä. Ajatellaan esimerkiksi, että rokokoo oli yhtä pastellisävyjen merta, mutta kirkas punainen oli myös suosittu, se on vaan haalistunut kokoelmien vaatteissa aikojen kuluessa, ja kirkasta väriä löytyy vain jostain saumojen sisältä. Tämän opin tukholmalaisen kustavilaisen kulttuurin seuran ollessa vierailulla Helsingissä.

maanantaina, maaliskuuta 08, 2010

Tyttäreni bloggaa Intiasta



Tyttäreni asuu tällä hetkellä Bangaloressa pienessä kylässä kaupungin laidalla. Sieltä on töihin vain neljäsnnestunnin automatka. Kylässä itsessään ei ole liikennnettä, on vain monenlaisia eläimiä. Niitä voi tulla esiin myös hyvin yllättävissä paikoissa. Vävyni kävi ostamassa saippuaa lähikioskista, ja saippualaatikossa oli muutama torakka. Jokainen lämpimässä ilmastossa asunut tietää, että torakat kulkevat kaikkialla. Näin oli aikoinaan Kyproksella ja jopa Torontossa.

Tyttäreni pohtii sitä, miksi intialaiset naiset iästä riippumatta pukeutuvat kirkkaisiin väreihin, muun muassa lukuisiin pinkin sävyihin. Hänen mielestään se johtuu siitä, että Intiassa naiset eivät käytä paljastavia vaatteita, he korostavat kauneuttaan väreillä, kauniilla kankailla ja koruilla. Lue lisää. Blogi on englanninkielinen. Pink-Lady-on-the-Loose.

Uusi ilme blogille

 

Teki mieli antaa lumelle ja talvelle vielä tilaa, ennen kuin kevät koittaa. Tämä aikaisempi blogiasu tulee varmaankin vielä palaamaan.
Posted by Picasa

sunnuntaina, maaliskuuta 07, 2010

Eurooppalaisia Intiassa



Eurooppalaisia Intiassa 2010-luvulla ja 1800-luvun alussa

Eurooppalaisia on ollut Intiassa jo ennen Kristuksen syntymää. He ovat jättäneet vaikutuksensa Intiaan. Eurooppalaiset miehet menivät naimisin intialaisten naisten kanssa, jotka intialaisen tavan mukaan seurasivat miehensä uskontoa. Intiassa on runsaasti katolisia ja kauniita katedraaleja. Englantilaiset ovat jättäneet jälkensä lähinnä kieleen. Vaikka Intia oli Britannian siirtomaa, englanti on Intian tärkein kieli. Se yhdistää intialaisia, joilla on sadoittain omia kieliä.

Eurooppalainen kulttuuri on vaikuttanut rakennustaiteeseen ja muuhun kulttuuriin. Englantilaisella kirjallisuudella on ollut suuri vaikutus, mutta viime vuosukymmeninä intialaiset ovat olleet uudistamassa englanninkielistä kirjallisuutta.

Laman vuoksi monet suomalaiset tulevat muuttamaan Intiaan, osittain suomalaisten yritysten muuttaessa sinne. Intiassahan on taloudellista kasvua. Vuodatuksessa on ainakin kaksi suomenkielistä blogia blogia Intiassa asuvista suomalaisista.

Faktoja täällä englanniksi: Europeans in India

Ihmepensas ja rönsylilja



Ihmepensas ja rönsylilja kasvavat pihalla. Ihmepensasta näkee myös Floridassa pensasaitana.

Arvon rouville

 

Naisten vessan ovi intialaisessa hotellissa.
Posted by Picasa

Helsinki March 5th 2008


Helsinki March 5th 2008
Originally uploaded by Anna Amnell

Vertauksen vuoksi: maaliskuun 5. 2008

Romanttista

romantic

Bussin ikkunasta kuvattu talo.

lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Saturday Mornig, -15C


Saturday Mornig, -15C
Originally uploaded by Brin d'Acier

Postmodernia arkkitehtuuria Pikku Huopalahdessa Huopalahdesta kuvattuna. 6.3. 2020 Kuva : Matti Amnell

Intia: temppelin norsu

 

Kuva: M & S Amnell
Ystävällinen norsu on työssä Ganeshan temppelissä Pondicherryssä, ranskalaiselta siirtomaa-ajalta peräisin olevassa kaupungissa. Pieni ranskalaispoika istuu pelotta norsun selässä, mutta monia lapsia norsut pelottavat. Tyttäreni kertoi, että koska tämä temppeli oli vastapäätä heidän hotelliaan, hän kävi siellä useitakin kertoja päivässä ja seurasi norsua. Se käveleksi temppelissä.
Posted by Picasa

Intia: kotitemppelit

 

Intialaisessa kodissa on paikka, jossa asukkaat voivat harjoittaa oma uskontoaan. Kuva M & S Amnell
Posted by Picasa

Vaasojen aika ja ruotsinviha Suomessa



Koulun opetustaulussa on kuvattu 1500-luvun puolivälin saksalaista porvariskotia. Kustaa Vaasa oli suututtanut ja karkottanut ruotsalaisen sivistyneistön, sen vähän jota oli, ja joutui kutsumaan saksalaisia virkamiehiä järjestämään hovin ja valtakunnan asiat. Historioitsija Herman Lindqvist sanookin tätä saksalaiseksi kaudeksi Ruotsin historiassa. Eihän tuollaisesta kerrottu meille historian tunneilla. Menneisyytemme ulottuu kauemmaksi kuin 1900-luvun alkuun, ja on muovannut meitä.

Olen taas kiitollinen siitä, että opin ruotsia koulussa, enkä joutunut opettelemaan sitä aikuisena. Luen Herman Lindqvistin erinomaista kirjaa "Historien om Sverige. Historien om Gustav Vasa och hans söner och döttrar". Olen ottanut kirjastani valokopiot, jotta saan rauhassa alleviivata myös paksuilla värikynillä ja kirjoitella samalla papereihin, mitä mieleen saattuu tulemaan. Aikaisemmista lukukerroista on jo muutamia vuosia ja käyn läpi nopeasti alleviivauksiani. Vaikka tarkoitus oli lukea vain Erikin ja Juhanan erimielisyyksistä innostuin lukemaan heidän isänsä, tyypillisen renessanssikuninkaan Kustaa Vaasan toimista.

Äksy, norsunmuistinen ja hyperaktiivinen Kustaa Vaasa oli vapauttanut ruotsalaiset, meidät ruotsi-suomalaiset, tanskalaisten vallasta ja otti valtakunnan haltuunsa, kohteli sitä aidon renessanssihallitsijan tavoin ikiomanaan. Kansan satojen vuosien aikana hellyydellä keräämät kotikirkkojen kynttilänjalat, ehtoollisastiat ja jopa kirkonkellot, vastustajilta kerätyt sakkorahat ja muut menivät kuninkaan aarrekammioon ja rahakukkaroon, alttariliinoista tehtiin prinsessoille mekkoja, vaikka katolisena säilynyt kuningatar, kymmenen lapsen äiti, suri sitä. Poikien turhille muun muassa Englantiin tehdyille kosintamatkoille kerättiin kansalta verot. Tuon ajan verolutteloista olen minäkin löytänyt esi-isiäni. Tietenkin maksettiin samalla velkaa, jota oli otettu saksalaisilta, jotta maa vapautettaisiin tanskalaisten vallasta. Koululaitos ja sairaanhoito romahtivat, kun kirkolta oli viety varat.

Olisiko mahdollista, että Vaasojen suvun häikäilemätön hallintapa synnytti suomalaisissa muuten käsittämättömältä tuntuvan vihan ruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan? Ruotsin kieli ja nykyajan ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset ovat syyttömiä kaikkeen siihen, mitä tapahtui aikaisemmin aivan kuten nykyajan venäläiset ja saksalaiset eivät ole syyllisiä Stalinin ja Hitlerin rikoksiin. Saksalaiset ovat kuitenkin pyytäneet anteeksi juutalaisilta natsien tekemiä rikoksia uskoen anteeksipyynnön parantavan välejä. Kannattaisiko ruotsalaisten pyytää meiltä suomalaisilta anteeksi sitä, että kohtelivat maatamme siirtomaanaan satojen vuosien ajan?
Posted by Picasa

torstaina, maaliskuuta 04, 2010

Miikka Ruokanen ja Barack Obama



Arkkipiispan vaali on palauttanut mieleeni Amerikan presidentinvaalit. Kysyin mielessäni ja tässä blogissakin USA:n presidentinvaaleja ennen: Uskaltavatkohan amerikkalaiset valita niin älykkään miehen presidentiksi? Uskalsivat.

Miikka Ruokanen on huippuälykäs ja erittäin sivistynyt kuten Obama. Hän on myös loistava puhuja ja esiintyjä samoin kuin Obama ja kaiken lisäksi harvinaisen kielitaitoinen. Molemmat ovat käyneet koulua ja opiskelleet useissa maissa ja ovat kansainvälisesti suuntautuneita. Kumpikaan ei ole oppineisuudestaan huolimatta kuitenkaan tiukkapipo. Ruokanen lukee Aku Ankkaa ja kuuntelee metsäradiota.

On eräs asia, josta ei ole paljon puhuttu arkkipiispan vaalin aikana. Miikka Ruokanen jäi täysorvoksi jo lapsena, hän oli 3-vuotias kun hänen isänsä kuoli ja 13-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Heitä oli kolme veljestä, poikia ei viety kuitenkaan lastenkotiin kuten usein käy tällaisissa traagisissa tapauksissa, vaan he saivat hoitajan ja luvan asua omassa kodissaan. Barack Obamahan oli myös orpo ja isovanhempien kasvattama.

Kuva on Miikka Ruokasen kotisivuilta

Mäkinen voitti piispanvaalin toisella kierroksella vastaehdokkaansa Miikka Ruokasen äänin 593-582. Täpärä voitto, vain 11 ääntä.
Eniten voitti Helsingin Yliopisto, jonne Ruokanen jäi professoriksi.

tiistaina, maaliskuuta 02, 2010

Kotikatu ja näköala Intiassa



Tyttäreni koti on seuraavan puolen vuoden ajan Intiassa banaanifarmin vieressä. 15 minuutin automatkan päässä on kuuden miljoonan asukkaan suurkaupunki.




A room with a View in India



Kunnon kodissa on tietysti keinu!

Upea palkinto tuli



Sain tämän kauniin tunnustuksen Aili-mummolta. Se ilahdutti.

Olen koko päivän järjestellyt huushollia ja ollut Ikealla, josta ostimme - tietysti kaappeja ja jatko-osia kirjahyllyihin, mitäpä muuta.

Täältä lähtee Gorgeous Blog Award seuraaville:

Hannelen paratiisiin, jossa sattuu ja tapahtuu koko ajan
Rita, joka ahkeroi kielten parissa
Kaisa, jolla on ollut jännittävä talvi.

Mamman maailmaan, jossa on aloitettu jo pääsiäisvalmistelut.

Hallattarelle

Valitettavasti en päässyt kaikkiin Blogger-blogeihin. Ehkä vain virussuojaajani päivittää eikä päästä minua minnekään.

Lisäys: Tänään pääsin jo ja jatkoin listaa.

maanantaina, maaliskuuta 01, 2010