Kuva: Anna Amnell
Tänään toimittaja Petri Korhonen kertoo paikkakuntani sanomalehdessä pitävänsä vaatteiden silittämisestä.
"Tavalliseen arkipaitaan ilmestyy tuttu pehmeys, se sama, jonka pikkupoika tuntee poskellaan, kun lojuu sohvalla isän kainalossa. "
Ja näin potkupuvun ja univaatteiden silittämisen symboliikasta: "Niiden saumojen ja viikkausten pehmeys on hellyydenosoitus, isän kehno yritys tasoittaa edes vähän lapsen tietä tässä joka suuntaan ryppyisessä maailmassa."
(Petri Korhonen: Silitän, koska en polta sikareita. HS/F Koti 17.4.2011)
vrt kovat, vihaiset äärifeministiset naiset, joista Antti Nylen kirjoittaa samassa lehdessä "Naisrauhaa ja rakkautta raivokkaasti" (HS/C kulttuuri 17.4.2011)
Samaa kovuutta oli Nyleninkin mainitseman toimittaja Virpi Salmen kolumnissa, joka jatkaa kotiäitien herjaamista.
Vrt Miehet kirjoittavat kauniisti rakkaudesta
(itse en silitä, mutta poikamme kyllä)
VastaaPoistaHannele, minäkään en silitä. Niskani, hartiani, olkapääni eivät siedä sitä. Mieheni pitää silittämisestä.
VastaaPoistaMinä pidin ennen tiskaamisesta. Olen samaa mieltä kuin Agatha Christie siitä, että tiskatessa tulee hyviä ideoita. Onneksi niitä saa myös suihkussa.:)
vesi + ideat = TOTTA
VastaaPoista