Pieni työhuone Särön Berliinin taiteilijaresidenssissä (Katso kaikki kuvani residenssistä)
Tämä on kommentti, joka kasvoi:
Luin koko kouluajan läksyni keittiössä. Siellä leikkivät pikkusiskot, äiti lauloi ja laittoi ruokaa, naapurit ja maalaissukulaiset pistäytyivät kertomaan kuulumisia, radiosta tuli ohjelmaa. Opin keskittymään missä hyvänsä. Siitä on ollut hyötyä, sillä minulla ei ole ollut koskaan työhuonetta.
Tai oli minulla viimeisenä Kanadan vuonna, kun sekä tytär että poika olivat lähteneet Pariisiin opiskelemaan. Silloin kirjoitin pojan huoneessa lehtijuttuni ja aloittelin ensimmäistä Aurora-kirjaa. "Työhuoneena" on ollut keittiö, makuuhuone, olohuoneen nurkka, ruokasali. Sama juttu miehelläni. Joka paikka on täynnä kirjoja. Asumme oikeastaan kirjastossa.
Sen olen huomannut täällä uudessa asunnossa, että yöllä on rauhallisinta, kun ei kuulu liikenteen melu.
Kirsti, Sinä keksit sellaisia aiheita, että kommenttini kasvaa tässä kirjoittaessa blogikirjoitukseksi.
Siis elämänohje: opettele kirjoittamaan missä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti