Kuvassa puolalainen ravintola
Monikulttuurisessa Göteborgissa asuva Hannele kirjoittaa lapsista ja ruokailusta.
Kommenttini:
1. Meidän lapset olivat nirsoja, heillä oli lempiruoat ja tein ruokalistat niiden mukaan. Kahdesta on tullut siitä huolimatta monikulttuuristen ruokien ja makujen ystävä. Yhdellä on allergiarajoitteita kuten minullakin. Lapsetkin ovat erilaisia kuten me aikuiset.:)
2. Lapsenlapsesi saavat kasvaa monikulttuurisessa maassa, jossa ruoka ja ulkona syöminenkin on edullista. Se on suuri etu.
Meille sama tuli vasta, kun muutimme Kanadaan. Suomessa ruoka oli ennen kallista. Erikoisruat piti laittaa itse, jos löysi aineksia. Lapset pitivät myös suomalaisista perinneruoista.Toisaalta yksi lasten lempiruoista oli kyproslainen sgaghetti, jonka reseptin opin jo opiskeluaikana eräältä englantilaisleta työtoveriltani.
Aloitit kiinnostavan aiheen. Komenttini kasvoi kirjoitukseksi.:)
Lapsenlapseni eivät ole koskaan saaneet purkkiruokaa (tyttäreni osti jotain pakastetiskiltä kun hän sairas, unohti että on olemassa lapsenruokapurkkeja!) Muistan kun hänen 1-vuotias tyttö piti kanankoipea kädessä ja söi niin hienosti. Tyttö osasi vuoden ikäisenä laittaa latva-artisokan lehtiä voihiin ja syödä ne ihan oikeesti hampaitten välissä. Ei tuollaista osaa kaikki aikuisetkaan :)
VastaaPoistaMuistan omien lapsieni kanssa kun jätin mausteet pois, siitä en tykännyt kukaan... Sen jälkeen en laittanut mitään erikoista lapsia varten. Pastan ystävä en ole.
Kiinnostavaa.
VastaaPoistaTieto ja taito allergioistakin suuri ja valinnanvaraa on.
VastaaPoistaYksinkertaisinta on tehdä yksinkertaista ruokaa.
Kotiruoka paras allergiselle. Muutamat einekset hyviä.
VastaaPoista