sunnuntaina, maaliskuuta 31, 2013

Värikollaasi 120: kevät

flowers by Anna Amnell
flowers, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasi 120: kevät (lisää kollaaseja)
värimalli

Pääsiäinen 2013

Ikonit

Kaikki ikonimme ovat lahjaksi saatuja. My children and my nephew have brought most of these from their trips.

A  Russian icon


Venäläinen ikoni


IMG_0080

ikoni by Anna Amnell
ikoni, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Hyvää pääsiäistä
Tämä ikoni on ollut meillä jo monta vuotta. Se on lahja eräältä bulgarialais-ranskalaiselta taiteilijalta, joka oli on myös ikonimaalari.
Miten maalataan pääsiäismunia?

IMG_0085

lauantaina, maaliskuuta 30, 2013

Numerokuvat: Vielä 50 minuuttia

50 by Anna Amnell
50, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Vielä 50 minuuttia, ja sitten jääkarhu hälyyttää: Lammaspata pois uunista.
Laitan kaikki ruoat aikaisemmin, jotta juhlapäivänä ei tule stressiä. Katamme pöydänkin edellisenä päivänä tai sitä edellisenä.
Numerokuvat 50

Good Friday in Helsinki

Good Friday in Helsinki


Pitkäperjantai 2013

perjantaina, maaliskuuta 29, 2013

Päiväkävelyllä

Helsinki by Anna Amnell
Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Päiväkävelyllä Helsingin keskustassa näkyi lähinnä ulkomaalaisia ja jopa muutama turisti jostain kauempaa.

Anno Domini 1410



Prahan raatihuoneen astronominen kello (1410)

Clocksmith Mikulas Kadan and astronomer Jan Sindel made this astronomical clock in 1410. Prague, Old Town.
Time distance calculator
http://en.wikipedia.org/wiki/Prague_Astronomical_Clock

Kellosepän ja astronomin mestarityö. Tämän ihmeellisen koneen tekijät olivat kelloseppä Mikulas Kadan ja astronomi Jan Sindel. Kellonkoneen uudisti mestari Hanus Ruze vuonna 1490.
Lue lisää
Photo Friday: 'Distance'
Pakinaperjantai: 'Koneenkäyttäjä'
kaikki kuvat suurina/slide show

Mekaaniset näyttelijät ovat valmiina

And see how the medieval Olomouc astronomical clock was changed into a Communist version:

IMG_1618

The Olomouc Astronomical clock
Compare this to the astronomical clock in Olomouc. Nazis destroyed it nearly completely during the final days of the war. Then came the communists,  who changed the medieval clock it into a "socialist clock".
Natsit tuhosivat ampumalla Olomoucin keskiaikaisen kellon, ja sitten kommunistit muuttivat sen mieleisekseen, poistivat kaikki kuninkaisiin ja uskontoon liittyyvät symbolit ja vanhan musiikin ja korvasivat ne kommunismin symboleilla. (vrt Milan Kunderan kirja ja sen mukaan tehty elokuva The Joke, jossa tämä kello esiintyy.)
http://www.outsideprague.com/olomouc/astronomical_clock.html

torstaina, maaliskuuta 28, 2013

Bachia ja tähtimuffinssia

tähtimuffinssi by Anna Amnell
tähtimuffinssi, a photo by Anna Amnell on Flickr.
On kodikasta kuunnella Matteus-passiota kotona kaikessa rauhassa radiosta tähtimuffinia (korjattu muoto *) mutustellen. Matteus-passio Baden-Badenissa.

* Perjantaiaamun Hesarin mukaan käytetään muffin-sanaa perusmuodossaan suomessa. Minunkin oliis pitänyt kirjoittaa 'tähtimuffinia'. Monikkomuoto on kylläkin niin vakiintunut suomeen, että olen lullut sitä valituksi muodoksi. Monet muutkin sanat käytössä milloin mitenkin. Vaikeaa tietää, miten pitää kirjoittaa. Kahdeksikko tuli Hesarin kokeesta. Nähtävästi kaikki sanat täytyy tarkistaa nykyään suomessakin sanakirjasta tai oikeaielisyyssivuilta. Mikä niistä lienee parsa?

Englanninkielisen perusmuodon muistaa lastenlaulusta "Do you know the muffin man, muffin man, muffin man?"(muffinien myyjä)
Väitöskirja: Vuorovaikutuksessa oikeakielisyys on toisarvoista
Niina Hynninen "Language Regulation in English as a Lingua Franca.."

Good Friday: Pääsiäinen meillä ja muualla

Photo: Claudine Lamarre FB
Tuhkakeskiviikosta pitkäänperjantaihin (Good Friday eli 'hyvä perjantai', ransk. vendredi saint eli 'pyhä perjantai') on aika, jolloin Englannissa ja Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa - ja Tsekissä-   syödään "hot cross buns", pullia joihin on laitettu risti keskelle. Lue lisää Wikipediasta 'hot cross buns'
Pääsiäispullasta on myös lastenlaulu.
Ristipullia löytyi suomalaisestakin blogista.

maanantaina, maaliskuuta 25, 2013

Kommentit: pakkoruotsi, edut ja haitat

Minigarden by Anna Amnell
Minigarden, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kommentti Kemppisen blogiin: Pakkoruotsi
1.
Ruotsista on hyötyä maahanmuuttajille, sillä se on helpompaa kuin suomi. Siitä kertoo muun muassa Helsingin Yliopiston pitkäaikainen lehtori Diana Webster uusimmassa kirjassaan Finland Forever.Suomeen on kasvamassa joukko monikielisiä ihmisiä. 

Eläminen monen kulttuurin keskellä on kehittävää, mutta myös raskasta. Lue lisää 

mm kirjailijat Chang-Rae Lee ja Caryl Phillips


3. uusin, tänään 25.3.2013
Ehkäpä ruotsi voisi olla lukion pakollisena kielenä. Sitä ennen luettaisiin pitkät kurssit englantia ja saksaa tai ranskaa.

Ennen oppikoulussa luettiin monia kieliä. Jos olisi kaikille yhteinen koulu 18-vuotiaaksi asti, oppilaat voisivat kaikki lukea joitakin pakollisiia aineita ja valinnaisesti niitä. mitkä sopisivat heidän lahjakkuustyyppiinsä ja kiinnostukseensa. Toimi hyvin Kanadassa.

Joku luki useita kieliä, joku vain pakollista toista kotimaista , jos valitsi luonnontieteelliset ja matemaattiset aineet omikseen.

Päästäisiin eroon myös siitä vappuna tapahtuvasta kansan kahtia jakamisesta valkolakkien avulla. Se vaikuttaa oikein pahalta vanhanaikaiselta luokka-ajattelulta ulkomaalaisten mielestä. Olisi korkea aika tunnustaa kaikki lahjakkuustyypit.

3. Tämä jo 20.maaliskuuta eli viisi päivää sitten

Vaikka sana nöyrä on mennyt pilalle, on pakko käyttää sitä, kun puhutaan kielten oppimisesta. Kielten oppiminen on useimmille meistä vaikeaa. Huomasin sen jo silloin, kun olin ollut vaihto-oppilaana vuoden Amerikassa.

Pinnallisesti ottaen kielitaito oli hyvä ja näppärä, mutta kaukana erinomaisesta. Kaksikielisyys on kaukana edelleen, vaikka englanti oli pääaineeni yliopistossa ja olen ollut siirtolaisena Kanadassa. Joku voi päätellä, että olen tyhmä.:):) Ehkä olen.

Mutta eihän kielitaidon tarvitse olla täydellistä. Tarkoitus on, että tullaan toimeen sillä vieraalla kielellä, joka on tarpeen työn tai ystävyys- ja sukulaisuussuhteitten hoitamiseen. Täysin kielitaidoton voi oppia nopeasti pienen käyttäsanaston ja lauseet esimerkiksi matkaa varten. Tällöinkin on tärkeää, että ääntäminen ja korostus ovat kohdallaan. Pohjan pitää olla kunnossa.

Laitoimme kaikki lapsemme ranskalaiseen kouluun jo lastentarhaiässä. Halusimme heidän oppivan jotakin sellaista, mitä me heidän vanhempansa emme osanneet ollenkaan. Myöhemmin muutimme yhdeksäksi vuodeksi Ontarioon, jossa ranska oli kouluissa pakollinen toinen kotimainen kieli.

Nuorin lapsista ei osannut ollenkaan englantia, mutta hänen opettajansa ennusti, että lapsemme voisi olla meille puolen vuoden kuluttua tulkkina. Hän oli oikeassa. Englannista tuli hänen vahvin kielensä. Lapsistamme tuli monikielisiä, mutta esimerkiksi Sorbonnessa fonetiikan opettaja kysyi tyttäreltämme, oliko hänen äitinsä virolainen(!). Asiantuntija kuuli vieraan vivahteen jossakin kohtaa.

Vuosia myöhemmin näin TV:ssä kirjailija Farley Mowattiin haastattelun. Sanoin, että hänhän puhuu niin kuin meidän nuorin lapsi. Se ei ollut ihme, sillä lapsemme opettajana oli ollut Mowattin veljenpoika.

Mihin pyrin tällä tarinalla? Jos halutaan, että kielitaidosta tulee mahdollisimman hyvä, kielten opetuksen pitäisi alkaa lasten ollessa pieniä, mielellään alle 10-11 -vuotiaita. Opettajien tulisi olla mieluiten syntyperäisiä kyseisen kielen puhujia. (En puhunut koskaan lapsilleni englantia.) Leikkitoveritkin ovat erinomaisia opettajia!

P.S. Pakkoruotsista olen kiitollinen, vaikka se johti vain luetun tekstin ymmärtämiseen. 

Lue myös kommenttini aikaisemmassa kirjoituksessa, jotta ymmärrät, mihin eräs anonyymi viittaa oudoilla kommenteillaan:

Kommenttini Kemppisen kauniiseen kirjoitukseen Annunsiaatio :

Minulle on jäänyt mieleen Vatikaanissa oleva kappeli, jonka seinämaalaukset Fra Angelico on tehnyt. Myöhemmin olen lukenut, että hänen oppilaansa ovat maalanneet osan niistä. Kaunis huone joka tapauksessa. Kaunein sininen väri, jota olen nähnyt.

Ilkka K. kertoi, että hänen vaimonsa silmät ovat sitä väriä. 

Vastasin Ilkalle:
Minä olen nähnyt sellaiset silmät vain kahdella ihmisellä: suomalaisella opettajalla [kollegallani] ja Paul Newmanilla, jota vastapäätä istuin lehdistökonferenssissa Torontossa. [ Paul Newmanin ohjaaman elokuvan "Lasinen eläintarha" - The Glass Menagerie, 1987, lehdistökonferenssi, jossa satuin pääsemään etupenkille, istumaan vastapäätä Newmania ja Woodwardia . Heistä on edellisessä linkissä näkyvä fantastinen tämän vuoden Cannes -juliste, alempana sivulla juliste suurena. Ajankohtaista. Kerrotaan mm, että The Glass Menagerie sai the Palme d'Or -palkinnon vuonna 1987 Cannesissa.

Paul Newmanin siniset silmät 


Kotona

Kotona by Anna Amnell
Kotona, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ilta-auringossa

Maanantaiaamu

Monday morning by Anna Amnell
Monday morning, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Myönteistä: kadut alkavat sulaa. Voi kävellä pelkäämättä liukastuvansa.

sunnuntaina, maaliskuuta 24, 2013

Värikollaasi 119: Good old times

good old times by Anna Amnell
good old times, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Pink house in Helsinki Fredrikinkatu/Ratakatu, a toy bus at Ljubljana Antique Market and an antique car in Helsinki.
Pinkki talo Fredan ja Ratakadun kulmassa, lelulauto Sloveniassa Ljubjanan antiikkimarkkinoilla ja vanha auto Helsingissä Pohjois-Esplanadilla.

Katso suuressa koossa/a larger size

Värikollaasi 119

Värimalli

lauantaina, maaliskuuta 23, 2013

Kommentteja: lukutaito, luovuus, Internet, kommunikointi



Voiko puhelimessa syntyä itsenäisiä ajatuksia?

Kommentteja Kirstin blogiin


"Vanhat hyvät ajat oli niin hyviä, että edes tyhmiä ihmisiä ei ollut olemassa!" 


Ei todellakaan ollut.:) Ei ollut ehtoja, luokalleen jäämisiä, ei älykkyystestejä. Ei koulua, jossa ihminen määritellään tyhmäksi. Suomalaiset olivat 99,9 %:n verran viisaita, sillä melkein kaikki selvisivät rippikoulusta, saivat luvan mennä naimisiin ja jatkaa suomalaisten viisasta sukua. Kuului asiaan käyttäytyäkin viisaitten tavoin. Vain juopuneella ja pikkulapsilla oli lupa puhua sopimattomia.

Tositarina Kanadasta 1980-luvulta. Suomalaiset olivat niin viisaan maineessa sielläkin, että eräs pieni koulupoika kysyi minulta: Onko Suomessa ollenkaan tyhmiä ihmisiä?

Mutta muistettakoon, että ennen Savossakin jouduttiin silloin tällöin sanomaan: Ei miehessä oo mittään vikkoo muuta kuin käytöksessä.

kommentti


No hyvä, laajennetaan ajassa ja paikssa. 

Ei ihmisen tarvitse olla välttämättä lukutaitoinen ollakseen viisas ja taitava monilla aloilla. Lukutaito on aika uusi asia. Kaarle Suurikaan ei osannut lukea. 

Lukeminen ja kirjoittaminen olivat kammioissaan nyhjöttävien munkkien, sen ajan nörttien hommaa. Joku frelanceri istui jalat ristissä kadun kulmassa ja luki ja kirjoitti maksua vastaan kirjeitä. Tämä ammattikunta on edelleen olemassa esim. Intiassa.

Vanhan ajan suomalaisilla oli sydämen sivistystä.

Pakostakin minusta tuntuu, että Internet ei ole omaperäisten ajatusten kätilö.

kommentti


Kahvilakaan ei ole itsenäinen olento, mutta jostain syystä kahviloissa istuminen yksin tai ystävien seurassa on synnyttänyt paljon itsenäisiä ajatuksia. 


Kynä ja paperi, kirjoituskone ja puhelin ovat synnyttäneet paljon itsenäisiä ajatuksia. Jostain syystä niissä luontevammin syntyy aito yhteys luovuuteen.

Place de Furstenberg, Paris

Digital colour added using ArtRage
Kuva: Matti Amnell
a larger size/suurempi koko
piirustus

Pakinaperjantai: Täydellinen mittarinlukija

mittari by Anna Amnell
mittari, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ensimmäiset talvet Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.

Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.

Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?

Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.

Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.

Lue: Toby oli Maine coon-kissa

Ks myös orange Maine coon -cat

perjantaina, maaliskuuta 22, 2013

minigarden

minigarden by Anna Amnell
minigarden, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Keittiön työpöydän nurkassa loisteputken alla viihtyy minipuutarha: saintpaulian lehdistä alkaa uusi kukka, amaryllis puhkeaa uudestaan kukkaan. Sitten sinne ilmestyy pieni puutarha..

Photo Friday: 'Candid Shot'

elokuva by Anna Amnell
elokuva, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Photo Friday: 'the Candid Shot Challenge'
Poseeraamaton kuva, elokuvaa filmataan Helsingissä. Satuimme kulkemaan ohi.
Helsinki, Finland
a larger size of the photo/suurempi koko

tiistaina, maaliskuuta 19, 2013

Kirjaimet 24: PÖydänjalka Turun linnassa

Turku Castle: table

Turun linna, pöytä, pöydänjalka, osmansolmu koriste
Alkukirjaimet 24: PÖ
kirjaimet, alkukirjaimet

Kommentit: Lapset ja ruoka


Kuvassa puolalainen ravintola

Monikulttuurisessa Göteborgissa asuva Hannele kirjoittaa lapsista ja ruokailusta.
Kommenttini:
1. Meidän lapset olivat nirsoja, heillä oli lempiruoat ja tein ruokalistat niiden mukaan. Kahdesta on tullut siitä huolimatta monikulttuuristen ruokien ja makujen ystävä. Yhdellä on allergiarajoitteita kuten minullakin. Lapsetkin ovat erilaisia kuten me aikuiset.:)
2. Lapsenlapsesi saavat kasvaa monikulttuurisessa maassa, jossa ruoka ja ulkona syöminenkin on edullista.  Se on suuri etu. 
Meille sama tuli vasta, kun muutimme Kanadaan. Suomessa ruoka oli ennen kallista. Erikoisruat piti laittaa itse, jos löysi aineksia. Lapset pitivät myös suomalaisista perinneruoista.

Toisaalta yksi lasten lempiruoista oli kyproslainen sgaghetti, jonka reseptin opin jo opiskeluaikana eräältä englantilaisleta työtoveriltani.


Aloitit kiinnostavan aiheen. Komenttini kasvoi kirjoitukseksi.:)

sunnuntaina, maaliskuuta 17, 2013

Värikollaasi 118: town & country



Värikollaasi 118: maalle ja kaupunkiin
Sopisivatko nämä maajussin morsiamelle?
Klikkaa kuvat suuriksi.













viikon värit

Hiljaisuuden kappeli

Erikoinen rakennus by Anna Amnell
Erikoinen rakennus, a photo by Anna Amnell on Flickr.
eräs näkökulma
Kamppi Chapel
Tämä on erityisrakennus, tarkoitettu hiljentymiseen ja sielunhoidolliseen/terpauttiseen keskusteluun, jossa auttavta sekä kaupungin että seurakuntien työntekijät.

lauantaina, maaliskuuta 16, 2013

Trident Hotel, Chennai, India

Kuva: Mimi Amnell
Flickr on äkkäytynyt lähettämään kuviani (tai oman perheen kuvia) vain kahteen blogiini. Tämä pitää viedä kissablogiin html:nä.

Numerot: 29

Kämp illalla by Anna Amnell
Kämp illalla, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Pohjoisesplanadi 29 - Kluuvikatu 2
Antiloopin kortteli
Numerokuvat : 29

torstaina, maaliskuuta 14, 2013

Netti on hyvä renki ja huono isäntä

A Croatian meal by Anna Amnell
A Croatian meal, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Valinnanvaraa on netissä. Kukin voi löytää mieleistään luettavaa ja katseltavaa.

Leena pohtii bloggaamisen ihanuutta ja ongelmia

Kommenttini.

1.
Meidän kannattaa muistaa, että on myös olemassa ilmiö nettiriippuvuus, joka vaanii meitä ahkeria bloggaajia.:)

2.
--, olen päättänyt että kirjariippuvuus ja digikuvaamisriippuvuus saavat rehottaa,  suklaariippuvuus pitää rajoittaa yhteen kertaan viikossa. Mutta entä "nettiriippuvuus"?

 Onko netti niin kuin sanomalehti, jonka lukemista ei pidetä riippuvuutena? Vai onko se oopiumia kansalle? Ainakin se levittää takamusta.:)

Koetan pyrkiä kohtuubloggaamiseen. Se tarkoittaa sitä, että kaikkia ihania blogeja ei voi lukea säännöllisesti eikä kaikkiin omiin blogeihin tarvitse kirjoittaa usein, vain silloin tällöin.

Vakioblogi on niin kuin muistikirja, johon voi raportoida ajankohtaisia tapahtumia ja kodin pieniä ilmiöitä kuten sen, kuinka kauan orkidea on kukassa.

Bloggaamista ei pidä ottaa liian vakavasti. Tätä sääntöä yritän pitää mielessä. Uskon, että silloin kaikki menee hyvin.

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikkona, maaliskuuta 13, 2013

Paluumuuttajapaavi


Vanhin Franciscuksen elinaikana maalattu seinämaalaus/muotokuva Franciscus Assisilaisesta (1181-1226), jonka mukaan uusi paavi otti nimen Franciscus (I).

Uusi paavi on eteläamerikkalainen Jorge Mario Bergoglio Argentiinasta. Hän on ottanut nimen Fransciscus (I) (Francis I), ensimmäisenä paavina. Hänellä on Italian ja Argentiinan kaksoiskansalaisuus.
Valittiin siis Argentiinan ja Italian kaksoiskansalainen paavin virkaan, samalla kertaa italialainen ja argentiinalainen.
Paavit ovat ottaneet uuden nimen vuodesta 533 j.Kr alkaen, jolloin paavi Johannes II luopui kastenimestään Mercurius, koska sillä oli pakanalliset juuret.
* 1605 valittiin jesuiittakardinaali Baronius, mutta Espanja käytti veto-oikeuttaan, ja vaali hylättiin.
P.S. Kanadan kansallispyhimys (suojeluspyhimys) on jesuiitta Jean de Brebeuf.

Vihreää kotiin

kasvu by Anna Amnell
kasvu, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Peikonlehti kasvaa välillä liiankin noopeasti.

Makroviikko 95: pieni esine

Made in Venice


Nukkekotini lasia. Miniatyyri Muranon lasia

Miniature Murano glass for the dollshouse
Lasinpuhaltajien osuustoiminnallisesta liikkeestä ostettua aitoa Muranon lasia. Tuliaiseksi saatua.


samat lasiesineet nukkekodissa  (1:12)
Auroran talo-nukkekotikuvat (vuodesta 2006 alkaen yli 3000 katsojaa Flickrissä)



tiistaina, maaliskuuta 12, 2013

Kirjaimet 23: RU. Nauru ja suru


Marionetteja Prahan  vanhassa kaupungissa.
Loppukirjaimet 23: RU. 
'nauru' ja 'suru'
tästä Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Seuraava paavi italialainen?


Minusta tuntuu, että seuraava paavi on italialainen. On ollut kaksi ulkomaalaista paavia. Mutta kuka hän on?
Rubensin maalauksessa Pyhä Pietari, jota pidetään paavien edeltäjänä katolisessa kirkossa.


Uusi paavi on eteläamerikkalainen Jorge Mario Bergoglio Argentiinasta. Hän italialaisen siirtolaispariskunnan poika, syntynyt Argentiinassa. Hän on ottanut nimen Fransiskus (Francis), ensimmäisenä paavina.
Lue lisää "paluumuuttajapaavista"

Lisäys:
Minäkin esitin tässä blogissa tiedon, että uusi paavi oli Angelo Scola Italiasta, sillä näin uutisen hänen valinnastaan Hesarissa. En ollut nähnyt harhanäkyjä, sillä italialaiset kardinaalit olivat lähettännet lehdistölle tiedotteen Angelo Scolan valinnasta. He olivat olleet niin varmoja asiasta. Tieto levisi maailmalle.

Sitten ilmesryi Bergoglio parvekkeeelle. Scolan nimi katosi nopeasti lehdistä, myös Hesarista.
http://www.guardian.co.uk/world/2013/mar/14/italian-cardinal-angelo-scola-pope
Mutta uudella paavilla on Italian ja Argentiinan kaksoiskansalaisuus.


 paavinvalintasivut:
"Like many of his compatriots, the new Pope holds both the Argentine and the Italian citizenship and speaks Spanish and Italian, additionally some German due to a sojourn in Germany, were he wrote his doctoral thesis in 1985. The graduate chemist is regarded a multi-talent – good cook, opera lover, friend of the Greek classic, Shakespeare and Dostoevsky, good swimmer and strong, although he is struggling with lung problems since his childhood."

Valittiin siis Argentiinan ja Italian kaksoiskansalainen paavin virkaan, samalla kertaa italialainen ja argentiinalainen.



Sumuinen aamu



fog in Helsinki

sunnuntaina, maaliskuuta 10, 2013

Kommentti: Avioliitto on ihmissuhdeyliopisto

near Pazin, Istria, Croatia, 2nd c AD

Elettiin sitä ennenkin yhdessä siihen asti, kunnes kuolema erotti. Todella vanha pariskunta: Q. Labienus Mollo ja hänen vaimonsa Aquilia Tertia. 2. vuosisata j.Kr. Hautamuistomerkki Istrialla Kroatiassa Pazinin lähellä Goloricossa.

Kommentti keskusteluun aiheesta: Jotkut ne uskovat avioliittoon, hieno juttu!
Kommenttini:
Entisajan ihmiset puhuivat avioliitosta elämänkouluna. Sanoisimmeko sitä ihmissuhdeyliopistoksi?

Vain harvat kyllästyivät ennen kesken tämän koulun. Se ymmärrettiin, että ihminen väsyi itsekkään kumppanin seurassa tai pakeni julmaa puolisoa. Mutta ei tunnettu sympatiaa herrasväen itsekeskeisille seksiseikkailuille, ei ihailtu esimerkiksi miestä, joka hylkäsi vaimon ja lapset ja läksi etsimään huvin vuoksi uutta.

Itsekkyydestä ja kärsimättömyydestä on tullut ihailtu ominaisuus. Se on hyvin surullista.

Minulle tulee hyvä mieli, kun näen oikein vanhan pariskunnan. Ajattelen, mitä kaikkea he ovatkaan oppineet yhdessä.
Jäävätkö nämä historiaan?
55 smaragdihäät
60 timanttihäät (timantti)
65 kruununtimanttihäät (tähtisafiiri) tai kruunuhäät tai kruununjalokivihäät tai rautahäät
70 rautahäät (timantti) tai puuhäät
75 rautahäät tai malmihäät tai peltihäät tai briljanttihäät
80 platinahäät
Vai nähdäänkö kaukaisessa tulevaisuudessa paitsi Liisan ja Laurin myös myös Pekan ja Mikon platinahäät? Toivon niin.
Hyviä uutisia: Parisuhde luo perustan suomalaisen onnellisuudelle : "Vähintään melko onnellisessa parisuhteessa koki elävänsä miehistä 83 ja naisista 84 prosenttia."


Värikollaasi 117: woman with apple

woman with apple by Anna Amnell
woman with apple, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Värikollaasi 117: kansallispuku Dubrovnikissa museossa
pariskunta kansallispuvussa (suuri koko)

  woman and apple 2



Tämän viikon värimalli, värikollaasi 117