keskiviikkona, huhtikuuta 30, 2014

perjantaina, huhtikuuta 25, 2014

Aakkoset 21: V



Kirjaimet, aakkoset

Dubrovnik, museo. Miehellä on V: n muotoinen kaula-aukko liivissä ja naisella V:n muotoinen koruommeltu edusta puserossaan.

keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2014

Lomatunnelmissa: kirjallisuudenrakkaus ja omakustantaminen

                                                                                                    Kuva: Wkipedia

Sukupuuttoon kuollut Villikyyhky eli muuttokyyhky oli vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassani "Aurora ja villikyyhkysten aika" symbolina 1900-luvun alun maailmasta, joka tuhoutui ensimmäisessä maailmansodassa.

Valmistellessani Aurora-kirjojen yhteispainosta luin netistä, että Amerikassa aiotaan herättää muuttokyyhky henkiin käyttäen 1800-luvulla kuolleen villikyyhkyn eli muuttokyyhkyn DNA:ta. (passanger pigeon, wild pigeon). Se varmaankin onnistuu.

On lomatunnelma, sillä olen lähettänyt Aurora-kirjojen yhteispainoksen tekstin Bod:lle. Teen yhteispainoksenkin BoD:n avulla, sillä eihän mikään kustantaja ryhtyisi sitä painamaan. Haluan kuitenkin Vaahteralaakson Aurorasta kertovista kirjoista uudet painokset, jotta uudet sukupolvet lapsia saavat Aurora-kirjat luettaviksi.

Kirjojen alkuperäinen kustantaja on luopunut kokonaan nuortenkirjojen kustantamisesta kuten monet muutkin kustantajat. "Historiallisten lasten- ja nuortenromaanien määrä on vähentynyt viime vuosina: Amnellin lisäksi tästä lajityypistä pitää huolta tällä hetkellä vain Maijaliisa Dieckmann ja Kari Vaijärvi", kirjoittaa Lastenkirjahylly-blogin Päivi Heikkilä Halttunen. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoissa on toki tätä lajia arvostavia, minkä sain kokea ilokseni heti Lucia ja Luka -kirjan ilmestyttyä (kirja-arvosteluja).

Helsingin Sanomat on - viimeksi tänään- kirjoittanut myönteisesti omakustanteista, sillä tiedetään, että tällaisen pahenevan laman aikana omakustantaminen tulee vain lisääntymään.

Kirjastojen ostot ovat vähentyneet taloudellisen tilanteen vuoksi. Minulla on edullisesti ostetut oikeudet Lucia ja Luka -kirjan kannen kuvaan viideksi vuodeksi. Uskon, että sinä aikana kertyy tarpeeksi myyntiä ainakin korvaamaan kulut.
Seuraava kirjani on uutta lajia ja on jo tekeillä.

Makro 144: 'kuiva'




Kuiva suu. Vedentulo on loppunut kaivosta. Tämä on palatsin seinässä kiinni.
Dubronik, Sponzan palatsi (1516 -1522) [Lisää kuviani Sponzan palatsista]
Makro 144: kuiva

sunnuntaina, huhtikuuta 20, 2014

Värikollaasi 175



Kuppeja kirpputorilla. Raidallinen kangas on Laura Ashleyn näyteikkunassa olleen nojatuoin raitoja.
Värikollaasi 175


lauantaina, huhtikuuta 19, 2014

Aakkoset 20 : Ilo



Aakkoset 20 on I-kirjain. Ilo

Pääsiäispupu lahjoittaa meille juhlavan i-kirjaimen.

Sekä Euroopassa että Amerikassa on lapsille sanottu, että pääsiäisjänis tuo heille munia ja makeisia. Ennen vanhaan neuvottiin, että pääsiäisjänikselle täytyy tehdä pesä rauhalliseen paikkaan, sillä se on arka. Nykyajan pääsiäispupu ei ujostele, vaan tuntuu joskus loikkaavan pääsiäisen keskushahmoksi, ja monet haluaisivat karkottaa töpöhännän pääsiäisestä.

Pääsiäispupu sopii hyvin yhdeksi pääsiäisen symboleista, sanoo amerikkalainen uskonnollisen taiteen tutkija Ade Bethune. Jänis ei ole vain "pelkkä kimppu lihaa ja nahkaa, vaan olento, joka toteuttaa paikkaansa Luojan luomassa maailmassa." Lisäksi "jäniksen kolo on kuten Jeesuksen hautakin pimeä maakuoppa. Sieltä pupu viilettää ulos ja pomppii kevyesti mäkien ja laaksojen poikki." Siksi se on Bethunen mielestä erinomainen ylösnousemuksen vertauskuva lapsille.

Lue lisää pääsiäiskoristeiden symboliikasta:
Mitä pupu tekee pääsiäisessä?

torstaina, huhtikuuta 17, 2014

Onnellista pääsiäisen aikaa kaikille



Hyvää pääsiäistä ja hyvää lomaa!

Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

Lisäys perjantaina: Tulihan se pääsiäinen Hesariinkin. Tämän päivän lehti on mielenkiintoinen  normaali länsimainen sanomalehti. Erityinen kiitos Kulttuurille! Nyt-liitekin on monipuolinen ja jopa hauska Menot-sivulla: 20 vinkkiä pääsiäiseen.
Mukava yllätys oli lyhythaastattelu, jonka kohteena on kakkossuosikkipappini Teemu Laajasalo. Nimenomaan Teemu Laajasalo, ei Teemu Tammisalo.:)

keskiviikkona, huhtikuuta 16, 2014

Auroran talo nukkekotiblogi: Makro 143: Valkoinen

Auroran talo nukkekotiblogi: Makro 143: Valkoinen: Ostin kerran pienen nukkekodin kirpputorilta. Tein siihen monenlaisia asetelmia ja lopulta maalasin sen valkoiseksi. Kun muutimme pienempä...

tiistaina, huhtikuuta 15, 2014

Kommentti: Dekkareiden maailma

Perinteiseen dekkariin yliluonnollinen selitys ei sovi ratkaisuksi, mutta voihan kirjailija tehdä mitä hyvänsä kunhan se onnistuu. On kovin monenlaisia lukijoita ja odotuksia.

On realismia, että kirjan henkilöt ajattelevat ja pohtivat yliluonnollisia asioita. Se on normaalia. Pelkkiiin "tosiasioihin" uskovat ihmiset ovat tylsiä, siksi heidät pitää marinoida yliseksuaalisuudella ja rajulla väkivallalla, johon lukijat ajan miittaan kyllästyvät. Ja mikä sitten on yliluonnollista?

Englantilaisten salapoliisiromaanien ja -sarjojen maailmanmenestys johtuu siitä, että niiden maailmassa on laaja skaala maailmankuvia ihan niin kuin todellisessa maailmassa. Mutta yleensä kaikella on järjellinen selitys. Joskus ovi jätetään hiukan raolleeen ..

maanantaina, huhtikuuta 14, 2014

Maanantain kukka

IMG_2542

Pääsiäisviikon maanantain kukka on vaaleanpunainen, lahjaksi saatu.
Onko tämä jalopelargonia?

sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2014

Värikollaasi 174: Houses in Istria





Värikollaasi 174

Yllä Istria.











Praha ja muu ihana Tshekissä




Tsekki on toista maata: vanhaa kulttuuria, omaperäisyyttä, rohkeutta.
Tyttäreni on muuttamassa Tsekistä, ja oli miehensä kanssa kevätmatkalla Prahassa. Klikkaa nuolia tai linkkiä kuvia kevätmatkalta Prahaan. Onneksi ehdin käydä Tsekissä ja nähdä myös naapurimaasta Puolasta Krakovan ja maaseuttua.



keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Makrokuvat: Kiemurteleva kampaus

Gemäldegalerie, Berlin

Renessanssinaisen kampaus on kuvattu berliiniläisessä taidemuseossa, Gemäldegaleriessa, jossa on eräs maailman suurimmista kokoelmista maalauksia keskiajasta alkaen. 

Valtionmuseoissa kuvaaminen on Saksassa sallittua. Salamaa ei saa käyttää. Yksityisissä museoissa kuvaaminen on sielläkin kiellettyä. 

Olen muuttanut maalauksen väriä. Alkuperäinen kuvani on esimerkiksi täällä toisessa blogissa.

Lisää kiemuraisia kampauksia
http://www.bellasugar.com/Renaissance-Hairstyles-Women-18486456#opening-slide


http://makrotex.blogspot.fi/2014/04/makrohaaste-142.htmlKiemurteleva

Botticellin maalaus  Nuoren naisen muotokuva on Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sandro_Botticelli_066.jpg



maanantaina, huhtikuuta 07, 2014

Parane pian -ruusut

IMG_2524

Paraneminen edistyi. Asensin tietokoneeseen OSX 10.9.2 -ohjelman. iPhoto katosi, mutta sain sen takaisin. Nyt näkyy myös Microsoft Word. Tekemällä oppii.

sunnuntaina, huhtikuuta 06, 2014

Värikollaasi 173: Kahvilaelämää

Hki-Berlin-Stockholm-cafes

Tukholman vanhan kaupungin keskiaikaisessa talossa oleva kahvila, Strindbergin kahvilan entinen paikka, ja alla Berliinin taidemuseon kahvilan tuoli (Gemäldegalerie) ja tavaratalo KaDeWe'n näköalakahvilan muki.

Värikollaasi 173
talvi 12 -värit





lauantaina, huhtikuuta 05, 2014

1950-luvun minkkistoola ja elokuvat

1950-luvun minkkistoola Montrealista

Olen katsonut joitakin vanhoja suomalaisia elokuvia. Ennen  sotaa ja sodan jälkeen varsinkin olympiavuonna tehtiin hienoja elokuvia, joissa oli tyylikkäitä koteja ja muodikkaita vaatteita. Lahjakkaat lavastajat olivat asialla.
Kuvassa oleva minkkistoola on kanadalainen. Sain sen erään hienon vanhan rouvan kuoltua, sillä Kanadan sukulaiseni ajattelivat, että eurooppalaiset kirjailijat käyttävät tällaisia juhlissa. Edellisessä asunnossa oli ennen peruskorjausta välillä niin kylmää, että istuin tämä harteillani sängyssä lukemassa tai kirjoittamassa. Nyt tämän omistaa tyttäreni, joka on käyttänyt sitä joissakin juhlissa. Se oli täydellinen 50-luvun pukujuhliin.

torstaina, huhtikuuta 03, 2014

Kevään merkkejä

IMG_2510

Eikö tuossa lehmuksessa olekin kevään merkkejä?

 

Seitsemän annosta vihanneksia ja hedelmiä



Kasvisateria sufi-ravintolassa Berliinissä. Siinä on myös munakoisoa, joka on terveellistä. Nuolien avulla voit katsella muitakin kuvia tästä ravintolasta ja sen ympäristöstä.

Pitäisi syödä ainakin seitsemän annosta vihanneksia ja hedelmiä päivässä.

http://www.ucl.ac.uk/news/news-articles/0414/010413-fruit-veg-consumption-death-risk


  IMG_2893

Kalaa ja vihanneksia kotona. Lempiateria: höyrytetyt vihannekset ja kala.

(Tämä veitsi on kirpputorilta ja todella hyvä vanhan ajan veitsi. Sen oma  pari on pitkäpiikkinen, jolla pistää helposti kitalakeen. Vanha design-haarukka oikein hyvä, sekin kirpputorilta.)


fruit and berries

Hedelmät ja marjat!

keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014

Shaker-lahko

50Shakerchair

Shaker-tuolit. Kuva: Matti Amnell

Ihmettelin, miksi Wikipedia oli viitannut mm minun artikkeliini Shaker-lahkosta ja tehnyt (tökeröhkön) jutun shakereistä. Sehän johtuu  Tero Saarisen tanssiteoksesta, josta kerrotaan HS:n Kulttuuriosastolla (Hannele Jyrkkä: Näyttävä loikka tanssielokuviin HS ).Minulla on copyright tähän artikkeliin: Anne Leen henkeä ei enää ole, mutta esineet elävät[Shakerit.] – Kotiliesi. 62 (1984): 19, s. 26-29, 35.
 Se oli aikoinaan Kotiliedessä, mutta siihen aikaan lehti ei saanut ainaisoikeutta ostamiinsa
lehtijuttuihin.

  50PleasantHill

Shaker-museo. Pleasant Hill. Kuva: Matti Amnell
Pleasant Hill, Shaker-historiaa ja kylä nyt


Makro: MIttari

mittari by Anna Amnell
mittari, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Makrokuvat: Mittari. Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta.
Tämä on toisinto parin vuoden takaisesta kirjoituksesta. En malttanut olla ottamasta osaa, vaikka olen sairaana. Vastaan kommentteihin joskus myöhemmin. Mukavaa keväistä viikkoa.

Ensimmäinen talvi Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.

Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.

Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?

Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.

Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.

Lue: Toby oli Maine coon-kissa (Täällä kissablogissani Toby ja muut kissat)

Ks myös orange Maine coon -cat


Topi_puussa


Toby puussa. Kuva: Matti Amnell (Jr)

tiistaina, huhtikuuta 01, 2014

Nyt pitää levätä

IMG_2506

Kaunis iltarusko Runeberginkadun ja Pohjois-Hesperian kulmasta kuvattuna noin puoli tuntia sitten

Käsikirjoitus lähti ja kuume tuli. Tein flunssaisena ja toipilaana loppuvaiheen yhteispainoksen tekstin muokkauksesta ja nyt tuli romahdus: keuhkot rahisevat, kuumetta, kamala väsymys. Lääkäri antoi kymmenen päivän antibioottikuurin ja määräsi täyslepoon.

Niin sairas en kuitenkaan ole, etten olisi ottanut Mehiläisen kulmalla tätä kuva iltaruskosta, ennen kuin astuin päivystyksen ovesta sisään.
Bloggausloma.:)

Ei mitään aprillia: myrskyjä ja rajuilmoja

park

On pelottavaa nähdä, kun myrsky alkaa, puut alkavat heilua kuin joku ravistelisi niitä ja suuri puu kaatuu rytisten.

Tänä aamuna luen sanomalehdistä, että suomalaistenkin täytyy varautua äärisäihin. Olen kuvannut jostain syystä myrskyä kaikissa Aurora-kirjoissani. Siinä on symboliikkaa: 1900-luvun alun yhteiskunnan myrskyisä muutos tai oikeammin sen tulon tietoisuus kirjoittajan ja lukijan alitajunnassa on keskeinen näissä kirjoissa. Olen käyttänyt kuvauksissa myös omaa kokemustani. 

Olin Korkeavuorenkadulla kuudennessa kerroksessa sijaitsevan asuntomme avoimen ikkunan ääressä, kun edessäni olevassa Johanneksen puistossa alkoi aivan yhtäkkiä myrsky. Se oli pelottava kokemus. 
Ensin kuului, kuinka tuuli yhtäkkiä kiihtyi. Kuudennesta kerroksesta katsottuna näytti siltä, niin kuin puut olisivat nousemassa ylös juuriltaan ja puisto olisi lähdössä liikkeelle. Sitten kaatuikin yksi puista rytisten ja kuului huuto. Myrsky oli hetkessä ohi. Valtava puu oli maassa.

Suljin ikkunan ja juoksin aamutakkisillani alas puistoon katsomaan, oliko joku jäänyt puun alle. Onneksi paikalla ei ollut ketään. Helsingin kaupungin puisto-osaston miehet olivat hetkessä puistossa.

Siirsin tämän myrskyn alkamisen havainnon kirjaani. Siinä puut eivät kaadu - vielä:

Eivät Olga ja Elisabet pelänneet enää myrskyä, vaan katselivat usein sen alkamista parvekkeeltaan [Terijoen huvilalla]. Ensin linnut lentelivät levottomina edestakaisin puitten yläpuolella. Sitten tuuli alkoi kieputtaa kuivuneita lehtiä ja oksia ja nosti niitä yhä ylemmäksi aivan puitten latvoihin asti. 
  Kun puut alkoivat huojua ja taivas muuttua synkäksi, oli aika rynnätä sisään. Tytöt polvistuivat ikkunan edessä olevalle sohvalle ja toisiinsa nojaten ihailivat salamoita ja kuuntelivat kaatosateen ropinaa katolla.
(Aurora ja Pietarin serkut, 1993)

Pohjois-Amerikassa sään muutokset ovat olleet aina rajuja. Vanha siirtolainen kertoo laivalla:

Kun olin poikanen, meille tuli eräänä kesänä niin paljon mustia heinäsirkkoja, että ne pimensivät auringon ja söivät kaikki jyvät. Toisena vuonna satoi peukalonpään kokoisia rakeita. Vilja meni lakoon ja oli tulla nälkäkuolema. Kesällä on toisinaan niin kuuma kuin saunassa. Talvella on kylmää kuin Siperiassa. Ei käy pitkäksi aika Amerikassa. Aina jotain tapahtuu, jos ei hyvää niin pahaa, tulee vaikkapa pyörremyrsky ja vie tuvan oven mennessään.
(Aurora –Vaahteralaakson tyttö, 1991, 1992)

Myrsky on juonen alkuun paneva voima kolmannessa Aurora-kirjassa. Se alkaa myyttiseltä Niagaralta ja mullistaa laakson reunalla olevan talon ihmisten elämän. Ollaan edelleen 1900-luvun alussa, ensimmäiseen maailmansotaan ja vallankumousten aikaan on vain muutama vuosi:

Kevätmyrsky lähti liikkeelle Niagaralta ja pyyhälsi vaahtopäät aallot kintereillään Ontariojärven toiselle puolen Torontoon. Se repi kattopeltejä, kiskoi puita juurineen ja ravisteli kaupungintalon kellotornia niin kovaa, että kivinen koira irtosi tornin seinämästä ja loikkasi villinä vapauteen. Myrskytuuli riensi sitten kaupungin ulkopuolelle vihreille kukkuloille ja sukelsi syvälle tummaan laaksoon.
  Kyhmyinen villiomenapuu natisi rajuilmassa, muutama kiemurainen oksa taittui ja lensi laakson pohjalla juoksevalle purolle, mutta omenapuu ei murtunut. Se oli kokenut pahempiakin myrskyjä.
  Ukkonen jyrisi ja salamoi. Korkeat sokerivaahterat huojuivat laakson reunoilla, vanha hemlokki kaatui rytisten ja puitten juurilla pesissään kyyhöttävät pesukarhut ja haisunäädät vapisivat pelosta.
  Salamat välähtelivät ja valaisivat laakson reunalla kohoavaa isoa kartanoa. Myrsky alkoi riehua tuulen ja sateen pieksämissä suipoissa torneissa. Valot sammuivat kartanosta. Myrskytuuli kolisutteli kattoa ja kieppui parvekkeilla. Se lennätti ilmaan kokonaisen pilven kuivia oksia ja lehtiä puutarhasta ja kasvimaalta, heitti ne verannoille ja valurautapenkeille ja pujahti sitten alastomien marmorikerubien kannattelemaan sementtiruukkuun nauttimaan kaatosateesta.
(Aurora ja villikyyhkysten aika, 1995)

Muokkaan yhteispainosta Aurora-kirjoista. 
Anna Amnell:  Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoistani. Myös eKirja. Noin 400 sivua. Ilmestyy syyskesällä 2014.  Sisältää kirjat Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut 1993 ja Aurora ja villikyyhkysten aika 1995.

p.s. Myrskyt ovat usein hyvin rajuja Toronton laaksoissa, jotka ovat oikeastaan enemmänkin rotkoja (ravines).