Ranskalaisuus näyttäisi olevan ihailtua Belgradissa. Nuorisolla myös amerikkalaisuus.
Muistellaan mieluusti niitä aikoja, jollloin monikulttuurinen, itämaisen eksoottinen mutta samalla tyylikäs Belgrade oli suosittu matkailukohde. Ostin kirjan, jossa on kuvia vanhoista Baedekkerin matkaoppaista. Kuvia enimmäkseen 1900-luvun alun tyylipuhtaasta kaupungista ja ihmisjoukoista, jotka vaeltavat leveällä kadulla, joka alkaa taas täyttyä turisteista. Ehkä he ovat enimmäkseen maasta eri puolille maailmaa paenneta siirtolaisia, jotka ovat tulleet käymään kotimaassa.
Yritetään unohtaa "ne ikävät vuosikymmenet, joista joudumme maksamaaan vielä kauan", kuten eräs sosiologi meille kertoi. Jossakin museossa iäkäs mies kysyy meiltä taas toiveikkaasti: Kävittekö Jugoslaviassa? Monille muille taas Jugoslavia tarkoittaa Jugoslavian kuningaskuntaa ja muita menneitä loistonaikoja.
