Bloggaustauko jatkuu taas

Topelius-patsas Esplanadilla
Lokit ovat villiintyneet, ja niitä on hyvin paljon Esplanadilla.

Havis Amanda ei kastu suihkulähteessään

Tänään 29-4-2009 Juhani Lampi kirjoittaa HS:n Mielipide-osastolla:
"Vuosia sitten suihkut olivat näyttävät, ja veden pärskettä lähteessä oli ilo katsella. Sittemmin jokin kaupungin instanssi vähensi pumppujen paineita, koska putkistot eivät muka kestäneet. Toimenpiteen piti olla väliaikainen, kunnes putket korjattaisiin."

Samaa ihmettelin muutama päivä sitten, kun halusin kuvata Havis Amandan suihkulähdettä. Oli vaikeaa saada kuvaa vedestä. Varsinkin merileijonan suusta tuleva vesisuihku on surkea.

Runeberg Esplanadilla

Iltakävelyllä voi ihailla vielä monia taloja, jotka kätkeytyvät kohta puiden lehtien taakse. 1900-luvun alussa nämä puut olivat pieniä, joten näkymä oli täysin erilainen. Nähtävästi nämäkin puut täytyy uusia jossain vaiheessa. Niin oudosti Suomessa tehdään. Muualla taas vanhoja puita suojellaan.

En ole käynyt Kaivopuistossa sen jälkeen, kun sieltä kaadettiin pitkä rivi puita. Lisää kaatuu tänä kesänä. Toivon, että Esplanadia ei pilata samalla tavalla.

Helsingin patsaat: Sakari Topelius

Koulupuiston Sakari Topelius (1818-1898) lasten ympäröimänä. Ville Vallgren

Sakari Topelius kuoli maaliskuun 12 p:nä vuonna 1898. Hänen hautajaisensa pidettiin Koulupuiston vieressä olevassa Johanneksen kirkossa. Arkkitehti Aili Salli Ahde-Kjäldman, rakennusmestarin tytär, oli tuohon aikaan 6-vuotias. Hän kertoo muistelmissaan:

"Papalla oli silloin melkein valmiina Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19:ssä. Talo oli Hård af Segerstadin piirtämä, ja se sijaitsi aivan vastapäätä kirkkoa. Tämän talon neljännessä kerroksessa oli meitä varten pesty hyvä näköalaikkuna, mutta pääsy sinne ei suinkaan ollut helppoa. Kaikilla koululaisilla oli lupaa, ja kansaa oli niin paljon liikkeellä, että kadut kirkon ympärillä täytyi sulkea ja läpikulku kiellettiin. Meidän oli kierrettävä Pikku Roobertin- ja Kasarminkadun kautta Punanotkon kadulle ja sieltä porttikäytävän kautta Kihlmanin naapuritalon pihalle. Siellä oli sitten kiivettävä korkean kivimuurin yli uutisrakennuksen puolelle. --Sieltä suuresta ikkunasta olikin paljon parempi näköala meillä kuin niillä lapsiraukoilla, jotka seisoivat alhaalla ihmismeressä. Hautajaissaattueessa oli paljon väkeä ja silinteripäiset herrat kantoivat kukilla koristettua mustaa arkkua. Kaikilla vanhoilla ihmisillä oli musta arkku. Joka puolella oli lippuja - ja niitä oli paljon. Hautajaissaattue ulottui kauas, ja kun meidän silmistämme jo hävisi alkupää, jatkuivat sufletti- ja landoorivit yhä."
(Kotini vuosisadan lopun Helsingissä. 1964. 3. painos, 185-187.

Kalevalan päivänä

Elias Lönnrotin patsas, kuva: Anna Amnell
Elias Lönnrot, "father" of Kalevala
Lönnrot and Kainuu

Mies toisesta maailmasta. Kuva: Anna Amnell
Juhlasää: Helsinki Kalevalanpäivänä

Elias Lönnrotia voi sanoa renessanssi-ihmiseksi. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen ja saavutuksensa suomalaisessa kulttuurissa suuret. Hänen alojaan olivat kielitiede, kasvitiede ja lääketiede.

Eläkkeelle jäätyään Lönnrot laati suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1880), jossa oli yli 200 000 sanaa, vain 10 000 sanaa vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 1960 suomen sanakirjassa.

SKS:n Elias Lönnrot-tietopaketti

Photo Friday: 'Freeze Frame'

Photo: Anna Amnell 2008

Pysähtyminen/Stop-motion:
Veistokset/Statues/Helsinki
"Tämän rauhanpatsaan pystytti Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi 6.4.1968." (This statue of peace was erected by the people of Finland as a symbol of the peaceful coexistence and friendship of Finland and the Soviet Union; April 6, 1968).

Turistien suosikki

Helsinki Cathedral
Originally uploaded by amnellanna

On vaikeaa saada Tuomiokirkko-näkymästä kuvaa, jossa olisivat mukana kaikki sen ainekset: kirkko, kellotapuli, Nikolauksen kappeli, "Rakastetun tsaarin" patsas, portaat, apostolien patsaat.
Yhtä hyvin siihen kuuluvat myös turistibussit ja kirkkoa kuvaavat turistit.

Taideteos

 

Kamppi, Helsinki
Eva Löfdahl: Leverty
Klikkaa alla olevia sanoja "Löfdahl Leverty", jotta näet kaikki kuvat tästä taideteoksesta.

Photo Friday: "Flight"

Runeberg and the birds

Kesä Helsingissä

 

Topelius-patsas Esplanadipuistossa

Diana-patsas yöllä

Diana-patsas yöllä, originally uploaded by amnellanna.

Iso Roobertinkatu: Patsas kävelytiellä

 

Björn Weckström: Viheltävä helsinkiläinen. Iso Roobertinkatu, Helsinki

Patsaat, Helsinki

DSC07690, originally uploaded by amnellanna.

Metallipuu kivierämaassa. Helsinki. Kamppi

patsaat, originally uploaded by amnellanna.

Patsaat: Äidinrakkaus

Äidinrakkaus, originally uploaded by amnellanna.

Kuva: Beesi.

Muinaiset ratsastajat

Muinaiset ratsastajat, originally uploaded by amnellanna.

Etualalla Eila Hiltusen Muinaiset ratsastajat ja taustalla Tukiaisen Mannerheimin patsas.
Eila Hiltunen

Patsaat ja politiikka

Kuva: Anna Amnell

Elias Lönnrot

Lönnrotinkadulla on Vanhankirkon puiston lähellä tämä Emil Wikströmin veistämä kalevalaishenkinen patsas, joka vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä.



Kuva: Anna Amnell

Kyllä Suomessakin on patsaita siirrelty poliittisista syistä. Edelfelt-patsaskin on joutunut kokemaan politiikan muutoksista. Se oli pitkään poissa Ateneumin edestä.

Tämä patsas häädettiin nimittäin hulluina vuosikymmeninä "ilkivallan vuoksi" Ateneumin [joka oli silloin taidekoulu] edestä Eiraan ja on tuotu hissukseen takaisin. Se on siis jälleen Ateneumin vieressä, rautatietorilta katsoen oikealla puolella.