Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hietarannan paviljonki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hietarannan paviljonki. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, lokakuuta 20, 2015

maanantaina, helmikuuta 27, 2012

Hietsun paviljongista helsinkiläisten kylätalo


Beach, Iisalmi, Finland, originally uploaded by Anna Amnell.

Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus. Se on mukana arkkitehti VilleYlösen tutkimuksessa.

Arkkitehti Ville Ylösen diplomityössä esitellään suunnitelma vaille käyttöä jääneen Helsingin Hietarannan pukusuojarakennuksen (Gunnar Taucher 1930) korjaamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotiseksi liikunta-, harrastus- ja kulttuuritilaksi.

Ylösen diplomityö on osa Töölön kaupunginosayhdistyksen kansalaishanketta, jossa halutaan saada uutta eloa Hietarannan uimarannalle. Mukaan tutkimukseen ovat päässeet sekä Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus että tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä.

"Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikaa jolloin pohjoismaissa oltiin siirtymässä 20-luvun klassismista funktionalismiin. Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen työnsä tiivistelmässä.)

Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: "Hietarannan paviljonki edustaa myös kansankulttuurin kannalta tärkeätä muutosajankohtaa. Merkittävimpiä kansankulttuurin muuttumista edistäneistä tapahtumista on ollut työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, mikä mahdollisti aiemmin vain säätyläisten etuoikeutena olleiden harrastus- ja huvittelumuotojen leviämisen laajempien kansanryhmien pariin. Yksi tällainen huvittelumuoto oli retkeily ja uimarantaelämä. Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella. Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)
Ylönen, V. 2012. M.Sc. thesis.
Hietsu pavilion – Refurbishment of the Hietaranta beach changing rooms into a community space.
Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Department of Architecture. Espoo, Finland.
(PDF)
Ylönen Ville: Hietsun paviljonki - Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012
Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
kotisivu www.villey.net/

    Iisalmen uimala

Iisalmen uimala on mukana tutkimuksessa

Päivitys:
Anssi Keski-Vähälä; Uimalapaviljonki kiinnosti.  Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin Töölössä viime maanantaina. - Töölöläinen Nr021/12/ 16.9.2012 /Kotikulmilla, sivu 5.
Ville Ylönen esitteli tutkimustaan.