Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runeberginkatu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runeberginkatu. Näytä kaikki tekstit

torstaina, toukokuuta 28, 2015

Toukokuun loppu 2015

alkukevään vihreä puu

Iltakävelyllä kuvattua Töölössä


Keltaiset orvokit

Kukkia Aleksilla

P1030841

Lisää kukkia Aleksilla


Kiasma, the museum of modern art

Kuvasin taas raitiovaunun ikkunasta Kiasman


The Helsinki Music Centre

ja musiikkitalon (klikkaa suureksi)


P1030897

Puistonpenkki Hesperian Esplanadilla Runberginkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmassa

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2015

Linnanmäen nimi näkyy vielä

Linnanmäen nimi näkyy vielä

Lehmuksiin tuli yhtäkkiä lehdet, ja maisema alkoi muuttau nopeasti. Tukemalla kameran ikkunan yläkarmiin sain Linnanmäen nimen vielä näkyviin. Koin jotain vastaavaa edellisessä asunnossa, joka oli kuudennessa kerroksessa Johanneksen puiston laidassa. Maisema muuttui 20 vuodessa, kun lehmukset kasvoivat. Maiseman yläosa kapeni ja kapeni vuosien varrella. Tuli  eteen vain puisto.

The sign of the amusement park Linnnamäki is disappearing behind the trees.

Osalllistun tällä kuvalla Värikollaasit 232 aiheeseen Kevät
Kevät teki kollaasin "Linnanmäki ja puut"
Sama kuva suurena


P1030794

Koko maisema kadun päässä.

torstaina, helmikuuta 13, 2014

Happy Valentine's Day



Hyvää Ystävänpäivää! Trevlig Alla Hjärtans dag!
Omena ja Pikkuprinssi ovat piilossa vasemmalla, neljäs tai viides kuva.:)



Kukkakaupoissa on tänä vuonna valinnanvaraa! Asetelma on lähikukkakaupastamme (Runebergin kukka), jonka ikkunasta olen kuvannut suurimman osan kukkakuviani ja joka on ainakin tämän nojatuolipuutarhurin kukkatarha.:).

maanantaina, kesäkuuta 11, 2012

Runeberginkadun lehmuksia


Runeberginkadun lehmuksia, originally uploaded by Anna Amnell.
Lehmukset näyttävät kukoistavilta tänä kesänä.
Runeberginkadun minibulevardi.( bulevardi = puistokatu, jossa on keskimmäisenä ajoradat, joiden reunoilla on puurivit, ja reunimmaisina kevyen liikenteen väylät.)

  IMG_2761

Lehmukset kasvavat vapaina, leikkaamattomina. vrt alla olevaan kuvaan.

Prahan puistoja 2


Kuvakommenti Hannelelle, joka kommentoi tähän kirjoitukseen. Tässä on kuva, jossa on puita molemmissa muodoissa. Otin kuvan Prahassa toukokuussa. Muotoon leikattujen puiden rivi vaikuttaa hyvältä tässä ympäristössä. Kaksi tyyliä on siinä rinnakkain. Versailles on kuuluisin muotopuutarhojen joukossa. Keskustassa puut ovat muotoon leikattuja, mutta mitä kauemmaksi keskustasta mennään, sitä "villimmäksi" käy luonto. http://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Ks Hannelen Topiary -blogia, jossa kuva Turusta ja muotoonleikatuista puista siellä.

lauantaina, kesäkuuta 02, 2012

Lehmusten vihreys


Lehmusten vihreys, originally uploaded by Anna Amnell.
Sade ei haittaa, sillä lehmusten raikas vihreys voittaa ja päivän alku on myönteinen. Mieheni kävi jo kaupungilla eilen ja kertoi tullessaan, että näemme hevoskastanjat kukassa kahteen kertaan tänäkin keväänä. Sireenit puhkevat kohta kukkaan.

sunnuntaina, maaliskuuta 25, 2012

torstaina, lokakuuta 27, 2011

torstaina, tammikuuta 28, 2010

Korkeamman tason ihmettelyä



Meidän ikkunassa olikin ikkunahuurretta eli window frost . Lumihiutaleet ja jääkukat ihmetyttävät myös tutkijoita.

Yllätys torstaiaamuna. Jääkukkia keittiönikkunassa. Ei kuitenkaan yhtä isoja kuin aikaisemmassa asunnossa oli ennen kolminkertaisten ikkunoiden laittamista. Taustalla autojen valoa,

Window frost, frost flowers

Linkki "ikkunahuurteeseen" löytyitäältä. Kalifornialaiset läksivät siis merta edemmäksi kalaan pyytäessään minulta kuvaa jääkukista kuoron esitteeseen.

perjantaina, tammikuuta 01, 2010

Vuoden 2010 ensimmäinen aamu Töölössä

Sininen-talo-0101010a

Vuoden 2010 ensimmäinen aamu Töölössä Runeberginkadulla. 9.23am EET

Vrt talvinen näkymä Linnanmäkeen päin toisesta suunnasta (Matti Amnell).

lauantaina, marraskuuta 07, 2009

Vihreä talo

An old building opposite the National Opera

Suunnittelijat: O. Holvikivi & L. A. Pajunen (1911-1913)
Mannerheimintie 56

Lempirakennukseni lähiympäristössäni on tämä kaunis vihreä jugendrakennus, Vihreä talo Valon korttelissa vastapäätä Kansallisoopperaa. Korttelien nimiä

Vuosina 1912 - 1913 valmistunut Vihreä talo on Taka-Töölön korttelin numero 473 vanhin asuintalo. Sen paikalla sijanneessa Valo-nimisessä huvilassa avattiin vuonna 1899 Helsingin ensimmäinen sivukirjasto. Töölön sivukirjasto toimi huvila Valon tontille rakennetussa Vihreässä talossa vuosina 1913 - 1939. Huvila Valo on antanut nimen koko korttelille. Valon korttelin rakennukset ovat
seitsemän vuosikymmenen aikana rakennettuja (1912-1982).
Korttelista käyteään myös nimeä Carelia-kortteli

http://www.navea.net/carelia.html



Vihreä talo: Mannerheimintie/Runeberginkatu

torstaina, lokakuuta 01, 2009

Kaupungin äänet

Töölö
Näkymä erkkeristä Mannerheimintielle päin.

Pidän kaupungin äänistä. Olen asunut kaupungin keskustassa lapsesta lähtien, alussa pikkukaupungissa, jossa hevosrattaat ja reet ajoivat kirskuen ohi ja sen jälkeen suuremmissa kaupungeissa. Varsinkin raitsikan ääni tuntuu kodikkaalta, sillä ensimmäinen yhteinen kotimme oli Pikku Robertinkadulla, jonne kuului varsinkin sunnuntaiaamuisin, kuinka kolmonen kääntyi Isolle Roobertinkadulle sen ajan reitin mukaisesti.

Korkeavuorenkadun tienoot tuntuivat monesti pikkukaupungilta: kirkko keskellä "kylää", lähellä museo ja kouluja, urheilukenttä, pitkään toiminut Kontion ruokakauppa, putiikkeja. Raitsikka kulki joinakin vuorokauden aikoina harvoin, perheen nuoriso käveli aina keskustaan. Hevosia ja rattaita sekä vanhanaikaisia autojakin näkyi, kun hääparit lähtivät Johanneksen kirkolta kohti hääjuhlia.

Tunnen asuvani nyt "kaupungissa", ei tarvitse enää juosta kympin raitsikkaan, joka kulkee harvemmin. Meitä lähellä olevalta Oopperan pysäkiltä lähtee jatkuvasti raitsikoita keskustaan. Kotikadullamme kulkee kolmonen, joukko busseja ja muuta liikennettä, mutta ei se ole häirinnyt. Kun astuu ulko-ovesta kadulle, tuntee kaupungin elämän sykkivän kiihkeämmin kuin Johanneksen puiston vieressä, jossa tunsi monesti elävänsä kuin vuorella metsän keskellä, varsinkin silloin kun sumu nousi miltei huoneisiin saakka.

Vrt Linnanmäki vastapäisestä ilmansuunnasta. Täällä valokuvana

lauantaina, syyskuuta 19, 2009

Ullakolta erkkeriin



Olen muuttanut Sillin korttelista Carelia-kortteliin Runeberginkadun puolelle
http://blogisisko.blogspot.fi/2014/09/carelia-kortteli-helsinki.html
Olen nähnyt tästä korttelista käytettävän myös nimeä Valon kortteli

Meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin erkkeriä. Ainakin orkideat viihtyvät siinä. Erkkerissä on tällä hetkellä vasta neljä verhoa, kaksi keskellä, yksi kummallakin sivulla. Niiden avulla voi säädellä valoa. Mietin toisiko valoverho pehmeyttä erkkeriin vai päästäisivätkö säleverhot valon parhaiten huoneeseen suoden samalla yksityisyyttä, jota tarvitsee, kun vastapäätä on muita asuinrakennuksia. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana.

Kun asuimme Torontossa, meitä vastapäätä oli matala talo, jossa oli ruokatavarakioski. Olimme valinneet asunnon siitä talosta, koska siinä ei ollut kokolattiamattoja eikä kuumailmalämmitystä ja se oli lähellä metroasemaa, josta lapset pääsivät kouluun ja yliopistoon ja minä kaupungille ostoksille. Perheemme ainoa auto oli lomia lukuunottamatta mieheni käytössä, sillä hän joutui liikkumaan päivittäin Suur-Toronton alueella.

Tuosta näkymästä, josta on jäljellä poikani luonnos, on hyvät muistot, sillä kävimme elintarvikekioskissa päivittäin ostamassa maitoa, jugurttia ja muuta ruokatavaraa ja ystävystyimme kioskin pitäjiin, jotka olivat meidän laillamme siirtolaisia, yleensä Manner-Kiinasta muuttaneita. Tuli juteltua kaikenlaista.

Mutta istuimme monesti ikkunan ääressä ja haaveilimme paremmasta näkymästä. Nuorin lapsista keksi, että jos voittasimme Lottariosta paljon rahaa, muuttaisimme takaisin Helsinkiin ja ostaisimme asunnon ylimmästä kerroksesta puiston varrelta (penthouse apartment). Emme voittaneet lotosta, mutta saimme "ullakkoasuntomme" Helsingistä. Nyt olemme jälleen muuttaneet, ja maisema on jälleen vaihtunut. Ei olla enää puiston reunassa vaan vilkasliikenteisen kadun varrella.

Tämä näkymä on vielä outo, mutta se tulee vähitellen liittymään elämämme maisemiin, joita on ollut paljon: Kyrenian vuoret, jotka näin siintämässä etäisinä Nikosian keittiömme ikkunasta, kun tiskasin, Suomenlinnan puisto ja vanhat rakennukset, metsä Herttoniemessä, Huopalahden rautatieasema, junanraiteet ja puistomainen Etelä-Haagan "dachamme", puutalomme piha, jossa kasvoi kuusikymmentä puuta, Tehtaankadulla Italian suurlähetystö, jonka iltapukuista juhlaväkeä katsoin sisareni kanssa leveällä ikkunalaudalla istuen kauan sitten. Ja monet muut näkymät, joita voi katsella valokuva-albumeista.