Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi-imago. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi-imago. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, heinäkuuta 20, 2013

Kun Suomi muuttui


Isänmaamme äidinkasvot. 
Mikael Bobackan HBL:ssä ollut näkemys Suomi-neidosta on mielestäni varsin realistinen. Kuva on ollut esillä tässä blogissa aikaisemmin. 

Muutimme vuonna 1979 pois Suomesta, koska olimme täysin kyllästyneitä suomettuneisuuteen.  Kun palasimme vuonna 1988, Suomi oli täydellisesti muuttunut.

keskiviikkona, syyskuuta 19, 2012

Kauhuvideo: Suomalaiset juopot vanhemmat

Ovatko suomalaiset juopot vanhemmat tällaisia? CNN, video

Suomalaisten ryyppäämisestä sensaatio maailmalla. Olen kirjoittanut tässä blogissa suomalaisten pöyristyttävän huonoista tavoista. Nyt eräs melkein pyhänä pidetty huono tapa, juopottelu on puheenaiheena maailmalla.
Millaisina lapset näkevät juopot vanhempansa? Lasinen lapsuus/Fragile childhood -video

keskiviikkona, elokuuta 31, 2011

Kapinallinen Suomi-neito

Jens Finnäs kirjoittaa tänään HBL:ssä valtioista, jotka ovat niskuroineet EU:ssa (Jens Finnäs: Inta bara Finland somn bråkar i EU. HBL 31.8.2011) Kirjoitus Finnäsin blogissa. Hän kirjoittaa, että Suomi on ollut 17 vuotta EU:n jäsen, on siis teini-ikäinen, kapinallinen.

Minua hätkähdytti Mikael Bobackan kuva teini-ikäisestä Suomi-neidosta. Karmea totuus?

Posted by Picasa

keskiviikkona, heinäkuuta 13, 2011

Elämää saaressa - Suomenlinna

Helsinki_1985_August_004

Asuimme yli kaksi vuotta Suomenlinnassa. Se oli satumaista aikaa, vaikka asuimme peruskorjaamattomassa asunnossa, jossa oli puulämmitys ja kylmä vesi. Olin kotiäiti, vein kesäisin lapset kaksi kertaa päivässä uimarannalle, mikä oli meille tämä hevosenkengänmuotoinen lahti. Toinen kesistä oli kuuma, samanlainen kuin nämä kesät. Istuin ystäväni kanssa rannalla, neuloimme, luimme ja juttelimme. Lapsille valmistui seuraavaksi talveksi vaatteita. Mieheni tuli iltapäivällä turistimoottoriveneellä kaupungista töistä, ui, ja läksimme kotiin. Illalla saatoimme vielä tehdä iltakävelyn valleilla. Lapsista tuli hyviä kävelijöitä. He kävivät esikoulua ja koulua kaupungin puolella, jonne matkustettiin kesällä lautalla ja talvella myös jään yli kävellen.

Kuva on otettu sinä kesänä, kun olimme Euroopan lomalla Kanadasta käsin. Kaksi lapsistamme on rannalla, jossa he leikkivät pikkulapsina. Olen miettinyt, millaista olisi asua taas Suomenlinnassa. Kesät olisivat ihania, voisi uida myöhäiseen syksyyn. Mutta talvet voivat olla ankaria.

Ehkä muistelen noita aikoja, sillä kuuntelen samaa musiikkia, Chopiniä, jota kuuntelin usein silloinkin, ennen levysoittimelta Thomas Vasaryn soittamana, nyt tietoneeltani Daniel Barenboimin  soittamana (The Warsaw Recital).  Silloin haaveilin pääseväni pois Suomesta. Olen miettinyt tänään, oliko virhe, että palasimme Suomeen. Kuvittelin, että Suomi muuttuisi, olisi iloinen siitä, että Itä-Eurooppa vapautui.

En jaksa ymmärtää enää, kuinka on mahdollista, että niin monet suomalaiset voivat edelleen ihailla poliittista ideologiaa, jonka kannattajat tappoivat ja sortivat omia kansalaisiaan, tuhosivat suomensukuisia kansoja, sulkivat kansalaisiaan mielisairaaloihin, kuljettivat meidän naapurivaltiomme kansalaisia vankileireille, oppia jonka kannattajat edelleen tyrannisoivat miljoonia ihmisiä. Se olisi aivan samaa, kuin jos ihailtaisiin edelleen sokeasti natseja heidän hirmuteoistaan huolimatta, jaettaisiin kirjallisuuspalkintoja natsismin julkisille ihailijoille ja natsikirjailijoiden nimissä.

Suomi on jakaantunut. Toiset ihailevat ja palvovat edelleen suomettumisen ajan "sankareita", kehuvat toisiaan, ylistävät sen ajan poliittisia lauluja. Toiset eivät edelleenkään uskalla puhua asioista avoimesti, eivät varsinkaan kirjallisissa piireissä, sillä kulttuurissa ovat vallassa edelleen suomettumisen ajan keskeiset henkilöt ja heidän jälkeläisensä, Suomen "pikkuprinssit", käyttääkseni äskettäin uutisissa Kiinan vastaavista poliittisista toimijoista käytettyä sanaa. Odotan kiinnostuksella sitä, miten uusi kulttuuriministeri toimii. Mihin aikakauteen hän kuuluu?

Menikö Suomi kokonaan pilalle viime vuosisadalla? Monesti tuntuu siltä, kuin Suomi on kuin saari, joka vaikuttaa oudolta tällä vuosituhannella huolimatta suurista saavutuksistaan monilla aloilla. Olen miettinyt, pitäisikö muttaa lopullisesti pois Suomesta.

maanantaina, syyskuuta 13, 2010

Suomi-brändi

Suomea aletaan tehdä tunnetuksi maailmalla. Lapin elokuvakomissio ja Film Location Finland ovat kutsuneet elokuvan huippuammattilaisia tutustumaan Suomeeen. "Heitä kiinnostavat kuulemma Senaatintorin venäläisvaikutteinen arkkitehtuuri, Merihaan neuvostoliittolaistyyppinen betonirakentaminen sekä Puu-Vallilan kaurismäkeläinen roso". (HS/Talous/Talousihme/Elop ja kännykkätehdas 12.9.2010)

sunnuntaina, syyskuuta 20, 2009

"Entä jos teloitamme suuret ikäluokat?"

Näin karulla otsikolla esittelee tämän päivän Aamulehti (Aamulehti/su/asiat/Mielipide 20.syyskuuta 2009) bloggaajien (kriittiset) reaktiot Kaari Utrion "ystävällisiin" kuolinpillereihin. "Kaari Utrion kuolemanpilleri saa humanistit kananlihalle."

Anna Amnell  Utriosta

Hävettää taas olla suomalainen, sanoi tyttäreni, jonka kanssa keskustelin tästä asiasta äsken puhelimessa. Tässäpä taas ainesta realistiseen Suomi-imagoon, joka leviää ulkomaille.

Lue netistä lainaukset "Avustettu kuolema puistattaa".

Aikaisemmin Aamulehdessä oli tämä uutinen Utrion kuolinpilleriehdotuksesta.

mtv3:n keskustelu: lue mitä lääkäri kertoo vanhusten hoidosta