Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suurkaupungin luonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suurkaupungin luonto. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, toukokuuta 21, 2013

Outo kirjoitus Bookcrossing-sivuilla

003-1

Tämä laakso on keskeinen Aurora-kirjoissa

Saako kirjailija kommentoida kirjoistaan tehtyjä arvosteluja? Yleisenä ohjeena annetaan, että ei kannata kommentoida mitenkään. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että arvosteluja ei kannata edes lukea. Joskus on pakko kommentoida.

Päädyin jo aikaisemmin Bookcrossing-sivuille vuonna 2010 kirjoitettuun arvioon, jossa käsitellään nuortenkirjaani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992) Pakostakin epäilin, oliko kyseisen nimimerkin takana oleva henkilö edes lukenut kirjaani. (Hyvin suuri osuus kritiikistä kohdistuu kustantajaan, mm kirjan kanteen ja selostukseen takannessa. Kannen kuvan teki poikani,  mutta "laman vuoksi" yksi väri jätettiin kannen kuvasta pois.;) )

Ja juuri tämä kirja-arviointi tulee kuitenkin esille ensimmäisenä, kun joku etsii Googlella tietoa kirjastani. Kai syynä on se, että kirjallisuuden asiantuntijana esiintyvä kirjoittaja käsittelee minua ja perhettäni kuin juorupalstan toimittaja, mm ivailee sukunimenmuutoksestamme.

Täällä on kirjoitettu kirjoistani normaalia tekstiä ( Kemppu 2.3.2010,) Lukutoukkanen 7.7.2010

Mutta täällä ei:
Pahinta on se, että hän esittää kirjastani virheellisiä ja asiattomia väitteitä:
Tarna Foorumissa  29.6.2010 (June 27 Releases): " In spite of the title, the book doesn't talk about maples in the valley but the roses."
- Jo kirjan ensimmäisellä sivulla kerrotaan laaksosta, jossa kirjan tärkeimmät kohtaukset tapahtuvat. Samoin kirjoitan jo ensimmäisellä sivulla vaahteroista.

Suomeksi foorumilla ja journalissa kyseinen nimimerkki väittää, että:
- en kirjoita intiaaneista. Jo ensimmäisellä sivulla kerrotaan intiaaneista laakson ja kaupungin historian yhteydessä. Mutta Torontossa ei ollut juuri lainkaan intiaaneja 1900-luvun alussa.
- en kerro Torontoa käsittelevässä kirjassani Prinssi Edwardin saaresta. Se on huvittava vaatimus, sillä Toronto on 1700 kilometrin päässä Prinssi Edwardin saaresta.
- mustia kohdellaan hyvin kirjassani vuoden 1903 Torontossa. Se oli totta. Sattumalta Torontossa oli näyttely Toronton mustien historiasta juuri samaan aikaan kuin kirjoitin tätä ensimmäistä Aurora-kirjaa.
- että Toronto on vuotta 1903 kuvaavassa kirjassani hyvin "eurooppalainen". Se oli vielä 1950-luvullakin hyvin eurooppalainen ja nimenomaan englantilainen!

Lue myös Toronton laaksot ja Aurora-kirjat
Miten Aurora-kirjat syntyivät?

Lisää täällä

Toronton muuttuminen monikulttuuriseksi alkoi  vasta 1950-1960-lukujen jälkeen:
"For instance, it was not until 1950 that the government allowed citizens of the former enemy countries of Germany and Italy to immigrate to Canada again; and restrictions against visible minorities and newcomers from Third World countries did not begin to be dismantled in significant ways until the 1960s. Once that happened, however, immigration patterns shifted quickly so that by the 1970s the majority of immigrants came from countries outside of Europe."

Lisäys: Sain kuulla, että Bookcrossing sivuilla muut ovat kirjoittaneet ihan asiallisesti Aurora-kirjoistani (mm Kemppu 2.3.2010,) Lukutoukkanen 7.7.2010


keskiviikkona, huhtikuuta 10, 2013

Luontoaiheisia kirjoituksia

Blogi puutarhana ja muita luontoaiheisia kirjoituksia. Klikkaa esimerkiksi hakusanaa 'Nojatuolipuutarhuri'. ja katso nämä:

 Kevään tulo innosti kokoamaan luettelon luontoaiheisista blogikirjoituksista, osa niistä entisiä lehtijuttujani. Luontojuttujen aiheina muuiden muassa pesukarhu, korppikotkakilpikonna, magnolia, puutarhakirjat, puunvihaajia ja puunhalaajia, eläintenoikeudet, sokerivaahterat.


Tiinakirsikkapuussa1

Blogien osoitteiden muuttuessa linkit ovat vanhentuneet. Yleissääntönä on, että vanhoja lehtijuttujani (valikoima, linkit ja blogiin kirjoitetut) löytyy eniten Kotisivublogista, johon on liitetty myös entinen Kirjoituslipasto-blogi.  Lisäksi luontoaiheisia kirjoituksia on tässä blogissa. Katso hakusanat, joita on blogin pohjassa. Niitä on paljon! Myös nämä:


Aamu Amerikan maaseudulla

Aamu Amerikan maaseudulla. (kuva suurena)

Puutarha taskussa (kirjoja)

Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapille. (Kotisivublogissa, johon olen yhdistänyt myös Kirjoituslipaston vuonna 2008)

Muita löydät tästä blogista ja muista blogeistani hakusanojen avulla. Aurora -blogissa on kirjoitusnäytteitä myös luonnosta, sillä Kanadan luonto, etenkin Toronton laaksot ovat keskeisiä Aurora-kirjoissa. (Aurora ja Pietarin serkut kuvaa Helsinkiä 1900-luvun alussa.)

maanantaina, huhtikuuta 25, 2011

Toronton syvät laaksot ovat urbaani metsä


Löysin Don Valley -laaksosta ottamani valokuvan. Torontossa koulunsa käynyt Ernest Thompson Seton kirjoitti tämän laakson eläimistä. Setonin sukulaisten omistama Spadina ja laaksot saivat minutkin kirjoittamaan 1900-luvun alun Torontosta. Rakastuin näiden laaksojen luontoon. Lue lisää täältä.

maanantaina, huhtikuuta 26, 2010

torstaina, helmikuuta 19, 2009

Huuhkaja asustaa Johanneksen kirkon tienoolla


Kuva Wikipediasta
Huuhkaja (bubo bubo)
Oletko kuullut huuhkajan huhuilevan kulkiessasi Johanneksen kirkon ohi? Mieheni tuli juuri kuntosalilta (vähän vaille kahdeksan illalla) ja sanoi, että huuhkaja huutelee taas siellä. Mieheni työtoveri oli kuullut sen ääntelevän eilen.

Avasimme ikkunan, ja sieltä se kuului! Asuukohan se tornissa? Sieltä ääni tuntuu kuuluvan.

City-huuhkaja Bubi asui Olympia Stadionin luona vuonna 2007.

lauantaina, kesäkuuta 25, 2005

Ei juhannusta ilman kedonkukkia ja juhannusruusua, ei siirtolaisenakaan

Isoäidilläni ja äidilläni oli tapana kerätä kedonkukkia juhannukseksi kotia kaunistamaan. Mummolassa kukkia ja kukkivia sireenin, tuomen ja pihlajan oksia laitettiin hirsiseinän rakoihinkin. Toisinaan oli pihalla kokonainen juhannuskoivukuja.

Miehelläni ja minulla on tapana mennä joka juhannusaattona kävelemään meren rannalle. Vanhojen junanraiteiden lähettyvillä Kaivopuiston rannassa kasvaa joutomaalla monenlaisia kukkia kesästä riippuen. Tänä kesänä kukat olivat harvinaisen reheviä.