Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöt. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, syyskuuta 17, 2014

Kommentti: Villasukkakansa

038


Me olemme villasukkakansa. Käännämme vedon ja kylmyydenkin hyödyksemme ja jopa iloksemme.

keskiviikkona, heinäkuuta 06, 2011

Blogisisko: kirjoituksia käsitöistä


Mimi-knitting-Amnell1, originally uploaded by Anna Amnell.
Huomasin, että olen tehnyt linkitetyn luettelon vuosien 2005-2006 Broken Star -käsityöblogini kirjoituksista. Tervetuloa lukemaan niitäkin. Blogi toimii edelleen. Siellä on myös kuvia eri kulttuurien käsitöistä. Teemana onkin käsityöt harrastuksena ja kulttuurina. Alussa oli myös Blogisisko-blogissani kirjoituksia käsitöistä, mutta sitten aloin vähitelleen avata teemablogeja. Tyttäreni blogissa: Knitting is the new yoga.

lauantaina, tammikuuta 24, 2009

Tietokonejohto japanilaisessa kassissa

 


Minne laittaa kaikki tietokoneen käytössä tarvittavat johdot? Miniäni toi Japanin matkalta tuliaisiksi kassin, joka on niin hieno, etten ole raskinut käyttää sitä. Tilkkutyöllä koristettu kassi päätyi lopulta kaksoistehtävään.

Se on samalla koriste ja säilytystila olohuoneessa, jonne on muodostunut puolittain hyljättyjen tietokonetarvikkeiden toimintapiste. Vanha skannerprintteri toimii nimittäin vain vanhemman tietokoneen kanssa, mutta käytän sitä usein tulostamiseen, koska se vie paljon vähemmän mustetta kuin uusi skanneri, varsinainen syöppö. Suljettujen kaksoisovien takana on tietokone, josta tulee pitkä johto. Saan sillä yhteyden, jos mokkulani ei toimi. Tai sain. Vaihdoimme uuteen palveluun, ja olemme muutaman kuukauden kolmen yhteyden loukussa! Täytyy ajatella itämaisen tyynesti ja liukua eteenpäin odottaen normaalitilaa, johon kuuluu yksi yhteys ja "mokkulaorjuus", joka jatkuu vielä vuoden, sillä tein tyhmyyksissäni kahden vuoden sopimuksen, kun sain mokkulan edullisesti.

Mokkula oli alusta asti oikullinen, mutta onneksi sain vaihdetyksi sen ilmaisesti uuteen, joka toimii. En käytä mielellään pitkää johtoa, sillä pelkään, että joku saattaa kompastua siihen.

Tietokoneista ja Internetistä on niin paljon puuhaa ja vaivaa, että ymmärrän hyvin, kuinka joku saattaa kirjoittaa käsin tai vanhalla kirjoituskoneellaan. Käsinkirjoittamisessa on tunnelmaa, vaikka käsiala säilyy nykyään kauniina vain jos kirjoitan hitaasti.

Japanilainen kassi voisi opettaa, että vanhan kulttuurin ja modernin teknologian voi yhdistää, sillä juuri niin tekevät japanilaiset. He arvostavat perinteitä, muun muassa vanhoja taloja ja vanhoja huonekaluja, paljon enemmän kuin me eurooppalaiset. Kuvia Japanista.

P.S. Opera toimii kuin tanssi!
Posted by Picasa

sunnuntaina, toukokuuta 14, 2006

Pohjolan naiset. The Women of the North.



"Pohjolan naisten uutteruudesta minulla on tällainen lausunto:'He kutovat ihmeen taitavasti pellava- ja villakankaita ja ottavat kudonnaisten koristekuvioihin kukkia, sateenkaaren värit tai päivänpaisteessa veden pintaan kuvastuvien lehvien varjoja. Koruompelussa Pohjolan naiset voittavat helposti maailman kaikki muut taitavat ompelijat.' Kokemus todistaa tämän edelleen paikkansa pitäväksi, joskin ylellisyydenhalu nykyään estää Turussa jossakin määrin näitä harrastuksia." Daniel Juslenius: Aboa vetus et nova. 1700
Kolmas luku, 27, sivu 128. (alaviite 78, Olaus Magnus XIII, 9.) Suomennos Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen.

"Of the industriousness of the women of the north I have the following statement: 'They wave cloths of linen and wool with incredible skill and decorate their fabrics with patterns of flowers, the colours of the rainbow or the shadows of leaves reflected in the surface of the water by the sun. In embroidery the women of the North surpass all other seamstresses.' Experience proves that this is still true, although today the craving for luxury to some extent inhibits these pursuits in Turku." Daniel Juslenius, Turku Old and New. 1700. Chapter III, 27. (78, Olaus Magnus XIII, 9) English translation Gerard McAlster.



Daniel Juslenius, Aboa vetus et nova. Vanha ja uusi Turku. Åbo förr och nu. Turku Old and New. Kääntäjät/Översättare/Translators: Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen (suomi), Frans Johan Rabbe ja Laura Mattson(svenska), Gerard McAlster (English)

Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1043.

Kiitos kirjasta tekijöille ja lahjan antajalle.
Ruusu kirjan päällä on äitienpäiväruususta, jonka sain aamulla kirjan mukana. äitienpäivä, äitienpäiväruusu

sunnuntaina, syyskuuta 04, 2005

Välilevynpullistuma tutustutti minut Amerikan naisten käsityökulttuuriin

Minusta piti tulla tutkija Kanadassa. Ensimmäisenä syksynä lasten lähtiessä kouluun istuuduin olohuoneen pöydän ääreen edessäni paksu pino kirjoja ja reikäkortteja, joita käytettiin ennen tietokoneita tutkimustyössä. Aioin tutkia lapsen asemaa intiaani- ja inuityhteisössä. Olin sopinut aiheen paikallisen yliopiston kanssa.

Eräänä päivänä selkääni vihlaisi,kipu ulottui jalkaan asti ja yltyi hirvittäväksi. Tunsin olevani kuin sotilas, joka pomppii taistelukentällä yhdellä jalalla toisen jalan tynkää raahaten. En ollut tuntea itseäni peilistä. Kasvoni olivat tuhkanharmaat.

Lääkäri määräsi minut pitkään vuodelepoon. Sain kovia särkylääkkeitä. Jossain välissä todettiin sairaalassa iso välilevynpullistuma, joka olisi haluttu siellä leikata. Päätin koettaa muita keinoja: lepoa, fysioterapiaa ja kävelyä.

En pystynyt pitämään edes kirjaa kädessäni. Mieheni toi minulle kaupasta painoltaan kevyintä mahdollista luettavaa. Pienessä kaivoskaupungissa, jossa asuimme silloin, ei ollut paljon valinnanvaraa. Kevyitä ja halpoja olivat käsityölehdet. Niitä oli paljon. Sillä tavalla tutustuin amerikkalaiseen käsityökulttuuríin.

Lue lastun loppuosa uudesta blogistani, jonka nimi on Broken Star. Miksi nimi Broken Star? (Broken Star on symboli elämän epätäydellisyydestä)