Tutustuimme Kämpin uuteen terassiin. Sieltä oli hauskaa katsella puistoon illan viileydessä. Joimme iltateetä.
Quiche Lorraine näytti herkulliselta, mutta en voi syödä juustoa, jota on nykyään miltei kaikissa ruuissa. Piti ottaa Kämpin klassikko sandwich - ilman majoneesia. Valtava sandwich, en jaksanut syödä edes puolta annoksesta, riittää kahdelle.
Pidin eniten tuosta teekalustosta.
Kämp Classic: Crisp toast with chicken, tomato, bacon, onion and mayonnaise.
Quiche Lorraine
tea
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kahvila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kahvila. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, elokuuta 09, 2011
lauantaina, heinäkuuta 16, 2011
Café Strindbergissä iltateellä
Iltakävelyllä tuli vähän kylmä, ja menimme Café Strindbergiin lämmittelemään. Mieheni otti kahvin kanssa porosandwichin ja minä teen kanssa voileivän, jossa oli salaattia, savulohta ja "isoäidin kurkkua". Ohuet maustetut kurkkuviipaleet toivat kodikkaita muistoja.
Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.
Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.
Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.
Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.
perjantaina, heinäkuuta 15, 2011
torstaina, heinäkuuta 14, 2011
Strindbergin kahvila on avattu
Tältä näyttää uusi Strindberg. Katukahvila levittäytyy laajalle, joten tilaa on yhtä paljon kuin ennenkin. Hauska tunnelma. Klikkaa kuva suureksi!
maanantaina, heinäkuuta 11, 2011
Strindberginkulma on hiljainen
Sunnuntaina iltapäivällä Strindberginkulma oli näin hiljainen. Taisi tulla tehdyksi virhe, kun Strindberg joutui tuollta paikalta pois. Katukahvilat luovat nimittäin kesäkaupungin. Kahvilaihminen ei mene yleensä ravintolaan istumaan. Tunnelma on aivan erilainen.
sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2011
Kämpin terassi oli avattu
Kämpin terassi tuo mieleen Pariisin. En tiedä miksi, ehkä siksi kun Esplanadin vanhat kauniit talot muistuttavat joidenkin Pariisin kaupunginosien taloja.
Lasiseinät olivat myöhään juhannuspäivän iltana suljetut, sillä oli viileää. Tuli mieleen ajatus, että olisi hauskaa istua lasitetulla (ja mainoksen mukaan lämmitetyllä) terassilla talvella lumen peittäessä puiston puut. Kesällä katukahvilassa istuminen merkitsee autojen pakokaasujen nielemistä. Siitä ei halua maksaa paljon.
Tässä Zagrebin Hotel Esplanaden kahvilassa istui myös Agatha Christie, sillä se oli Idän pikajunan pysähdyspaikka.
Kappelin kahvila talvella
Kahvilat
Ei voi mitään, on ikävä Strindbergin kahvilaa. (Klikkaa hakusanaa 'kahvila' ja katso muita kahviloita)
Lasiseinät olivat myöhään juhannuspäivän iltana suljetut, sillä oli viileää. Tuli mieleen ajatus, että olisi hauskaa istua lasitetulla (ja mainoksen mukaan lämmitetyllä) terassilla talvella lumen peittäessä puiston puut. Kesällä katukahvilassa istuminen merkitsee autojen pakokaasujen nielemistä. Siitä ei halua maksaa paljon.
Tässä Zagrebin Hotel Esplanaden kahvilassa istui myös Agatha Christie, sillä se oli Idän pikajunan pysähdyspaikka.
Kappelin kahvila talvella
Kahvilat
Ei voi mitään, on ikävä Strindbergin kahvilaa. (Klikkaa hakusanaa 'kahvila' ja katso muita kahviloita)
torstaina, kesäkuuta 16, 2011
Kesä Helsingissä
Miten vietetään kesää kaupungissa? Kävellään puistoissa ja katsellaan näyteikkunoita, joissa on mitä ihmeellisimpiä tavaroita odottamassa varakkaita turisteja. Torilta ja katukaupoista voi ostaa marjoja, voi istahtaa katukahvilaan ja katsella, kuinka kesä muuttaa kaupungin. Pyöräily on muodikasta, ja polkupyörät ovat värikkäitä ja kauniita kuin lelut.
keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2011
perjantaina, kesäkuuta 10, 2011
torstaina, toukokuuta 26, 2011
Tee valvottaa
Eilen illalla oli hyvin viileää illalla. Olimme iltakävelyllä ja menimme kahvilaan lämmittelemään ja juomaan teetä. Kotona vielä toinen kupillinen. Olin pirteä melkein kahteen asti.
Kuvassa teetarjoilu Zagrebissa Hotel Esplanadessa, jossa asui aikoinaan muun muass Agatha Christie matkustaessaan Idän pikajunalla Mesopotamiaan, jossa hänen arkeologimiehensä oli kaivauksilla.
Lue kakkostee-tapauksesta. Klikkaa alla olevaa hakusanaa.:)
Kirjakauppa ja kahvila
Olimme tavanomaisella iltakävelyllä, mutta tuli kylmä. Helsingin pieni pyrähdys kesään oli ohi, ja kosteus ja kylmä merituuli hallitsivat kaupunkia.
Tuollaisessa tilanteessa pakemme ensimmäiseksi kirjakauppaan. Sitten ostettujen kirja-aarteiden kanssa kahvilaan juomaan teetä ja tutkimaan kirjoja.
Ja mitä onkaan noissa kirjoissa? Huumoria ja historiaa.
Elisabet Aho: Sisar. Kirja-arvostelu Keskisuomalaisessa,
Tuollaisessa tilanteessa pakemme ensimmäiseksi kirjakauppaan. Sitten ostettujen kirja-aarteiden kanssa kahvilaan juomaan teetä ja tutkimaan kirjoja.
Ja mitä onkaan noissa kirjoissa? Huumoria ja historiaa.
Elisabet Aho: Sisar. Kirja-arvostelu Keskisuomalaisessa,
sunnuntaina, toukokuuta 08, 2011
Penrose tiles in Helsinki
Keskuskatu keväällä äitienpäivän aattona. Bougainville kukkamyymälässä, katukahvila ja Penrosen laatat.
maanantaina, maaliskuuta 28, 2011
perjantaina, maaliskuuta 04, 2011
perjantaina, helmikuuta 11, 2011
Strindbergin kahvilan paikalla
Iltakävelyllä huomasimme, että Strindbergin kahvilan paikalle Mikonkadun ja Pohjois-Esplanadin kulmalle oli ilmestynyt tällainen kauppa, jossa on tuttua tavaraa.
maanantaina, marraskuuta 08, 2010
lauantaina, lokakuuta 09, 2010
Töölönlahden puisto syksyllä 2010
Miksi Helsingistä pilataan kauniit paikat, joissa ihmiset viihtyvät? Kuka sitä kannattaa?
Tämän kauniin kuvan katseleminen on surullista, sillä Töölönlahti ei ole enää sama, kun se muokataan kaavamaiseen moderniin tyyliin. Tämän päivän Töölöläinen -lehdessä kirjoitettiin siitä, että ei välitetä ollenkaan siitä, että ihmiset pitävät tästä puistosta juuri tällaisena, luonnonmukaisena.
Täytynee hyvästellä tämäkin puisto. Kaivopuistosta kaadettiin (kuvakansio Kaivopuistosta ja linkki nykyiseen näkymään) puistokäytävän kaikki puut, ja kestää kymmeniä vuosia ennenkuin siitä tulee yhtä kaunis kuin se oli ennen. Diana-puistosta tuli hyvin kaavamaisen näköinen. Se on kaunis ainoastaan yöllä ja talvella, jolloin on paljon lunta joka paikassa.
Ehkä seuraavaksi pilataan Esplanaadin puistot, kaadetaan kaikki lehmukset yhtä aikaa. Helsinkiläisten mielipiteillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. On vähän samanlainen tunnelma, kuin jos jostakin kauniista puutalokaupungista purettaisiin kaikki vanha pois ja rakennettaisiin tilalle uutta ja kaavamaista. Sitähän on tehty.
Kaikki missä ihmiset viihtyvät halutaan poistaa tai pilata niin kuin esimerkiksi Strindbergin kahvila, jossa kaikki, sekä turistit että kaupunkilaiset ovat nauttineet Suomen lyhyestä kesästä ja kauniista ympäristöstä.
Joku ei pidä kauneudesta eikä kodikkuudesta.
Klikkaa hakusanoja 'Töölönlahti', "Kaivopuisto", "puistot ja katso muutkin kuvat näistä kauniista puistoista.
perjantaina, syyskuuta 03, 2010
Näyteikkunaostoksilla keskustassa
En osta oikeastaan mitään muuta kuin kirjoja ja lehtiä, mutta minusta on hyvin hauskaa katsella näyteikkunoita. Helsingin keskustan näyteikkunat ovat onneksi kauniisti ja mielenkiintoisesti laitettuja.
Vaikka katukahvilat ovat tyhjentyneet, kannattaa mennä iltakävelylle. Ajamme raitsikalla keskustaan ja teemme iltakävelyn siellä, sillä aina on jotain kiinnostavaa katseltavaa.
Antaisin näistä parhaat pisteet tuolle mekolle, jossa hameosa on ristikkoa. Se oli pienen käsiteollisuuskaupan ikkunassa Aleksin ja Pohjois-Esplanadin välisellä poikkikadulla. Teemmme yleensä kierroksen näiden katujen välisten kortteleiden ympäri. Ehkä olemme pysähtyneet tontinkiertämisvaiheeseen eli lukiovuosiin, jolloin aloimme seurustelun. Hyvä taantuma, tulee lähdettyä liikkeelle sateisina iltoinakin.
Vaikka katukahvilat ovat tyhjentyneet, kannattaa mennä iltakävelylle. Ajamme raitsikalla keskustaan ja teemme iltakävelyn siellä, sillä aina on jotain kiinnostavaa katseltavaa.
Antaisin näistä parhaat pisteet tuolle mekolle, jossa hameosa on ristikkoa. Se oli pienen käsiteollisuuskaupan ikkunassa Aleksin ja Pohjois-Esplanadin välisellä poikkikadulla. Teemmme yleensä kierroksen näiden katujen välisten kortteleiden ympäri. Ehkä olemme pysähtyneet tontinkiertämisvaiheeseen eli lukiovuosiin, jolloin aloimme seurustelun. Hyvä taantuma, tulee lähdettyä liikkeelle sateisina iltoinakin.
maanantaina, kesäkuuta 14, 2010
Tämäkin on Helsinkiä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)