Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset ja nuoret. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset ja nuoret. Näytä kaikki tekstit

torstaina, joulukuuta 01, 2011

Teini-ikäisten aivot


Split, Croatia, originally uploaded by Anna Amnell.

Tämän päivän (30.11.2011) HBL:ssä neuropsykologi kertoo, miksi teini-ikäiset ovat erilaisia kuin aikuiset?

Aivotutkija Åke Pålshammar Uppsalan yliopistosta vertaa teini-ikäistä autoon, jossa on vahva moottori ja huonot jarrut. Tunteet ovat voimakkaita, mutta kyky hallita impulsseja ja tehdä päätöksiä puuttuu.(Hjärnkoll på tonårshjärnan. HBL/Forsking 30.11.2011.)

Ei ole mitään muuta aikakautta elämässä, jolloin ihminen ottaa niin suuria riskejä kuin teini-iässä. Teini-ikäisiin suhtautuminen perustuu usein väärään käsitykseen nuorten kehitystasosta.

Luullaan, että jo 12-vuotias on ajattelukyvyltään kuin aikuinen, valmis tekemään itse suuriakin ratkaisuja omasta elämästään, mutta uusin aivotutkimus, magneettikuvaus (magnetic resonance imaging , MRI) osoittaa, että aivojen kehittyminen on hidasta, ja sitä jatkuu usein yli 20-vuotiaaksi.

Tämä tieto perustuu uusimpaan lasten ja nuorten aivojen tutkimukseen, jota on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Neurologia ratkaisee, eivät hormonit.

Aivotutkimuksen mukaan lapsen aivot ovat jo 6-vuotiaalla melkein samaa kokoa kuin aikuisen aivot (yli 90%). Lapsen ajattelukyky kasvaa kuitenkin hitaasti 11-12 -vuotiaaksi asti, ja sitten alkaa ratkaiseva vaihe, karsiminen, josta lapsen tulevaisuus riippuu. (ks. Adolescent brain - why teenagers think and act differently. )

Jos lapsi ja nuori tottuu harrastamaan muusikkia tai urheilua, lukemaan kirjoja ja opiskelemaan, nämä toiminnot aivoissa vahvistuvat ja laajenevat niin kuin puuhun kasvaa oksia ja juuria.

Mutta jos lapsi ja nuori viettää aikansa tekemättä mitään, pelaa videopelejä, vain katsoo TV:tä, käyttää huumeita ja alkoholia, on odotettavissa, että sama meno jatkuu koko elämän ajan.

Kaikkein kriittisintä on aika puberteetin ja aikuiseksi varttumisen välillä. Silloin tapahtuu aivojen muovautuminen valmiiksi. Se vaihe kestää usein paljon yli 20-vuotiaaksi asti.

Olen nähnyt vastaavia tietoja jo aikaisemminkin, kun on korostettu sitä, että nuoret aikuisetkin tarvitsevat vanhempien tukea ja ohjausta.

Rauhallisissa oloissa kasvu aikuiseksi voi sujua hyvin. Mutta on väärin vaatia teini-ikäistä käyttäytymään aikuisen tavoin, tekemään itse päätöksiä ja suunnittelemaan elämäänsä, ennen kuin hänen aivonsa ovat valmiit, sanoo Jay Giedd, lasten psykiatri ja aivotutkija.

Uudet tutkimustulokset näyttäisivät tuovan aivan uusia haasteita yhteiskunnalle ja lasten sekä nuorten vanhemmille. Onko lasten ohjaus jätetty liian vähälle huomiolle, onko laadittu lakeja, jotka ovat haitaksi nuorille sen sijaan , että ne auttaisivat heitä kasvamaan rauhassa aikuisiksi?

sunnuntaina, elokuuta 19, 2007

Vanhan maan torvi


DSC08393, originally uploaded by amnellanna.

Kun kanadansuomalaiset olivat vihaisia jollekin, he saattoivat nimittää tätä "vanhan maan torveksi". En tiedä, mistä tuo nimitys tuli. Monille on tuttua, että siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä käyttävät toisinaan sekakieltä, fingelskaa, jossa englannin sanoja suomeksi väänneltyinä. Tätä voitaisiin pitää erään asteisena kreolina.

Joidenkin sanojen alkuperää oli taas vaikeaa tajuta. Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi vanhat pohjalaiset murresanat.

Elämäniloa


DSC08406, originally uploaded by amnellanna.

Lapsia Lohjan markkinoilla.

Lauantain pilviä


DSC08215b, originally uploaded by amnellanna.

keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Keskiviikkona


DSC08107, originally uploaded by amnellanna.

perjantaina, helmikuuta 16, 2007

Suomalaiset teini-ikäiset Unicefin tutkimuksessa

Aineellisesti hyvin, mutta psykososiaalisesti huonosti voivat suomalaiset teini-ikäiset Unicefin raportin mukaan. He elävät myös vaarallisempaa elämää kuin muiden rikkaiden länsimaiden lapset. (Johanna Westman "Tonåringar lever farligt." Hufvudstadsbladet 16.2.2007)

Westman kertoo, että Unicefin raportin mukaan italialaiset 15-vuotiaat lapset syövät päivän pääaterian vanhempiensa kanssa useita kertoja viikossa. Tässä asiassa Suomen tilanne on erityisen huono, kun mitataan lasten hyvinvointia rikkaissa länsimaissa. ("I just det avseendet placerar sig Finland särskilt lågt i Unicef:s mätning av barnens välmående i de rika västländerna.")

Aineellisesti parhaiten voivat lapset Hollannissa ja Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien. Mutta perheen ateriointitavat ovat vain yksi niistä kohdista, joissa tulee ilmi, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa keskivertoteini-ikäisten "aineellinen elintaso on paljon parempi kuin psykososiaalinen elämänlaatu". (" genomsnittsbarnets materiella levnadsstandard är långt bättre än den psykosociala livskvaliteten".)

Unicefin raportti