Näytetään tekstit, joissa on tunniste maisema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maisema. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, elokuuta 24, 2016

Mustaa ja valkoista

toile de jouy. Photo: Anna Amnell

Mustavalkoinen toile de jouy -kangas. (Tässä vaiheessa en vielä huomannut, että piti olla kotikatu :) )
Mustaa ja valkoista valokuvahaaste

Mustavalkoinen

Kotikadun päässä näkyy erkkeristä mustavalkoinen maisema. iltakävelyllä-jpg

Kotikadun ja Mannerheimin tien kulmassa on Ooppera. Siitä kulmasta vie raitiovaunu kaikkien helsinkiläisten kotikadulle Aleksille. Tavataan Stockmannin kellon alla.


Midday in January in  Helsinki

Entisen kotikatuni, television silloisen Kotikadun, näkymä ikkunasta.



maanantaina, joulukuuta 01, 2014

Pitääkö "kirjailijalla" olla "maisema"?

helsinki-blue

Tämä on vastaus Ritan edelliseen kirjoitukseeni jättämään kommenttiin: "Oi miten hieno Helsinki. Siitä saisi varmaan punaisenkin, ja vihreän :)."  Vastauskommentistani syntyi pitempi versio, kuten usein käy joillakin meistä bloggaajista.

Rita, olet oikeassa. Lukemattomia variaatioita muistissani. Asuin 20 vuotta tuossa näköalapaikassa ja näin Helsingin lukemattomat tunnelmat. Pitkään aikaan minulla ei ollut kameraa ja olin kotona vain vapaa-aikoina, mutta siitä tuli se suuri maisema, joka jäi mieleeni. Sitä katsellen kirjoitin kaikki kirjani (ensimmäiset työn ohella), viimeisestäkin alkuversion. Mietin sitä, osaanko kirjoittaa ilman "maisemaa". Jotkut kuulemma osasivat kirjoittaa vain tietyllä kynällä - siihen aikaan, kun kynällä kirjoitettiin.
Tästä aiheesta kirjoitettiin bloggaamisen alkuaikoina usein kirjoittajien blogeissa. Nythän keskustelua käydään yleensäkin vain muutamissa blogeissa. Kommentoiminenkin on vähentynyt. Nyt ollaan Facebookissa, josta minulla on lähinnä hyviä kokemuksia ja twittaillaan tänä kiireisenä ja tehokkaana aikana. Siihen en ole mennyt mukaan - vielä.:)

Tarkoitan "kirjoittajalla" samaa kuin writer,  henkilö joka kirjoittaa, olipa hän julkaissut kirjoja (a published writer)  tai ei, myös bloggaaja, kolumnisti. jne.

Valitettavasti alkuaikojen kirjoituksia on usein vaikeaa löytää. Haku alkaa toimia kunnolla vasta noin vuonna 2007 - ainakin minun blogissani. En löytänyt kirjoitusta aiheesta "Pitääkö kirjailijalla olla maisema?"?

Aikaisempi kirjoituksia:

Mitä on edessäsi?
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/12/ketjugalleriaan-mit-on-edesssi.html

Sulkakynä, lyijykynä, mustekynä ..2009 tallennettu versio alkujaan Kiiltomatoon tekemästäni alustuksesta, johon tuli paljon kommentteja.

(Kommentisssa kerron mustepulloon liittyvästä traumastani.:)


Sulkakynä, lyijykynä, mustekynä..Millä kirjoitat? Alustukseni keskusteluun, jota käytiin Kiiltomadon keskustelupalstalla 10.06.- 14.6.2004

Hyvänen aika - yli 10 vuotta sitten!

Kirjailijan työhuone. Tämä liittyy Nuorisokirjailijoitten osastolla Turun kirjamessuilla vuonna 2011 olleeseen näyttelyyn
http://blogisisko.blogspot.fi/2011/10/kirjailijan-tyohuone.html

Lue myös Nabokov ja jättiläislyijykynä (Speak Memory, Puhu muisti)
Pietari on tullut minulle entistä tärkeämmäksi sen jälkeen, kun sisareni poika oli siellä työssä muutaman vuoden ja olin siellä mieheni kanssa yhteensä kuukauden.

Ullakolta erkkeriin 2009 (muutto)
http://blogisisko.blogspot.fi/2009/09/ullakolta-erkkeriin.html

P.S. Aloittaessani bloggaamisen en voinut kuvitellakaan, että sitä jatkuisi näin kauan. Onneksi on vielä monia bloggaajia, joiden kanssa blogiystävyys on jatkunut kiireistä ja skismoista - Suomen syvästä poliittisesta jakautumisesta - huolimatta. Kiitos siitä! Blogimaailma on kasvanut niin paljon, että vain harvat jaksavat seurata sitä laajalti.

torstaina, lokakuuta 16, 2014

Syksymaisema erkkerin ikkunasta - syksy

syksymaisema

Kuva on otettu ikkunan ja lasikaapin seinän läpi ja tehty ryhdikkäämmäksi kameran kuvankäsittelyllä.

perjantaina, helmikuuta 14, 2014

Photo Friday: 'A Landscape'



A beautiful lake in Carelia near Saint Petersburg.
Photo Friday: A landscape
maisema maaseudulla

perjantaina, elokuuta 02, 2013

maanantaina, heinäkuuta 30, 2012

Heinäkuu 2012

Puisto Koskelassa

Tavallinen suomalainen heinäkuu. Olympialaiset alkoivat.
Sitemeterissä on ollut ongelmia, on näkynyt kahtena tai jättänyt valkoisen tyhjän kohdan sivupalkkiin. Olen kirjoittanut Sitemetriin ja ottanut väliaikaisen mittarin.

sunnuntaina, toukokuuta 22, 2011

Kevään vehreys


22-05-2011, originally uploaded by Anna Amnell.
Lehmuksien lehdet kasvavat, ja maisema muuttuu. Tässä valossa näkyy talon vaaleansininen väri.

perjantaina, maaliskuuta 14, 2008

Kauneus luonnossa ja taiteessa. "Maaginen maisema"



Maisema ikkunastani katsottuna tänään vähän aikaa sitten.

Näen ikkunastani Helsingin keskustan taloja ja niiden yllä olevan taivaan. Ihmettelen ja ihailen jatkuvasti tuota maisemaa. Maalaustaiteessa kuvataan nykyään harvemmin luonnonkauneutta. Ennen oli toisin. Taiteilijat maalasivat ulkomuistista (!) suuria maisemamaalauksia, joissa on pilviä, vuoria ja merta.

Meilahden taidemuseossa Helsingissä on menossa venäläisen taiteen näyttely "Maaginen maisema. - Teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista." 20.2. - 1.6. 2008. En ole käynyt koskaan Venäjällä, joten noiden maalausten näkeminen oli suuri elämys, jotain aivan uutta minulle. Venäläisyyshän oli jo tuohon aikaan myös monikulttuurisuutta, mikä tulee myös esille noista tauluista.

Meri, joet, valtavat tasangot, loputtomat kuraiset tiet, uskonnolliset kulkueet, kirkot jotka täyttävät koko valtavan maalauksen. Siinä on venäläisen ihmisen sielu. Se on sitä venäläisyyttä, jota niin monet meistä suomalaisista rakastavat ja joka tulee esille myös venäläisessä musiikissa ja kaunokirjallisuudessa - venäläinen ja ranskalainen kirjallisuus olivat erikoiskohteinani, kun luin Helsingin yliopistossa kirjallisuutta.

Olin näyttelyssä venäläistä taidetta ja venäläisyyttä yleensäkin tuntevan ystäväni kanssa ja opin paljon tuon käynnin aikana.

Lempitauluni? Ivan Aivazovskin (1817-1900) "Myrskyävä meri" vuodelta 1868. Katselin taulua hämmentyneenä, sillä myrskyävän meren vesi taulun alareunassa oli täsmälleen samanväristä kuin vesi on Niagarassa Kanadan puolella siinä kohdassa, jossa vesi putoaa alas valtavalla voimalla. Olen istunut monta kertaa putouksen vierellä olevassa ravintolassa ikkunanvieruspöydässä ja ihaillut tuota väriä. Olen etsinyt sitä, ja nyt näin sen uudestaan. Ostin useita postikortteja, joissa voi nähdä pienen häivähdyksen tuosta väristä.

Lue hyvä arvostelu tästä taidenäyttelystä ja käy katsomassa noita maagisia maisemia, jos vain olet käymässä Helsingissä.