Näytetään tekstit, joissa on tunniste museum. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste museum. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, syyskuuta 06, 2016

Sisustus. Interiors: Eliel Saarinen


Hvitträsk

Syksyn tunnelmaa. Autumn at Hvitträsk, Eliel and Loja Saarinen's home museum.
Eliel Saarinen's Hvitträsk (myös muut huoneet)
All photos by Anna Amnell
Eliel Saarinen (1873-1950), Finland's gift to the world. A Finnish American architect, Art Nouveau, Jugend, modernism,
Enemmän arvostettu nykyään maailmalla kuin Suomessa.
Eliel Saarinen oli Pietarin suomalaisen luterilaisen seurakunnan kirkkoherran poika. Lue lisää Kansallisbibliogafiasta.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3614/

Ryijy, Hvitträsk
Ryijy

Sininen kakluuni

Sininen kaakeliuuni

Eliel Saarinen

Kirjat kaapissaan.  Tälläisen haluaisin. Onkohan tätä ideaa sovellettu?


books

details

työhuone

työhuone

Eliel Saarinen's chair

tuoli

books

Kun palasimme Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuudesta, nuorin lapsistani järjesti kirjamme samalla tavalla väreittäin. Se oli suunnattoman kaunista. Valitettavasti siitä ei ole kuvaa. Arki sekoitti värit.


Eliel-Saarinen furniture

Näitä valmistetaan edelleen Suomessakin. Kuvasin nämä huonekalut eräänä iltan helsinkiläisen huonekaluliikkeen näyteikkunasta.

Täydellinen koti Cranbrookissa. Saarinen House. Mm yllä olevat tuolit. Linkkejä muihin näyttelyihin!

Sisustus, Interiors -haaaste

perjantaina, toukokuuta 15, 2015

sunnuntaina, marraskuuta 23, 2014

An old bike

An old bike in Zagreb

An old bike in Zagreb City Museum. October 2007 Photo: Anna Amnell
Klikkaa kuvaa ja katso suurempana. Click and see the larger size

Tuo on aika jykevä pyörä, kun vertaa näihin pyöriin. (penny-farthings)
Pyörät alkaen 1818 (kuva)
http://fr.wikipedia.org/wiki/Grand-bi#mediaviewer/File:Bicycle_evolution-fr.svg

Värikollaasi 206 syystalvi 03


lauantaina, syyskuuta 21, 2013

Anna Akhmatova -museota etsimässä

Anna Akhmatova by Anna Amnell
Anna Akhmatova, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Anna Akhmatova -museo on Sheremetev Palatsin alueella, ja monien tavoin mekin menimme palatsin porttien kautta museota etsimään.
Museo sijaitsee 1700-luvulla rakennetun Sheremetev-palatsin eteläisessä puutarhasiivessä. Anna Akhmatova (1889-1966) asui siellä merkittävän taidehistorioitsijan ja avant garde -teoreetikon, Nikolai Puninin asunnossa melkein 30 vuotta."
Anna Akhmatova kuoli Domodedovossa (37 km Moskovasta).


IMG_6305

Sukulaisemmekin oli maininnut, että tämä museo on vaikea löytää. Hän on ollut muutaman päivän työmatkalla, joten emme ole puhuneet asiasta enempää.

Palatsin pihalta löytyi erittäin ystävällinen vahtimestarirouva, joka neuvoi meille kiertotien pään, josta pääsee museoon Sheremetev palatsin korttelin poikki, sillä museo on korttelin toisella puolen osoitteessa Liteyny Prospekt (=katu) 53.

IMG_6314

Kiersimme ihmeellisiä ja outoja sisäpihoja, ohi palatsin erillisen teatterirakennuksen ja päädyimme ensin Liteyny-kadulle ja sieltä kadulla olevan kyltin ohjaamana pieneen toimistoon, jossa kerrottiiin, että museo on kiinni korjauksien vuoksi.


Museon toimiston kissa 2

Toimiston kaksi kaunista kissaa pelastivat tilanteen ja tyydyimme katselemaan toimistossa olevia Anna Akhmatova -asetelmia. Nähtävissä oli myös venäjänkielinen video. Luulimme, että tämä oli se museo.


IMG_6378

Harhailimme kauniissa puistomaisessa sisäpihassa ja päädyimme toimiston takana olevaan varsinaiseen museoon, jonka seinällä on Akhmatovan profiilia esittävä kohokuva.


Anna Akhmatova Museum was closed

Totesimme, että rakennus ei ollut mikään murju, ja ympäristö - kuten jo kirjoitin - on kauniin puistomainen. Ruska oli alkamassa.

Olen laittanut kuvat kansioon oikeaan järjestykseen eli alkamaan Liteyny katu 53:sta ja päättymään legendaarisen Sheremetev-palatsin portille Fontanka-kanavan rannalle lähelle siltaa, jossa ovat Eero Järnefeltin ja Aino Sibeliuksen enon luomat kauniit hevospatsaat.

IMG_6311

Anna Akhmatova-museo kuvat

torstaina, toukokuuta 02, 2013

Kommentti: DDR-nostalgiaa

DDR -museum in Wittenberg, Germany

Haus der Geschichte, Wittenberg (Museon omat sivut), Schlossstrasse. Luulin tätä "tarinoiden taloa"lastenkirjallisuuden museoksi. Yllätys oli suuri, kun astuimme sisälle. Tämä soma kyltti kätkee taakseen osan Saksan historiaa, DDR:n eli kommunistisen Itä-Saksan kotien arjen sekä arjen historiaa ajalta ennen DDR:ää alkaen vuodesta 1910. *

Wittenbergin pienen museon näkymät ovat nuhjuiset. Luulen, että tämäkin museo siistitään tulevina vuosina. Oli kiinnostavaa nähdä köyhä arki DDR:ssä vuosina 1950- 1970. Muistuttaa paljon sodanjälkeistä Suomea. Museon oppaan kanssa olikin hauskaa muistella, että meillä kummallakin oli lapsuudenkodissa samanlaisia pyyheliinatelineitä ja astiakaappeja ja muita vanhoja esineitä.

771

Opas muistutti, että 70-luvun hienouksia kuten isoa TV:tä ym ei ollut muilla kuin DDR:n etuoikeutetussa asemassa olevilla.


765

Näin elivät etuoikeutetussa asemassa olevat DDR:ssä


748 DDR

Museossa korostetaan sitä, että kyllä DDR:ssä oli mitä ostaa.

842

Lastentarhan arkea. Mutta lastentarhassa oli paljon leluja. En tiedä, oliko niitä kodeissa.

En malttanut olla kysymättä oppaaltani, eläkeiän ylittäneeltä rouvalta: Miten te selvisitte ne vuosikymmenet? Hän sanoi: Minulla oli niin ihanat lapset.

Ja täällä kaikki  kuvani Wittenbergin DDR-museosta, mukana myös lelut, joista on kollaasi.

Alla kommenttini Kaponieerille, jonka bloggaus innosti minutkin kaivamaan esille vuoden 2010 Saksan matkan DDR-aiheiset kuvani. Katso ne suurina slideshow:na.

Kaponieeri kertoo blogissaan Berliinin DDR-museosta. Kuvissa näkyy siisti versio DDR:n arjesta.
Kiinnostava. 

Kommenttini toisaalla:
Myös Wittenbergissä (oik. Lutherstadt Wittenberg) on DDR-museo. Se kätkeytyy ihmeellisen "Tarinoiden talo" kyltin taakse.
Nuoremmat oppaat häpeilivät näyttelyä, mutta sain iäkkäämmän oppaan. Esillä oli saksalaista esinekulttuuria ja huonekaluja myös ajalta ennen DDR: n aikaa. Ne vaikuttivat tutulta suomalaisellekin. DDR:n aika oli melko traaginen, mutta kylläkin kiinnostava kierros. Kyllä sekä oppaalle että minulle tuli kyyneleet silmiin.

Pieni näyttely leluista oli viehättävä ja kodikas. Linkissä suurikokoinen kollaasini leluista.

*sana Geschichte tarkoittaa suomeksi= juttu, historia, tarina, kertomus, satu, asia

P.S. Muistathan, että DDR ei ollut kiva. Se mm vakoili kansalaisiaan. Tämän aamun (4.1.2013) Helsingin Sanomat : "Stasi oli Itä-Saksan valtion arkipäivää vain hieman yli 20 vuotta sitten. Arviolta joka neljäs Itä-Saksan kansalainen oli turvallisuuspoliisin jäsen tai sen kätyri." DDR hajosi vuonna 1989.

sunnuntaina, helmikuuta 03, 2013

Värikollaasi 112: Hvitträskin kaakeliuuni ja matto

Hvitträsk 2 by Anna Amnell
Hvitträsk 2, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Hvitträskin sininen kaakeliuuni ja harmaasininen matto. Saarinen on käyttänyt muuallakin näitä värejä.
suuri koko/ a larger size

Katso kuvakansioni Hvitträskistä : Eliel Saarisen Hvitträsk (Eliel Saarinen was famous Finnish architect)











Värikollaasit 112

P.S. Eliel Saarisella oli punainen kihara tukka.:)

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2005

MCC. Miten maailma juhlii? Kiinalainen kiitospäivä eli kuujuhla ja leijojen päivä



Kuva: Matti Amnell. Otettu Royal Ontario museon kiinalaisella osastolla.

Ulkomaalainen, joka on matkalla Kiinassa tai asuu siellä, ihastuu kiinalaisiin juhliin. Erään Kiinassa asuneen naisen sanojen mukaan tavallisissa kiinalaisissa on vielä jäljellä eurooppalaisten jo menettämää viattomuutta. He osaavat nauttia elämän yksinkertaisista asioista, juhlista ja toisten ihmisten seurasta vaatimattomissakin puitteissa.

Syksyn kiinalaisista juhlista tärkein on kiitospäivä eli kuujuhla. Silloin ollaan kiitollisia vuoden sadosta ja juhlitaan kuuta, joka on silloin kiinalaisten mielestä parhaimmilaan.

Kuuta mennään mielellään ihailemaan jollekin korkealle paikalle. Ainakin syödään kuukakkuja, juodaan viiniä ja kerrotaan tarinoita.

Aikaisemmin syksyllä vietetään Chung Yang -juhlaa. Chung Yang tarkoittaa kaksoisyhdeksikköä, sillä sitä vietetään kaikkialla maailmassa kiinalaisten keskuudessa kiinalaisen kalenterin yhdeksännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä.
Juhlan nimi ( myös Chung Yeung Jit tai Chung Gau) tarkoittaa myös "ikuisesti", ja se on vainajien muistopäivä. Silloin mennään retkelle maaseudulle esi-isiä muistelemaan.

Se on lapsille ennen kaikkea leijojen lennätyksen päivä, iloinen päivä koko perheelle. Leijat ovat usein jonkin eläimen muotoísia. Tuhatjalkaiset, kotkat ja perhoset ovat suosittuja. Leijoilla on tärkeä osa kiinalaisessa kulttuurissa.

Lisää tietoa kiinalaisista juhlapäivistä.

Lähetä kortti ystävällesi hänen kulttuurinsa juhlapäivinä tai nyt vaikkapa vain syksyn kunniaksi.

Suomalaisissa kouluissa harjoitetaan nykyään kansainvälisyyskasvatusta entistä innokkaammin. Euroopassa kouluilla on Sokrates-ohjelma. Lapset ja aikuiset kaikkialla maailmassa osallistuvat MCC:n eli monikulttuurisen kalenterin suunnitteluun. Aikuisillekin löytyy tietoa maailman kulttuurien juhlapäivistä.