Näytetään tekstit, joissa on tunniste nimet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nimet. Näytä kaikki tekstit

torstaina, maaliskuuta 10, 2016

Oscar ja Estelle - perinteitä, velvollisuudet, romantiikkaa ja tragediaa

Vi gratulerar Victoria & Daniel!

Victorian ja Danielin lasten nimien taustalla on enemmän kuin meille on Suomessa kerrottu:

Alkujaan newyorkilainen Estelle Manville Bernadotte (1904-1984) oli pikkuprinsessa Estellen isoisän, nykyisen kuninkaan kummitäti. Hänen miehensä diplomaatti Folke Bernadotte (1895-1948) kuoli terroristi-iskussa 53-vuotiaana. Estelle jäi asumaan Ruotsiin ja oli yhteiskunnallisesti aktiivinen,  mm partion, Punaisen ristin ja Unicefin hyväksi.
Folke Bernadotten isä, monien Oscar-nimisten kuninkaiden kaima,  prinssi Oscar Bernadotte (1859-1953) oli luopunut kruununperimysoikeudesta mentyään naimisiin hovineiti Ebba Munckin kanssa.

(Kuvani on vuodelta 2010, jolloin olin sattumalta Tukholmassa vähän ennen Viktorian ja Danielin häitä)

Helsingin Sanomat kertoi Estellestä, joka vieraili Suomessa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305556413894



Nimi Aurora. Kummit ja kaimat

       
Kuvassa on vuonna 1904 syntynyt Aurora Amnell

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Aamurusko. Sunrise. Dawn

Aamurusko Suomenlinnan yllä ja runosäkeessä myyttinen aamuruskoneito.
Klikkaa kuva suureksi.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmoaamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä. (kaikki linkit eivät enää toimi)

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

(Tämä kirjoitus on ollut Blogisisko-blogissa jo vuonna 2005, mutta vanhoja kirjoituksia on vaikeaa löytää Bloggerista)

perjantaina, kesäkuuta 29, 2012

'Kirjankansiruno': Lennä, uneksi


Spring in Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.

Lennä, uneksi!


Vihreä oli laaksoni
Villikyyhkysten aika
Sata ja yksi laulua

Yökehrääjä
Painuva päivä

Kuulin pöllön kutsuvan
Joen yli puiden siimekseen
Ja aurinko nousee

Niin minä lähdin maailmalle keskikesän aamuna.


(Haasteena on kirjoittaa runo käyttämällä kirjojen kansissa olevia nimiä.)



keskiviikkona, elokuuta 17, 2011

Vauva nettihyökkäyksen kohteena


Elli Flén kirjoittaa tänään HBL:ssä tapauksesta, jossa kuukauden ikäinen  vauvakin voi joutua nettihyökkäyksen kohteeksi (Nätmobbande mammor. HBL/I dag 17.8.2011).

Onnelliset vanhemmat ovat laittaneet lapsensa kasteilmoituksen lehteen. Samana päivää alkavat suomalaiset pikkulastenäidit pilkata nimivalintaa nettifoorumillaan.

Olen ihmetellyt jo aikaisemmin sitä, mikä saa nuo "äitikullat" pilkkaamaan vanhempien nimivalintoja. Olen nähnyt sekä tyttökirjojeni päähenkilön nimen että tyttäreni etunimen pilkattujen nimien joukossa. Niitä nimiä antavat nykyäiditkin lapsilleen. Pilkataankohan siellä kaikkia hiukan tavallisuudesta poikkeavia etunimiä? Jos pikkulasten äiditkin sortuvat nettiherjaukseen, jotakin on vikana yhteiskunnassa.

Kuten niin monet ilmaisuvapautta kannattavat ihmiset myös Elli Flén kysyy, olisiko aika vaatia jotain järjestystä nettiin:
"Den enskilda debattören kan börja med att alltid debattera under eget namn."

Omalla nimellä -keskustelu jatkuu ja on saanut uusia sävyjä.

torstaina, huhtikuuta 28, 2011

Bloggaaminen vuonna 2005: mukana Blogisisko


Kuvassa Helsingin Sanomat Kuukausiliite marraskuu 2005. Blogisisko aloitti bloggaamisen vuonna 2005 kesäkuussa. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana. Tai lue arkistosta
http://files.snstatic.fi/HS/kkliite/arkisto/2005/11/

Lisätietoja alkuaikojen bloggaamisesta on esimerkiksi Hesarin suuressa bloginumerossa, jossa Hesarin nykyinen Lontoon kirjeenvaihtaja Anssi Miettinen kertoo pitämästään blogista ja havainnoistaan: Anssi Miettinen: Perustin tiedotusvälineen. Helsingin Sanomat/kuukausiliite Blogit marraskuu 2005, sivut 36-47.
Artikkelissa kerrotaan monista edelleen toimivista blogeista.


Sivulla 45 on kuva Blogger-profiilistani ja sen yläpuolella teksti " Nuorisokirjailija, joka kirjoittaa myös nimellä Blogisisko". Siinä on silloisen Blogisisko-blogini , nykyisen kotisivublogini, osoite.

Tekstissä kerrotaan, että  "Anna Amnell ehdottaa, että juttuuni tulisi lisätä aloitteleville bloggaajille tietolaatikko. Hän antaa siihen vinkkejäkin." Miettinen viittaa blogissaan olleisiin kommentteihin.
Sivulla 47 ovatkin sitten Media=blogin ja minun antamat vinkit.  Viimeisin on numero "6. Älä pelkää ilkeilyä."

Blogien määrä kasvoi nopeasti.

Lisäys 5/2013: Tänä aamuna tullut Hesarin Kuukausiliite (sivu 25) kertoo, että hs.fi julkaisee uudestaan Kuukausiliitteiden vanhoja kirjoituksia: "Nyt siellä on myös toimittaja Anssi Miettisen kirjoitus Perustin tiedotusvälineen, joka julkaistiin alun perin Kuukausiliitteen numerossa 11/2005". Miettisen kirjoitus  on nyt luettavissa Helsingin Sanomien nettisivujen "arkistojen kätköissä" osoitteessa hs.fi/kuukausiliite.  

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2011

Kommentti: Bloggaamisesta


En tarvitse välttämättä kommentteja, sillä näen mittareista, onko lukijoita käynyt. Blogit elävät vähitellen omaa elämäänsä, lukijoita käy, vaikka niihin ei kirjoita pitkään aikaan. Siinä mielessä blogit muistuttavat kirjoja.

Blogit ovat pölyallergiselle valokuva-albumi, päiväkirja, muistikirja, pöytälaatikko ja vintti, sillä ne eivät kerää pölyä. Yksityisiin blogeihin kokoan aineistoa muuhun kirjoittamiseen ja poistan sen, kun se on käytetty.

Välillä tarvitsen bloggausloman. Olenhan blogannut vuodesta 2005 asti.

Luen tämän blogin lisäksi vain muutamaa muuta blogia. Liityin Facebookiin, kun tyttäreni oli pitkällä työkomennuksella Intiassa. Luen joitakin kirjoituksiasi ääneen miehelleni.


maanantaina, marraskuuta 09, 2009

Sillin korttelista Valon kortteliin

First snow, Helsinki on November 7th 2006

Näkymä Sillin korttelista etelään marraskuussa 2006 ensilumen aikaan.

Muutin tänä syksynä Sillin korttelista Valon kortteliin, suureen töölöläiseen kortteliin, joka sijaitsee Kansallisoopperaa vastapäätä.
Korttelista käytetään myös nimeä Carelia-kortteli

http://www.navea.net/carelia.html


1800-luvulla annettiin Helsingin keskustan kortteleille Tukholman esikuvan mukaan eläinten ja kukkien nimiä. 1900 tämä hauska tapa lopetettiin. 1995 alkoivat Aleksanterinkadun yrittäjät laittaa Aleksanterinkadun talojen seiniin kylttejä, joissa oli korttelin nimi ja kyseisen eläimen tai kasvin kuva. Niitä näkee myös Esplanadilla.

Asuinpaikka tulee tutummaksi ja läheisemmäksi, kun siihen liittyy jotain hauskaa. Miksi ei uusille kortteleille anneta nimiä? Hyvänä esimerkkinä voisivat olla helsinkiläiset päiväkodit, joille on annettu mukavia nimiä.

Lue lisää kortteleista ja niiden nimistä.