Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, maaliskuuta 27, 2010

YyKaaKooNee 16: 'Kilo'

 mango

Vähän yli kilo mangoa.

Mangoa saa nykyään kypsänä Suomestakin. Se on ihana hedelmä, maistuu paremmalta kuin suklaa tai jäätelö! Se sopii erinomaisesti myös pääsiäispöytään kauniin värinsä ja terveellisyytensä vuoksi. Sitä voi tarjota alkuruokana, liharuoan kanssa tai jälkiruokana.

YyKaaKooNee

maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

Juhlapäivän jälkeen



Juhlapäivän jälkeen ei ole ruoanlaittoa. Voi vaikkapa lämmittää vähän bataattikeittoa.

lauantaina, huhtikuuta 11, 2009

Pääsiäinen 2009

Ikonit

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja onnellista pääsiäistä!

Kuvassa oleva Kristus-ikoni on bulgarialais-ranskalaisen ikomaalarin työtä. Lampukka on Bosnia-Hertsegovinasta. Muut ikonini ovat lasteni tuomia tuliaisia matkoilta. Laiva on lahja Kanadasta, muistoesine. Kehyksen edessä ovat äitini entiset aurinkolasit.

Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

ks myös tämä haastattelu pääsiäisestä (PDF)

Valo

lahjaksi saatuja

Lahjaksi saatu ikoni ja laiva.

keskiviikkona, huhtikuuta 08, 2009

Posliinipuput

Easter Bunnies

Nämä kirpputorilta ostetut posliinipuput ovat hauskoja pääsiäiskoristeita.
Minisatu: Herra ja rouva Jäniksen epäonnistunut pääsiäisvierailu.
(Blogilistakin on remontissa.)

Kevyt jälkiruoka pääsiäisaterialle

DSC02461

Tällä kertaa on katettu seisova pöytä keittiöön, sillä meitä ruokailijoita on monta. Keittiöstä haetaan lammasta, riisiä (kiinalaisesta kalligrafitaiteilijan pensselinpesuvadista), salaattia. Juomat ovat ruokapöydässä. Pääsiäisateria on vasta alkamassa. Aluksi on bataattikeittoa ihan jo värin vuoksi.

Keittiönpöydällä on indonesialainen liina. Kaikki eksotiikka on sukulaisten ja ystävien tuomia tuliaisia kaukomatkoilta.

Kevyt jälkiruoka

Kevyt jälkiruoka lampaan jälkeen, ennen pashaa, suklaakakkua ja muuta makeaa ovat turkkilaiset appelsiinit. Laitoin niitä ensi kerran vuonna 2003. Ne ovat olleet sen jälkeen suosittuja meidän perheessä.

Tarvitaan 1-2 appelsiinia ruokailijaa kohti, mieluummin enemmänkin, hiukan fariiniasokeria ja pari ruokalusikallista konjakkia. Ja yksi ylimääräinen appelsiini mehuksi.

Appelsiinit kuoritaan hyvin huolellisesti, jotta niihin ei jää lainkaan valkoista osaa. Sitten ne leikataan ohuiksi viipaleiksi, jotka asetetaan laakeaan tasapohjaiseeen tarjoiluastiaan kauniisti lomittain. Appelsiinista puristettu mehu maustetaan konjakilla ja fariinisokerilla ja valellaan appelsiiniviipaleitten päälle. Vati peitetään muovikelmulla ja laitetaan noin 4 tunniksi viileään paikkaan, kylmäkaappiin tai vanhanajan ruokakomeroon, jos jollakin vielä on sellainen.

Appelsiinijälkiruoka otetaan huoneenlämpöön tunti ennen tarjoilua. Siihen voi lisätä vielä noin ruokalusikallisen konjakkia, ei enempää, ettei sen maku tule hallitsevaksi. Laitetaan koristeeksi mintunlehtiä ja asetetaan jälkiruoka odottamaan vuoroaan sivupöydälle, josta se tuoksuu mukavasti.

maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

lauantaina, huhtikuuta 07, 2007

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoilleni


ikoni, originally uploaded by amnellanna.

Tämän ikonin on maalannut bulgarialais-ranskalainen taiteilija, ja lampukka on pienestä serbialaisesta kaupungista, sikäläisen taiteilijan tekemä.



Ikoneilla on pitkä historia Bulgariassa.

perjantaina, huhtikuuta 06, 2007

Virpomista

Venäläinen pääsiäisperinne on meille tuttu maalauksista, romaaneista ja kaikkialle Suomeenkin levinneistä "itäisinä" pidetyistä pääsiäistavoista.

Vielä jokin aika sitten oli kiusallista lukea Hesaria suurten kristillisten juhlien, joulun ja pääsiäisen, aikaan. Lehti esitti niihin aikoihin miltei poikkeuksetta laajat artikkelit kristinuskon kritisoimiseksi ja jopa mitätöimiseksi. Mutta "venäläinen" pääsiäinen oli silloinkin erikoisasemassa. Ortodoksien pääsiäistapoja on esitelty Suomessa aina myönteisessä mielessä. Se on tietenkin hyvä asia, ja olemme alistuneet siihen, että kun lehdistö virpoo, ortodoksit saavat ruusut ja protestantit risut.

Viime vuosina olen lukenut paljon 1500-luvusta. Eräs uusi ja yllättävä asia oli minulle se, että monet venäläisinä ja ortodoksisina pidetyt pääsiäistavat olivatkin täysin yleisiä 1500-luvun Euroopassa. Silloin virvottiin ja annettiin lahjaksi koristeellisia pääsiäismunia.

Venäjä oli vanhoillinen maa ja säilytti nämä tavat, jotka ovat tulossa jälleen yleisiksi muidenkin kuin ortodoksien parissa. Pääsiäisemme on tullut kauniimmaksi ja värikkäämmäksi. Ortodoksit ovat opettaneet meille, että pääsiäinen on iloinen asia.

Lehdistön suhtautuminen ortodokseihin ja luterilaisiin on kuitenkin edelleen aika paljon samanlainen kuin ennen. Tämän pääsiäisen aikaan kuritetaan luterilaista kirkkoa siitä, että naispappien kohtelu ei ole vieläkään ajan tasalla, mutta kohdellaan lempeästi ortodoksista kirkkoa, joka ei hyväksy ollenkaan naispappeutta ja ylistetään Athos-vuorta, jonne kukaan nainen ei saa astua jalallaan.

DSC02396

Helsinkiläisen kirjakaupan ikkuna pääsiäisenä 2007

Lauantaina

Aloin miettiä eilen, voiko virpomiskimpussa olla ruusuja. Vastaus tuli tänä aamuna, kun HBL:ssä oli laaja pääsiäisartikkeli, jossa oli kauniita kuvia Valamosta. Virpomisvitsat oli koristettu ruusuilla.

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

Pääsiäisperinteitä



Marmorimunia eri maista. Pääsiäisen symboleja nämäkin.

Näin äskettäin sanomalehdessä kuvan, jossa oli virpojia sekä pääsiäisnoidiksi pukeutuneina että Halloween-asuisina kummituksina. Näin sekoittuu jo kolme perinnettä: virpominen, trullit ja Halloween. Vanhat eurooppalaiset tavat uudessa muodossa, Halloween lisäksi Amerikan kautta kiertäneenä.

Artikkelini Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa on luettavissa Kotisivublogissani-blogissani. Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Kotimaa-lehdessä nimellä "Mitä pupu tekee pääsiäisessä?"

ks myös tämä haastattelu  (PDF)

maanantaina, huhtikuuta 17, 2006

Pääsiäismaanantaina 2006


Kuva:Anna Amnell
Kuvassa on miniäni isoäidin lahjoittama kauniisti koristeltu pääsiäismuna, joka lopettaa pääsiäiskoristeiden sarjan. Pääsiäinen on melkein ohi. Mutta tuskin on lammas, pääsiäismunat ja pashat syöty, kun aletaan valmistautua seuraavaan juhlaan. Vappuun on vain pari viikkoa.

Hiljainen kaupunki


Kuva: MA



Pekka Nykäsellä on blogissaan upeita kuvia Lapista: Kittilä, Lappland

keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2006

Pääsiäismunia eri kulttuureista



Nykyaikaisia pääsiäismunia. Kuva: Anna Amnell

Koristeena käytetyistä munista kuuluisimmiksi ovat tulleet Fabergén suvun kultaseppien valmistamat helmin ja jalokivin koristetut pääsiäismunat, joita oli tsaarien kokoelmissa. Tampereelle tulee Moskovan Kremlin kokoelmista näyttely Fabergén aika 17.6. - 1.10. 2006. Fabergélla työskenteli myös joukko suomalaisia taiteilijoita. Pääsiäismunien koristelusta on kehittynyt eräs kansantaiteen muoto esimerkiksi Ukrainassa. Myös Suomen ortodoksien pääsiäismunat ovat enemmän taidetta kuin pelkkiä koriste-esineitä.

Kreikassa kananmunat värjätään kiirastorstaina kirkkaanpunaisiksi Kristuksen veren vertauskuvaksi. Tällainen kananmuna voidaan asettaa pääsiäisleivän keskelle koristeeksi. Koska luonto herää eloon pääsiäisenä lämpimissä maissa, sitä kuvaamaan voidaan munat värjätä vihreiksi. Vanhassa kristillisessä symboliikassa vihreä väri kuvaa myös sitä, kuinka katuvat otetaan kiirastorstaina jälleen seurakunnan yhteyteen "tuoreina vihreinä oksina".


Häikäisevää kauneutta Fabergé-pääsiäismunia

Miksi kananmunia vieritetään Valkoisen talon pihalla pääsiäisenä?



Kirkollisesti vakiintunut asema on toisella ikivanhalla kevään vertauskuvalla - munalla. Jo muinaisina aikoina kerättiin keväisin villilintujen munia pesistä, ja ne olivat tarpeellinen ravinnonlisä ankaran talven jälkeen. Ne olivat myös eloonjäämisen ja uudistumisen vertauskuva.

Persialaiset antoivat toisilleen kullanvärisiä ja kirkkaanpunaisia munia. Ne kertoivat siitä, kuinka auringon valo ja lämpö voittavat pimeyden ja kylmyyden. Kiinassa annettiin punaiseksi värjättyjä munia lapsen syntymän kunniaksi. Jo varhain tuli munasta myös kristillinen symboli, toivon ja ylösnousemuksen ja nimenomaan kalliohaudan vertauskuva.

Pääsiäismuna voi symbolisoida sitä kiveä, jonka enkeli vieritti Jeesuksen haudan suulta pääsiäisaamuna. Tätä kuvaa angloamerikkalaisessa kulttuurissa suosittu lastenleikki, jossa kovaksi keitettyjä munia vieritetään mäkeä alas tai nurmikolla. Sitä on myös pääsiäismunan vierittäminen Amerikan presidentin virka-asunnon Valkoisen talon pihalla joka pääsiäisenä.
klikkaa hakusanaa 'Pääsiäinen'




Mitä pupu tekee pääsiäisessä?


Kuva: Patswebgraphics copyright

Taas otetaan esille pääsiäiskoristeet - kukko, kana ja tiput, kerätään pajunoksia, värjätään pääsiäismunia sekä ostetaan tulppaaneja ja suklaapupuja. Turhaa rihkamaa vai ikivanhaa symboliikkaa?

Sekä Euroopassa että Amerikassa on lapsille sanottu, että pääsiäisjänis tuo heille munia ja makeisia. Ennen vanhaan neuvottiin, että pääsiäisjänikselle täytyy tehdä pesä rauhalliseen paikkaan, sillä se on arka.

Nykyajan pääsiäispupu ei ujostele, vaan tuntuu joskus loikkaavan pääsiäisen keskushahmoksi, ja monet haluaisivat karkottaa töpöhännän pääsiäisestä.

Pääsiäispupu sopii hyvin yhdeksi pääsiäisen symboleista, sanoo amerikkalainen uskonnollisen taiteen tutkija Ade Bethune. Jänis ei ole vain "pelkkä kimppu lihaa ja nahkaa, vaan olento, joka toteuttaa paikkaansa Luojan luomassa maailmassa."

Lisäksi "jäniksen kolo on kuten Jeesuksen hautakin pimeä maakuoppa. Sieltä pupu viilettää ulos ja pomppii kevyesti mäkien ja laaksojen poikki." Siksi se on Bethunen mielestä erinomainen ylösnousemuksen vertauskuva lapsille.

Koska jänis on runsaasti lisääntyvä eläin, se on ollut monien kansojen keskuudessa kevään ja hedelmällisyyden vertauskuvana. Kristinuskossa jänis on ollut perinteisesti myös intohimon vertauskuva, joka on kuvattu katolisessa taiteessa Marian jalkojen juureen alistettuna.

Toisaalta jänis on symbolisoinut uudistumista ja intuitiota sekä valoa pimeydessä. Avuttomuudessaan se on lisäksi vertauskuva ihmisestä, joka panee luottamuksensa Jumalaan.