Näytetään tekstit, joissa on tunniste tee. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tee. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, maaliskuuta 21, 2016

A cup of



aamukahvi

Makrokuvat  tiistaina 22.3.2016
a small cup of coffee
pieni kupillinen kahvia
Kupillinen, a cup of

Cat lover's tea time

kissanystävän teehetki
cat lover's tea time


IMG_4604
Muumikerhon teetuokio


a lovely cup
silmänruokaa teekupissa

hot coffee
hot coffee


Madame Victoria Chevalier's cup
Vuonna 1920 Victoria Chevalier osti tusinan kauniita
teekuppeja häämatkallaan New Yorkista.


antique cups

1700-luvun rouvan kahvikupit. Zagreb, museo.


a green cup

Vihreä kuppi Pietarin ja Paavalin linnoituksen museossa.


011 cup
ylellinen kuppi näyteikkunassa

Flowers

Kerään ruusukuppeja. Niitä käytetään harvoin, mutta muita kukkka-astioita käytämme jatkuvasti.

Hääkahvit perheen kesken

Hääkahvit kotona morsiamen ja sulhasen perheiden kesken

pupumuki

Flunssainen Pupu toivottaa onnellista ja hyvää pääsiäistä.
Happy Easter!

Katsottavaa! My photos:
We'll all have tea! (teekannuja, teapots)
Cafes, coffee shops, kahviloita
Cafes in Helsinki
Art nouveau cafe (Saint Petersburg)
Food and cafes in Saint Petersburg
Botanical cafe and vegetarian restaurant in St. Petersburg
House of Happiness, enkelikahvila, angel cafe   "
Moscow Food and Cafes


keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2015

Näin pasifistisen unen


Alan toipua flunssasta. Näin pasifistisen unen. Oli olevinaan sota Suomen ja itäisen naapurimaan välillä. Siitä ei tullut mitään, sillä molemmat osapuolet viihtyivät toistensa seurassa, laitettiin teetä ja syötiin hyvää maalaisleipää. Se oli vähän niin kuin historian elävöittämiseksi järjestetyt kyläjuhlat brittien TV-salapoliisisarjoissa. Mutta ei tapahtunut yhtään murhaa.

tiistaina, heinäkuuta 29, 2014

Tea. Tee

tea

Helteellä ja kylmällä säällä. Tea when it's hot and when it's cold.

Klikkaa kuvia ja pääset katsomaan kansioita, joissa nämä ovat.


Croatian teapots from Split

Kroatialaisia teekannuja
Kroatiassa sai hyvää jääteetä! Sitä sai purkissa.


tea

Iltatee kotona



Singerin talon kahvilassa


Teetä Pietarissa Singeriin talon kahvilassa. Alakerrassa kirjakauppa. Vastapäätä Kazanin katedraalia, jonka näkee toiselta puolen ikkunoista. Keskellä näkyy etäällä Gostinyy Dvor-tavaratalo (alk. 1700-luvult), josta vähän matkan päässä on seuraava kahvila.


kahvila-Pietarissa


Kahviloiden kahvila. Art nouveau/Jugend-kahvila Pietarissa Nevski Prospektilla melkein vastapäätä Gostinyy Dvor -tavarataloa-


a cafe in Saint Petersburg

Teetä Pietarissa taidekahvilassa kaupunginosassa, jossa asuimme Pietarin matkojemme aikana.

Pietarin kahviloita ja ravintoloita (0mat kansiot)

IMG_6698

Teetä Dostojevskeilla. Samovaari Dostojevski-museossa Pietarissa.

 Lue myös Teetä ja tasa-arvoa
Huom vuodelta 2005, jolloin käytin vielä kommenteissa nimeä Pirkko, jota perheeni ja ystäväni käyttävät.

[sama myös kohdassa Kakkosteetä, ilman kommentteja]

Ylin kuva on muunnelma kuvasta, jonka otin kotikatuni kaupan näyteikkunassa olleista teekannuista.
Makrokuvat: juoma, drink

tiistaina, joulukuuta 10, 2013

lauantaina, huhtikuuta 06, 2013

Kyproslaista spagettia ja englantilaista lastenkasvatusta

Puistokatu

Olin opiskeluaikana puolipäivätyössä Kaivopuiston laidalla Puistokadulla Finnish British Societyn lastentarhassa. Esimieheni oli englantilainen lastentarhanopettaja Doris, pirteä punatukkainen nainen, jonka nenä oli hieman vino muistona ajasta, jolloin hän oli ollut opettajana poikakoulussa jossain eksoottisessa kaukomaassa ja saanut liikuntatunnilla krikettipallosta osuman nenäänsä.

Opin Dorikselta oikean englantilaisen tavan laittaa teetä, tarjota teen kanssa englantilaisia keksejä tai kolmionmuotoisia kurkkusändwichejä (samanlaisia kuin eräässä Agatha Christien murhajutussa). Tietenkin opin häneltä myös englantilaiset lastenlaulut ja lorut, joita opetin myöhemmin omille lapsilleni. Tyttäreni onkin sanonut, että hänellä on ollut englantilainen lapsuus. Kasvatin lapset englantilaiseen tyyliin, suomea puhuen ja englantilaisia lastenlauluja laulaen ja levyiltä soittaen.

Asuin ennen naimisiinmenoani sen ajan opiskelijoiden tavoin alivuokralaisasunnoissa. Eräs vuokraemäntä oli niin outo, että ei antanut alivuokralaisten käyttää edes suihkua. Kävin suihkussa työpaikalla ennen töiden alkua tai työtoverini, suomenruotsalaisen Monican kodissa lastentarhan lähellä. Monican äidillä oli antiikkikauppa, ja heidän kotinsa oli tyylikäs ja kiinnostava. Muutin muutaman viikon jälkeen sulhaseni serkun ja erään kauhavalaisen tytön kanssa Kuusitielle kaksioon ja aloimme laittaa toisillemme ruokaa vuoroviikoin. Kävelin yleensä työmatkan Kuusitieltä Puistokadulle, sillä rahaa oli vähän. Joskus käytin raitsikkaa. Sellainen harvinainen päivä tuli, kun kuljetin ison kattilallisen kyproslaista spagettikastiketta, jonka Doris oli minulle laittanut, jotta voisin tarjota sitä myös boksikavereilleni.

Se oli jauhelihakastiketta, jossa oli runsaasti tomaatipureeta, laakerinlehtiä ja muita mausteita ja purkillinen herkkusieniä. Sitä keitettiin kauan, ja maku ja tuoksu olivat huumaavan ihanat. Siihen aikaan tuollainen ruoka ei ollut tunnettua Suomessa. Läksin täysi kattila sylissäni ensin kolmosella yliopistolle, jossa minun oli pistäydyttävä. Levitin kaikkialle spagettikastikkeen tuoksua. Sitten vielä raitsikkamatka Kuusitielle.

Kyproslaisesta spagettikastikkeesta tuli eräs lasteni, samoin meillä lukiota käyneen sisareni lempiruokia.  Juuston ystävät raastoivat juustoa kastikkeen päälle.

keskiviikkona, helmikuuta 13, 2013

tiistaina, lokakuuta 16, 2012

Kaikessa on hyvät puolensa

Cat lover's tea time by Anna Amnell
Cat lover's tea time, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tai melkein kaikessa. Flunssan ja pitkällisen yskän jälkeen olen ollut niin väsynyt, että olen voinut juoda teetä. Nukun syvää unta ja pitkään, vaikka joisin useita kuppeja teetä.
Erityisen hauskaa on teen juominen hyvien ystävien seurassa.

keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011

Kiinalainen vihreä tee 2

tee-kiina
Uusi yritys laittaa kuva Bloggeriin Picasasta. Kirjoitus täällä
Huono aika opetella uuden tietokoneen ja uuden kameran käyttöä.;) Kuva tuli Flickrin kautta.

Kiinalaista vihreää teetä

tee-kiina
Saimme pojaltamme Shanghain tuliaisina vihreää kiinalaista teetä. Teepurkkikin on kaunis ja sopii sinivalkoisiin astioihimme. Tämä on hienoa laatua, ja siltä se maistuikin. Iloinen asia on, että se ei vienyt yöuniani, vaikka join kaksi kupillista. Teelehdet laitetaan kannuun ja päälle kaadetaan 80- asteinen kuuma vesi, haudutetaan kaksi minuuttia, kaadetaan kuppeihin. Ei makeutusainetta, ei maitoa. Samojen lehtien päälle voi kaataa uudestaan kuuman veden ja juoda toiset kupilliset, jolloin tee maistuu hiukan erilaiselta. (Kuva Flickrin avulla.)

sunnuntaina, toukokuuta 29, 2011

Kommentti: Kulttuurin myytit


On helppoa olla absolutisti, sillä alkoholijuomathan ovat todellisuudessa hirveän pahanmakuisia paitsi jotkut oikein kalliit valkoviinit. Pahanmakuisia ovat myös kahvi ja Coca Cola. Kahvi kuitenkin tuoksuu erittäin hyvälle, samoin tee, joka myös maistuu hyvälle.

Teoriassa käytän alkoholia, mutta käytännössä en. En pysty nielemään alkoholia enempää kuin  ruokalusikallisen, Coca Colaa en sitäkään vertaa, mikä oli vaihto-oppilasaikana amerikkalaisten koulutoverieni mielestä suorastaan loukkaavaa.
Kommentti Kemppisen blogiin

lauantaina, syyskuuta 04, 2010

Kulttuuria kahvin ja teen kanssa


Kahvissa on se hyvä puoli, että sen kanssa ei tarvitse välttämättä syödä mitään. Ei tarvitse maitoa eikä makeutusainettakaan. Olen jotenkin orpo kahvikulttuurissa, sillä en pidä suomalaisittain kermasta ja pikkuleivistä kahvin kera. Join ensimmäisen kupin kahvia vasta aikuisena ja valvoin seuraavan yön. En ole oppinut myöhemmin juomaan mitään muotikahveja, lattea ynnä muuta. Olen alkanut juoda kahvia viime aikoina terveydellisistä syistä. Sen pitäisi olla hyväksi nimenomaan naisille. Yksi kuppi ei taida kuitenkaan riittää.

Kun asuimme Kyproksella, en tottunut kahviin sielläkään. Ruokakauppias tarjosi sitä aina pienen kupillisen miehelleni, jotta hän sai istua plataanipuun alla muiden miesten kanssa ja odottaa, että olin tehnyt ostokseni. Nikosialaiset miehet taputtelivat miestäni olkapäähän ja sanoivat: "Älä sure, nuori mies, vaikka sinulla on vain kolme lasta. Kyllä sinä ehdit saada vielä monta lasta lisää. " Lapsille ja minulle kauppias antoi karamalleja. Tämä kyproksenkreikkalainen mies puhui täydellistä englantia, sillä hän oli ollut aikaisemmin työssä brittien kanssa. Pohjois-Amerikassa juotiin mukeittain laihaa kahvia päiväkaudet. Pankkivirkailijoilla ja opettajilla oli kahvimuki työpöydällään. Olen nähnyt lehtikuvam, jossa eräs kuuluisa amerikkalainen näyttelijätär, Gwyneth Paltrow , taluttaa lastaan päiväkotiin kahvimuki toisessa kädessä.

Kaipaan teetä, jota join ennen monta kupillista päivässä. Juon aina teen maidon kanssa, tapa jonka opin englantilaiselta lastentarhanopettajalta, jonka puolipäiväavustajana olin pari vuotta opiskeluaikana. Lapseni sanovat, että "englantilainen lapsuus" on heille tuttu, vaikka puhuinkin omien lasteni kanssa suomea silloinkin, kun asuimme Kanadassa. Kiinalaiseen teehenkään en ole tottunut vaikka lapseni juovat sitä mielellään.

Onko tuo yhdistelmä kahvi ja leipäjuusto lappalainen tai erämiehen kahvit?
Posted by Picasa

tiistaina, elokuuta 09, 2005

Teetä ja tasa-arvoa




Olimme kahvilassa ja mieheni tilasi tiskiltä teetä. Kaikki sujui niin kuin ennenkin siihen asti, kunnes myyjä ojensi miehelleni kaksi teepussia.
- Yksi riittää. Vaimo käyttää minun teepussiani, mieheni sanoi.

Nuori nainen tuijotti miestäni järkyttyneen näköisenä. Hänen kasvoillaan vilahti ilmiselvästi noina sekunteina feminismin satavuotinen sanoma: naisia sorretaan. Tuo sovinisti ei suo edes omaa teepussia vaimolleen.

Nautin hetken tilanteesta, sitten katsoin parhaaksi selittää, mistä oli kyse. Kerroin, että pidän kovasti teestä, mutta siinä oleva kofeiini aiheuttaa minulle unettomuutta. Siksi juon vain kakksosteetä.

Poikani oli kuullut kiinan opettajaltaan, että kiinalaiset ovat teenystävinä keksineet, että unettomuudesta kärsivien ei pidä juoda ykkösteetä, vaan kaataa se pois ja hauduttaa tee uudelleen samoista lehdistä.

- Minä jo ajattelin, sanoi kahvilan myyjä, ja nauroimme yhdessä tilanteelle.

Kun olen yksin ja laitan teetä teepusseista, kaadan ensimmäisen kupillisen pois ja juon vasta seuraavan. Seurassa asia käy parhaiten niin, että saan toisten teepussit tai minulle tehdään toiseen teekannuun kakkosteetä. Jostakin syystä monesta teepussista haudutettu kakksostee on parasta. Onko yhteinen teepussi symboli intimiteetistä, ystävyydestä ja lisää siksi ylimääräistä makua teehen?

Tämä tapaus tuli mieleeni, kun luin Veloenan blogia, jossa hän kertoi mustan teen tuntuvan nykyään hänestä liian vahvalta.
(Kuva on torontolaisen Eatonin tavaratalon vuoden 1927 postimyyntiluettelosta tai oikeammin sen näköispainoksesta vuodelta 1971.)

Sama teksti on myös kirjoituksessa 'Kakkosteetä', johon alla olevat kommentit alkujaankin kuuluivat.

Kakkosteetä




Olimme kahvilassa ja mieheni tilasi tiskiltä teetä. Kaikki sujui niin kuin ennenkin siihen asti, kunnes myyjä ojensi miehelleni kaksi teepussia.
- Yksi riittää. Vaimo käyttää minun teepussiani, mieheni sanoi.

Nuori nainen tuijotti miestäni järkyttyneen näköisenä. Hänen kasvoillaan vilahti ilmiselvästi noina sekunteina feminismin satavuotinen sanoma: naisia sorretaan. Tuo sovinisti ei suo edes omaa teepussia vaimolleen.

Nautin hetken tilanteesta, sitten katsoin parhaaksi selittää, mistä oli kyse. Kerroin, että pidän kovasti teestä, mutta siinä oleva kofeiini aiheuttaa minulle unettomuutta. Siksi juon vain kakksosteetä.

Poikani oli kuullut kiinan opettajaltaan, että kiinalaiset ovat teenystävinä keksineet, että unettomuudesta kärsivien ei pidä juoda ykkösteetä, vaan kaataa se pois ja hauduttaa tee uudelleen samoista lehdistä.

- Minä jo ajattelin, sanoi kahvilan myyjä, ja nauroimme yhdessä tilanteelle.

Kun olen yksin ja laitan teetä teepusseista, kaadan ensimmäisen kupillisen pois ja juon vasta seuraavan. Seurassa asia käy parhaiten niin, että saan toisten teepussit tai minulle tehdään toiseen teekannuun kakkosteetä. Jostakin syystä monesta teepussista haudutettu kakksostee on parasta. Onko yhteinen teepussi symboli intimiteetistä, ystävyydestä ja lisää siksi ylimääräistä makua teehen?

Tämä tapaus tuli mieleeni, kun luin Veloenan blogia, jossa hän kertoi mustan teen tuntuvan nykyään hänestä liian vahvalta.
(Kuva on torontolaisen Eatonin tavaratalon vuoden 1927 postimyyntiluettelosta tai oikeammin sen näköispainoksesta vuodelta 1971.)

Ole hyvä ja laita kommenttisi kuvan alle. Kommentit ovat täällä Teetä ja tasa-arvoa
Käytin tuohon aikaan netissä myös kutsumanimeäni 'Pirkko'.