Näytetään tekstit, joissa on tunniste tohtorin arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tohtorin arvo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2016

Tohtorinhatut

yksityiskohtia

Jo aikaisemmin väitellyt vie tohtorinhatun mukanaan väitöstilaisuuteen, ja hattu on pöydällä seurana väitöstilaisuuden ajan. Kun mieheni tuli Helsinkiin opiskelemaan, hänen vuokraemäntänsä antoi hänelle alkoholisoituneen tohtorimiehensä vanhan tohtorinhatun ja sanoi: Ota sinä tämä. Tohtori sinusta kuitenkin tulee. Lapsemme käyttivät sitä tohtorinhattua leikeissään, mutta paljon kärsineen vuoraemännän ennustus toteutui. Kommenttini nuoremman professori Kemppisen (Lauri K:n) FB-sivulle Yksi tohtorinhattu on meillä ostettu, mutta frakki on vuorattu molempiin väitöstilaisuuksiin. Myös frakinkengät, joiden kuluneisuudesta joku päätteli, että miehelläni on usein frakkijuhlia. :)

Lue myös blogikirjoitukseni Miten selvitä, kun puoliso tekee väitöskirjaa?

Kirjoitin tuohon blogikirjoitukseen tämän kommentin:

Emmanuel Le Roy Ladurie kertoo kirjassaan "The Beggar and the Professor", että 1500-luvulla oli vallalla ajatus, että (lääketieteen)tohtoriksi pääsyä piti rajoittaa. 
Käytännössä se tapahtui siten, että pitkällisen opiskelun ja siihen liittyvien menojen jälkeen oli lisäksi muita seremoniaalisia pakollisia kuluja. Piti järjestää useita kalliita juhlia sekä opiskelupaikkakunnalla että kotipaikkakunnalla.Tämä kaikki merkitsi sitä, että vain hyvin varakkaat saattoivat päästä lääkäriksi.
Emmanuel Le Roy Ladurie käyttää tästä nimitystä ""academic Malthusianism". Tätähän se on ollut meilläkin viime aikoihin asti - käytännössä. Tilannetta on pyritty parantamaan mm sillä, että väittelyasuna voi olla sopimuksen mukaan myös tumma puku ja väitöskirja voidaan julkaista myös netissä, jolloin painatuskulut pienentyvät. Promootioon osallistuminen ei ole enää pakollista kuten tekstissäni olevassa linkissä kerrotaan.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010

Miten selvitä, kun puoliso tekee väitöskirjaa?



Meidän perheeseen ilmestyi tänään uunituore väitöskirja. Kun näin vähän aikaisemmin vain valokuvan kirjan kannesta, sanoin että kirjoittajan nimihän on mahdottoman pienellä. Mieheni vitsaili Barthesia mukaillen: Sehän on postmodernia. Tekijä täytyy häivyttää taka-alalle. Tekijän kuolema on tekstin syntymä. Kannen kuvan on tehnyt poikamme väitteestä "kaikki virtaa", joka on keskeinen postmodernismille.

Väitöskirjan tekeminen on sitkeyttä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Niillä jotka ovat saaneet suuria apurahoja ja voineet omistautua kokopäiväisesti tutkimukselleen, on varmaankin helpompaa kuin niillä, jotka joutuvat tekemään tutkimusta ansiotyön ohella. Koko perhe elää mukana siinä työssä.

Eräs nainen muistelee vieläkin sitä, kuinka hänen pikkutyttönsä nukkui hänen jalkojensa juuressa kuin lemmikkikoira, kun hän teki kiireellä tutkimusta, josta hänen virkansa riippui.

Toinen tuttavani kertoi, että hän pystyi keskustelemaan väitöskirjaa tekevän miehensä kanssa vain silloin, kun heillä oli vieraita, joiden kanssa piti seurustella. Toinen sanoi, ettei voinut kutsua vuosikausiin vieraita, kun joka paikassa oli paperiläjiä, joihin ei saanut koskea.

On aika ihmeellistä, että netistä ei löytynyt mitään kuvauksia väitöskirjan tekijöiden puolisoiden kokemuksista, vaikka tiedän, että väitöskirjatyö on aiheuttanut jopa useita avioeroja.

Kun mieheni alkoi tehdä toista väitöskirjaansa, jälleen työn ohella vapaa-aikoinaan ja lomillaan, meille tuli asiasta vähän keskustelua. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että eiköhän meillä riitä mielikuvitusta sen verran, että keksimme, miten selvitä tästäkin projektista.


Matti T. Amnellin väitöskirja Uskontojen universumi on ollut Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa kurssikirjana, alussa pari vuotta pakollisena kaikille uusille opiskelijoille ja sitten 15 vuotta valinnaisena kurssikirjana dogmatiikassa. Tätä kirjaa on lainattavissa muun muassa Kaisa-kirjastossa (= opiskelijakirjastossa Kaisaniemessä) ja yliopistoon teologisen tiedekunnan kirjastossa sekä yleisissä kirjastoissa ja myytävänä Teologisesta kirjallisuuseurasta.
https://fi.wikisource.org/wiki/Suomalaisen_teologisen_kirjallisuusseuran_julkaisuja
LOPPUUNMYYTY

Ensimmäisen väitöskirjatyön aikana olin ostanut valtavan määrän sisustuslehtiä ja kirjoittanut yhden historiallisen romaanin. Aloin silloin myös tutkia tulevia kirjojani varten 1500-lukua. Tämän toisen tutkimuksen aikana aloitin bloggaamisen ja digikuvaamisen, ja ne ovat olleet siinä määrin viihdyttäviä harrastuksia, että vapaa-aika on kulunut rattoisasti. Olen saanut lisäksi aikaan kaksi nuortenkirjaa ja suuren joukon keskeneräisiä käsikirjoituksia.

Toisen perheenjäsenen suuri projekti, oli se sitten väitöskirja, romaani, sävellystyö tai muu pitkäaikaista keskittymistä vaativa työ, on eräänlainen vuori, joka luo varjonsa kotiin.

Miehelleni ei ole ollut mitään taloudellista hyötyä väitöskirjoista, mutta ne ovat tuottaneet hänelle paljon iloa. Ne ovat olleet aikaisemmin toteuttamaton puoli hänessä. Seikkailija hänessä valitsee aina aiheita, joiden kanssa hän saa kamppailla mielin määrin.

Ihmisen kannattaa myös käyttää aivojaan jatkuvasti johonkin uuteen asiaan, jotta aivot pysyvät kunnossa.


Uskonto ilman  uskontoa 2010

Toinen väitöskirja on lähtenyt maaimalle. Se  on myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa. Sen voi lukea netistä. (katso kotisivu) Se osallistuu näin tieteelliseen keskusteluun.

Matti T. Amnellin kotisivu Bloggerissa.
Otimme valokuvia eri vaiheista. Katso koko kansio.

Lisäys:
Netissä olevien keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että on epätietoisuutta väitöstilaisuudesta ja varsinkin sen jälkeen pidettävästä ns. karonkasta. Tohtorinväitös on noin 2-4 tuntia kestävä yleisölle avoin tilaisuus, ja yleisö voi tulla sinne arkiasussa, niin tekevät esimerkiksi opiskelijat, jotka tulevat luennoilta. Väittelijä, vastaväittäjä ja tilaisuuden puheenjohtaja eli kustos pukeutuvat yhteisen sopimuksen mukaan joko mustaan pukuun tai frakkiin. Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu, johon kaikki ovat tervetulleita. Usein se järjestetään vaikkapa yliopiston käytävällä lyhyenä tilaisuutena. Myös jokin muu yliopistolla tai sitä lähellä sijaitseva paikka voidaan vuokrata, jolloin voi seurustella rauhassa pitempään. Siellä ei pidetä puheita.

Karonkka: Meilläkin oli ennen mieheni ensimmäistä väitöstä sellainen käsitys, että meidän täytyy järjestää suuret ja kalliit illalliset väitöspäivän lopuksi. Sellaiseen olisi pitänyt kyllä ottaa laina. Mutta onneksi eräs ystävistämme, yliopistossa työssä oleva professori, neuvoi, että karonkka on yksinkertaisesti ateria, joka tarjotaan vastaväittäjän kunniaksi ja kiitokseksi henkilölle, joka ohjasi työn, ja kustokselle, joka johti puhetta väitöstilaisuudessa. Näin karonkka voi olla 3-4 hengen illalllinen jossain ravintolassa. Näin oli ollut ystävällämme, ja näin on ollut myös miehelläni molemmilla kerroilla.

Perhepiirissä juhlittiin sitten ihan tavallisesti kotona myöhemmin. Jotkut haluavat kuitenkin järjestää suuret juhlat, jonne kutsutaan yliopistoväkeä, työtovereita, ystäviä ja sukulaisia. Mutta taloudelliset syyt eivät saisi olla esteenä väitöskirjan tekemiselle.

yksityiskohtia

Ainoa kerta, jolloin mieheni on käyttänyt tohtorinhattuaan, oli toinen väitöstilaisuus, jonne hän käveli kymmenen vuotta aikaisemmin hankittu toisen tiedekunnan hattu kädessään, jo aikaisemmin väitelleenä. Tohtorinhattu on kallis, mutta se voi olla hauska muisto. Ostetaanhan sitä turhempaakin.

Vielä lisäys: tohtorin promootiotilaisuus ei ole pakollinen

Jossakin väitettiin, että tohtorinarvon ja tohtorinhatun käyttöoikeuden saa vain, jos osallistuu Yliopiston järjestämään promootiotilaisuuteen ja kaikkiin juhlallisuuksiin. Sehän ei ole ollenkaan totta. Tohtorin arvon ja kunniamerkkien käyttöoikeus ei ole enää riippuvainen osallistumisesta promootioon.

Tohtorinhattu tilataan kaupasta, sillä se tehdään kullekin mittatilaustyönä. Useimmille se on pelkkä koriste. Ainoa kerta, jolloin mieheni on käyttänyt tohtorinhattuaan, oli toinen väitöstilaisuus, jonne hän käveli kymmenen vuotta aikaisemmin hankittu toisen tiedekunnan hattu kädessään, jo aikaisemmin väitelleenä. Tohtorinhattu on kallis, mutta se voi olla hauska muisto. Ostetaanhan sitä turhempaakin.

Promootiojuhlat ovat arvokkaita tilaisuuksia kuten voi nähdä vaikkapa lehtikuvista tai TV-uutisvälähdyksistä. Nuorelle tutkijalle se voi tuntua tärkeältä ja hyödylliseltä, kun hän aloittaa pitkän ja vaivalloisen tien yliopistomaalmassa. Kaikilla ei ole kuitenkaan varaa osallistua näihin juhliin, ja akateeminen ura aukeaa myös ilman kalliita juhlia ja stressiä velkaantumisesta juhlien vuoksi. Jos haluaa osallistua, voi vähentää kuluja esimerkiksi vuokraamalla juhlavaatteet.  Promootion kustannukset.

tie tohtoriksi