tiistaina, helmikuuta 08, 2011

Yllätys


Luminen Runeberginkatu, originally uploaded by Anna Amnell.

Varhain aamulla näkyi vain vesisadetta, mutta näkymä muuttui nopeasti lumiseksi talvimaisemaksi.

sunnuntaina, helmikuuta 06, 2011

Aina ei selviä pelkällä suomella

Suomalaisten siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan oli vilkkainta 1900-luvun alussa.

Meillä kävi Kanadassa useita "Suomi-vieraita", niin kuin siellä on tapana sanoa. Kerran sattui, että eräs heistä puhui joka paikassa itsepintaisesti vain suomea, taksille, museoiden lipunmyyjille, kauppojen kassoille.
 - Hyvinhän tässä pärjää, hän kehui.
Niin todellakin oli, asiat selvisivät. Ne selvisivät tilanteen vuoksi.

Joskus voi tulla pahoja ongelmia. Kerrotaan, että suomalaistyttö oli kotiapulaisena amerikkalaisessa perheessä. Perheen rouva eli "misis" ei ollut eräänä päivänä tyytyväinen apulaisensa työhön. Hän alkoi moittia tätä kovalla äänellä, jolloin tyttö tokaisi vihaisena: Elä kilju!

Rouva syöksyi kauhuissaan toiseen huoneeseen ja soitti poliisille: She said she will kill me!  (kill =tappaa)
(Matti Amnellin piirros kirjasta "Aurora ja Molly")

tiistaina, helmikuuta 01, 2011

Asuntotoiveita ei kuunnella


"Olen etsiskellyt uutta asuntoa. Sen pitäisi tuntua kodilta. Tärkeitä ovat lautalattiat, korkeat huoneet ja avara maisema. Annan arvoa myös peilioville ja leveille ikkunalaudoille."
(Susanna Pasula: Koti, järki ja tunne. -HS/Merkintöjä 1.2.2011.)

Kukapa ei haluaisi tuollaista kotia? Ennen aikaan nuo ominaisuudet olivat tavallisia. Miksi asuntoja ei rakenneta ihmisten toiveiden mukaisiksi? Tulee mieleen kanadalainen arkkitehti, joka kertoo, että hänen arkkitehtikoulutuksessaan ei puhuttu koskaan kodikkuudesta.
Klikkaa hakusanaa 'kodikkuus'.