Hesperian esplanadi alkaa tästä

Hesperian esplanadi alkaa tästä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hesperiankadut päättyvät tässä kohdin Mannerheimintiehen, ja Mannerhemintien toisella puolen on Töölönlahden puistomainen alue eli Hesperian puisto. Hesperiankatujen välissä kasvaa kymmenien hevoskastanjapuiden joukko Hesperian Esplanadilla. Näin Mannerheimintien molemmmin puolin kukkivat samaan aikaan sekä hevoskastanjat että sireenit (syreenit).


Tästä alkaa Hesperian Esplanadi Mannerheimintien länsipuolella on siis Hesperian Esplanadi ja itäpuolella tuon kadun toisella puolen Hesperian puisto (Wikipedian selostus) jota sanotaan usein myös Töölönlahden puistoksi. Ainakin minulle ja ehkä monelle muulle helsinkiläisellekin nämä kaksi nimeä ovat olleet epäselviä. 
Alla näemme komeat sireenit, jotka kasvavat siis Hesperian puistossa eli Mannerheimintien itäpuolella eli vastapäätä Hesperian esplanadia. Ne näkyvät ylemmässä kuvassa taustalla.
Katso collections-sivultani Hesperian puisto ja Hesperian Esplanadi -kansiot !

  
Lilacs in Helsinki, Mannerheimintie



Rauhallista kesätunnelmaa Hesperianpuistossa Töölänlahden rannalla, Pelkään, että tämä on liian hyvää ollakseen totta ja sallittua. Tästä alueesta suunnitellaan "hallittua puistoa". Samahan tapahtui Diana-puistolle,

Mannerheimin patsas

Mannerheimin patsaan ympäristö on suosittu paikka. On laaja aukio, jossa pojat voivat treenata rullalautansa kanssa. Kuinka paljon tietävät nuo nuoret pojat Mannerheimista ja Suomen historiasta yleensäkin? Esim. Mannerheim ja valkoiset emigrantit. (kirj. Leonid & Marina Vlasov, suom, Jukka Mallinen 2007)

Tämä kirja tuo kiinnostavan, mutta ei oikeastaan mitenkään yllättävän puolen Mannerheimistä suomalaisille lukijoille: Mannerheimin kirjeenvaihdon venäläisten emigranttien kanssa. Mallinen kirjoittaa alkusanoissa, että "Mannerheim saattoi paljastaa henkilökohtaisen minänsä 1920- ja 1930- luvulla ehkä vapaammin Euroopassa kuin Suomessa."

Varsinkin siihen aikaan, kun Mannerheim oli kuuluisa henkilö Euroopassa, lukemattomat venäläiset emigrantit kirjoittivat hänelle eri puolilta maailmaa. Häneltä pyydettiin apua - ja hän auttoikin taloudellisesti monia vallankumouksen uhriksi joutuneita. Hänelle kirjoitettiin yhteisistä muistoista menneessä maailmassa. Tästä kirjasta tulee esille myös Mannerhemin uskonnollisuus, joka merkitsi nimenomaan ortodoksista uskoa.
4.6. liputuspäivä (Puolustusvoimat, Mannerheim)
Louhisaari, kartanolinna,  (katso kuvia, joita siellä otin) Mannerheimin suku asui sielä ljonkin aikaa.

Numerokuvat 40: 41

IMG_1840, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Numerokuvat 40: 41
Bussi Töölöntorin kautta Huopalahden asemalle. Asuin kauan sitten Huopalahden asemaa vastapäätä vanhassa puutalossa, entisessä dachassa, joka oli tuotu Kaivopuistosta. Käytin sitä taloa Terijoen huvilana kirjassani Aurora ja Pietarin serkut. Lisäsin puuleikkaukset, jotka oli poistettu talon siirrossa.